Toukokuussa kaverini M järjesti miehelleen yllätysjuhlat heidän ensimmäisen hääpäivänsä kunniaksi, ja samalla juhlistettiin niin menneitä kuin tulevia ikääntymisen virstanpylväitä. En ole aiemmin ollut mukana tällaisissa ylläreissä, oli jännää päästä kerrankin osallistumaan! Yllätyspuoli onnistui siltä osin hyvin, että A tuli yllätetyksi suunnitelmien mukaan, vaikka osa porukasta saapuikin paikalle vasta myöhemmin illalla. Hauskaa oli, kiitoksia vain asianosaisille!
Lupauduin leipomaan kemuihin jotain makeaa herkkua ja päädyin ottamaan revanssin pimun ristiäisissä olleiden muffinssien kanssa. Tällä kertaa osasin täyttää kipot täydemmäksi, mutta tyylipuhdas suoritus ei tämäkään ollut. En vaan tajua miten taikinan saisi purkkiin nätisti, ilman että sitä on pitkin reunoja (joka sitten luonnollisesti kärtsää uunissa)?! No, onneksi nyt tavara täytti kupin paremmin ja kuorrutteella sai kivasti pelastettua ulkonäön. Kuorrutteesta en tehnyt ihan niin överimakeaa ja lisäksi testasin värjäämistä vihreällä elintarvikevärillä, mikä onnistui yllättävän kivasti. Päälle vielä rakkausaiheisia koristeita, oijoi miten imelää. ;) Heitin taikinan sekaan lakritsinjuurirouhetta, mutta sen maku jäi vähän valjuksi. Noin muuten kakkuset olivat kuitenkin varsin onnistuneita!
M oli keksinyt hauskoja ohjelmanumeroita, mm. Mölkyn peluuta sekä pientä aivojumppaa. Kisasimme tytöt vastaan pojat ja valitettavasti on myönnettävä, että pojat veivät kokonaisvoiton melkeinpä heittämällä. Syytämme sitä, että meillä oli pääasiassa yksi vähemmän joukkueessa. Muistelimme myös lapsuudesta tuttujen siirtotatuointien kiinnittämistä, sellaisia kun oli löytynyt Tigerista muutamaakin erilaista settiä. Ohjeet piti lukaista, mutta sujuvasti saatiin kuvia kiinnitettyä vähän jokaiseen ruumiinosaan. Itse nappasin valikoimasta kissan kämmenselkään ja samaa sarjaa olevan violetin linnun mahaan navan viereen, vähän niin kuin kurkkaamaan housunkauluksesta. Siskon idea, joka oli aika mainio loppupeleissä.
Tapahtumapaikka, miespuolisen juhlakalun lapsuudenkoti, ihastutti sisustuksellaan. Tuoreehko keittiö turkulaisen Terraviivan laatoilla oli aivan ihana! Tykästyin lisäksi ruokailutilan tuoleihin ja sohvaan, jotka olivat kaikki verhoiltu tuollaisella mustavalkoisella kuosilla. A:n porukat lienevät myös jonkun sortin viherpeukaloita, sen verran komea orkidea näkyi olevan alakerran yhdellä ikkunalla. Mun orkideaonneni on ollut hippasen onneton viime aikoina, liekö syynä kasvien epäkelpo sijoituspaikka vai hoitajan hajamielisyys kastelun suhteen…
0 kommenttia kirjoitukseen Yllätyskekkerit