Mitä ihmettä, melkein kuukausi jo ehtinyt hujahtaa edellisestä postauksesta! Vähän on hakemista sekä sovittelemista tämä työ- ja päiväkotiarki edelleen… Päivät tuntuvat jotenkin tosi lyhyiltä eikä öisin meinaa ehtiä nukkua, kun olisi niin paljon tekemistä ja ihmettelemistä. Blogejakin olen lukenut viime aikoina todella vähän, kun ei vaan muka kerkeä. Ja pakko se on myöntää, ettei tässä iässä oikein tahdo enää millään viiden-kuuden tunnin yöunilla pärjätä.
Suurin aikasyöppö on epäilemättä muhun iskenyt joku ihmeen someaddiktio. Roikun ihan liikaa kaiken maailman Fb-ryhmä sun muita selaillen, mikä taas aiheuttaa pakkosaada-fiilistä vähän kaiken suhteen. Aivan pimeetä! Taidan ottaa asiakseni vähentää somettamista ja keskittyä mieluummin vaikkapa tämän blogin pariin, olisi meinaan kuva-arkistoissa purettavaa vaikka millä mitalla. Voisi tietty välillä tarttua esim. lehteen tai kirjaan, mutta ehkä mä nyt etenen pienin askelin…
Vähemmän somea -haaste saa luvan alkaa NYT ja näin ensialkuun muutama kuvamuisto kesältä; upea auringonlasku Repoveden kansallispuistossa. On muuten kännykällä räpsäisty nämä kuvat, yllättävän hyvin onnistuivat.
2 kommenttia kirjoitukseen Pimenevä syksy ja somettava mutsi
LauraL
8.10.2016 20:06
Upeita kuvia! Jep, jos on yö tullut nukuttua huonosti, sen kyllä huomaa koko seuraavan päivän. Uni on uskomattoman tärkeetä!
Jose
9.10.2016 17:11
Kiitos! Pakko tässä on koittaa tehdä tuolle unimäärälle jotain, nyt kun on kohta pari vuotta vetänyt yöt miten sattuu niin ei ihme, että on polla jatkuvasti ihan sekaisin. :D Ainakaan ettei omasta toiminnasta johtuen enää jäisi yöunet liian lyhyiksi…