Niin vain vuosi vierähti sukkelaan ja yhtäkkiä meillä ei olekaan enää vauvaa vaan taapero – ihan käsittämätöntä! Minipieni nyytti on kasvanut reippaaksi ja toimeliaaksi tytöksi, jolla omaa tahtoa piisaa. Pituutta tyyppi venähti vuoden aikana 26,3 senttiä ja painoa keräsi 5,18 kg; edelleen varsin siro tapaus siis. Alkujaan tumma tukka on vaalentunut sellaiseksi hiekan väriseksi ja jopa pysynyt päässä koko ajan. Niin pitkä se tosin ei vielä ole, että sitä saisi jotenkin laitettua, mutta eiköhän sekin aika vielä koita. Pisin osio taitaa olla etutöyhtö, joka tulee ihan kunnolla otsalle ja usein kastuu ruokailun jälkeen suuta pestessä. ;)

Tämä on viimeinen kirjoitus aiheesta tältä erää, kaikki vauvavuoden katsaukset löytyvät kätevimmin Vauvavuosi-tagin alta.

Tytär 12 kk

Vauva 12 kk
  • Vuosikas on yllättäen jo todella taitava, ja uusia taitoja tuntuu tulevan mukaan ihan päivittäin. Äiti aina hämmästelee mitenkäs lapsi tämän ja tuonkin jo osaa…
  • Asioita ojentaessaan nyökkää päällään tai äännähtää ihan kuin sanoisi ole hyvä. Pyykkien ripustamisen lisäksi auttaa tiskikoneen tyhjentämisessä, tosin tiskikoneen oven päälle kiipeämisestä joutuu aina muistuttamaan, ettei se ole istumiseen – edes minityypin – tarkoitettu.
  • Tykkää edelleen kirjoista ja lukemisesta, selailee niitä itse ja välillä ojentelee niitä muille luettavaksi. Yksi ehdoton suosikki on Kuka on piilossa metsässä?, jossa vedettävien luukkujen alta paljastuu metsän asukkeja.
  • Myös nuppipalapelit jaksavat kiinnostaa, nyt yrittää jo toisinaan asetella paloja laudalle eikä ihan aina visko paloja minne sattuu.
  • Ne vetoketjut ja tarrat, voi elämä! Kaikki mahdolliset on pakko avata, tai ainakin yrittää avata. Ja jos ne eivät ole yhteistyökykyisiä, niin ainakin niille voi vähän äristä… Iltaisin ei välttämättä malta nukkua, vaan istuu sängyssä ja rykii yöpuvun vetoketjua edestakaisin. :P
  • Haluaa muutenkin aina purkaa asiat, jotta voi laittaa ne takaisin. Esimerkiksi äidin yöpöydän laatikossa oleva kangaskori on yksi kivoimmista, ensin nostaa sieltä rasvaputelit yksitellen pois ja hetken kuluttua latoo ne takaisin.
  • Pientä hihitystä on aiheuttanut myös se, kun tyttö menee vauhdilla kohti ruokapöytää, mutta kompastuu mattoon niin että reuna menee kasaan. Ei kuitenkaan jatka saman tien matkaansa, vaan kääntyy ja laittaa maton takaisin paikalleen, sitten vasta jatkaa. :D
  • Jaksoi keskittyä joululahjojen avaamiseen yllättävän hyvin, vaikka toki parasta taisi olla paperien repiminen.
  • Joulun aikoihin otti ensimmäiset selkeät askeleensa ilman tukea ja pari viikkoa myöhemmin yhtenä iltana irroitti otteensa sohvasta ja lähti kävelemään kohti parvekkeen ovea. Harmi, että äiti innostui hihkumaan liikaa ja harjoitus päättyi kyyneliin… (Muistutus äidille: ensi kerralla OLE HILJAA!)
  • Yleisin etenemismuoto on edelleen polvikävely, mutta liikkuu paljon myös “puita pitkin” normaalissa kävelyasennossa jalkapohjat maassa.
  • Nukkumisen suhteen alkoi jo mennä paremmin, kunnes olimme yhden yön reissussa ja koko nukkumisrutiini tuntui heittävän häränpyllyä. Sen perään tytölle tuli tietysti vielä kunnon flunssa, jolloin nukkumisjärjestelyt olivat ihan vaan sitä mikä parhaalta tuntui (mm. välillä sohvalla äidin sylissä).
  • Päiväunet nukkuu enimmäkseen ulkoilmassa, pakkaslukemista riippuu miten topattuna tyyppi menee parvekkeelle. Kirpeimmät pakkaspäivät nukkui toki sisällä, mutta selkeästi huonommin kyllä maistui unet silloin. On siirtymässä yksiin päikkäreihin, aika harvoin enää vetäisee alkuillasta toisia tirsoja.
  • Edeltävän kuun ruokanirsoilu on helpottanut ja nyt maistuu taas paremmin about kaikki. Lempparein tuntuu kyllä edelleen olevan se puuro, jota pirpana veteleekin lähes samankokoisia annoksia kuin esim. äiti.
  • Vietti jouluaaton elämänsä ekassa vatsataudissa, joka onneksi oli vuorokaudessa ohi. Lisäksi vuodenvaihteen jälkeen iski jokin kovasti yskittävä ja hieman lämpöäkin nostattava pöpö, minkä takia vuoden eka harrastusviikko jäi väliin. Mutta korvat olivat edelleen puhtaat! Eikä nielussa tai keuhkoissakaan ollut mitään.
  • Suuhun on putkahtanut kaksi minipientä poskihampaan nysää läpi, kumpikin ylhäällä ja kulmahampaasta seuraava. Lisää lienee tulossa, kun edelleen suussa on jatkuvasti sormet tai muuta sopivaa natustettavaa.
  • Kestovaipparepertuaariin tuli pari uutta merkkiä (Alva ja Sunbaby) kokeiluun, ovat kyllä toimineet varsin mainiosti! Myllymuksujen vaipat sen sijaan ovat ruvenneet tuntumaan nafteilta, joten valikoiman päivitys on kohta paikallaan. Kertseistä käytössä on edelleen Muumit, tarravaipoissa koko 4 ja housuvaipoissa koko 5.
  • Käyttää vaatekokoja 74-80, vielä taitaa useimmiten olla pienempää käytössä mutta eivät isommatkaan mitään liian isoja enää ole.
  • Pituus 75,3 cm (49 cm), paino 8110 g (2930 g). Painoa saisi olla enemmänkin, joten täytyy koittaa pikkasen fiksata minin ruokavaliota energiapitoisemmaksi.