Elokuinen kesäpäivä Sebbostiinan kanssa

Hurja väsy taas vaihteeksi, tämän postauksen julkaistuani siirryn kyllä ihan suosiolla peiton alle. Päivä tuntui pitkältä, varmaankin syystä että olin menossa aamusta iltaan. Lähdin aamulla puoli kymmeneltä kotoa ja tulin takaisin seitsemältä illalla – välissä kävin pikaisesti hakemassa tavaroita.

Päivä alkoi sillä, että heitin kullan katsastuskonttorille prätkätunnille (kesän lopussa ollaan toivottavasti kumpikin A-kortillisia!) ja sen jälkeen käänsin pyörän kohti Naantalia. Tehtyäni lenkin Naantalin vanhassa kaupungissa päätin jatkaa vielä eteenpäin, kohti Rymättylää siis. En muistanutkaan miten ihanaa on Särkänsalmen siltaa pitkin! Rymättylän keskustassa laitoin pyörän parkkiin ja kävin hakemassa kaupasta jätskin. Tarkoitus oli ottaa ihan perus-Twister, mutta en sitten malttanut olla kokeilematta tuollaista suklaavaniljaversiota. Ei hullumpaa, vaikkakin se normaali on mun mielestä parempi.

Aamupäivän ajolenkin jälkeen hain kullan ja heitin sen mun luokse. Ehdin olla kotona sen verran, että haukkasin nopeasti jotain pientä, otin uimaromppeet mukaan ja lähdin taas prätkälle. Nyt suuntana oli Salo, jonka keskustaan onnistuin siskon ohjeistuksesta huolimatta ikään kuin eksymään – mutta jotenkin kummasti päädyin lopulta oikeaan osoitteeseen ilman, että mun täytyi soittaa lisäohjeita. Hypättiin melkein heti mun saavuttua autoon siskon & H:n kanssa ja ajettiin parinkymmenen kilometrin päähän H:n porukoiden mökille.

Jalkakuva on rannasta saunaan menevillä rappusilla otettu, jalassa kesän jumitusvaate nro 1 eli Zaran farkkushortsit sekä ihkut Vagabondin sandaalit. Yläosana taisi olla Desthealta mun omistukseen siirtynyt värikäs toppi. Polvien punaisuus on peräisin nahkapuvusta, jostain syystä sisäkangas hiertää polvia ihan hulluna. Täytynee vaihtaa ajoasun alle jotkut pitkät pökät tähän asti käyttämieni pyöräilyhousujen tilalle, jotta säästyisi polvien iho ärsytykseltä. Ihan off topicina muuten, mä en edelleenkään kykene sulattamaan pyöräilyhousuja muuta kuin 90-luvun kammotuksina – riippumatta miten siedettävältä ne Marian päällä näyttääkin.

Mukavan lämmin päivä kun oli niin uimaan oli tottakai mentävä. Saunassa sai hyvät löylyt ja rannan uimapaikan tarjosi Hirsijärvi, jonka vesi oli suht pinnassa olevan mittarin mukaan 23-asteista. Rannan hiekkapohjassa oli ihan mielettömästi näkinkenkiä, ei varmasti tarvitse erikseen mainita pitikö niillä leikkiä? :)

Ja laiturin nokasta hypittiin ties minkälaisia loikkia! Ihana kerrankin päästä kunnolla hyppelemään, tuossa kun oli vettä jo sen verran ettei edes hypätessä osunut pohjaan – tai ainakaan mulle ei niin tapahtunut. Uinti- ja saunarupeaman jälkeen istuskeltiin vielä tovi H:n isovanhempien kanssa kahvipöydässä, minkä jälkeen ajeltiin takaisin Saloon. Sisko meni kuudeksi töihin, joten lähdin samaa matkaa kotiin. Jonkun matkaa ajettuani oli pakko pysähtyä ottamaan kuva:

Cebarissa tuli 100 000 km täyteen! Matkamittari pyörähti ympäri ja nyt näyttää melkein kuin olisi uusi pyörä alla, kun on muka niin vähän ajettu. ;) Kotona olin siis seitsemän pintaan, sitten ruuanlaittoon ja kahdeksalta telkkarista Huippis, jonka ensimmäisen jakson viime viikolla missasin. Missasin viime syksynä esitetyn 7. kauden, mutta sitä aikaisempiin verrattuna tässä 8. kaudessa kilpailijat vaikuttavat ainakin näin alkuun ihan onnettomilta tapauksilta. Kiljunta ja kaiken ihkutus on kyllä noussut ihan uusiin sfääreihin, vai kuvittelenko mä vaan? Ehkä aika kultaa muistot…

Sunrise Avenue – Popgasm [2009]