AvainsanaTöllössä

Lauantaina vietettiin rentoa iltaa maalla tuttuun tapaan kaveripariskunnan luona: ohjelmassa oli saunomista, ruuanlaittoa, telkkarin katsomista sekä Wii-pelejä. Tarkoitus oli katsoa leffaakin, mutta se vaan jäi kun jäätiin tuijottamaan Putousta. En ollut kyseistä showta koskaan katsonut, ihan vaan koska mä en yleisesti ottaen katso telkkaria, mutta kuullut sentään puhuttavan. Olihan sitä ihan hauska seurata, varsinkin kun jo taisteltiin finaalipaikoista.

Vietiin tuliaisiksi tulppaanikimppu. Olikohan se edes tämä puska? Samaa sävyä ainakin.

Ruokapuolta varten S oli leiponut sämpylöitä ja alkuillasta uunissa paistui hirvenlihapihvit.

Nannalla ja Patella oli myös nälkä.

Saunan jälkeen kokosimme pöytään oikein kunnon hampurilaisbuffetin. Sämpylän ja pihvin lisäksi väliin saattoi sujauttaa mm. pekonia, halloumia ja fetaa, avokadoa, kurkkua, tomaattia ja salaattia. Sitten vielä “kostukkeeksi” dippi- tai omatekoista cheddarkastiketta sekä lisukkeeksi rapsakoita ranskalaisia. Jokainen sai koota burgeristaan juuri sellaisen (ja niin ison) kuin tahtoi. Ja voin kertoa, että hyvää todellakin oli!

Tällainen oli mun lopputulos. Slurps!

Oi muuten jotenkin tosi hankala keksiä ruokaa, joka olisi paitsi hyvää myös kätevä kokkailla porukalla. Viime kerrallahan teimme pizzaa, yksi vaihtoehto olisi tortillat – ja siihen loppui oma mielikuvitukseni. S onneksi keksi burgerit, helppoa mutta sitäkin herkullisempaa. Mitäköhän seuraavaksi kehittelisi..? Ehdotuksia sopii toki heitellä kommenttilootan puolella. :)

Ollaan nyt kotikotona, joulusaunassa on käyty ja ehdin nyt vielä pyörähtää koneella ennen kuin kohta istahdetaan ruokapöytään. Kissat pyörii vähän väliä jaloissa kinkuntuoksusta suunnilleen huumaantuneena, tahtovat välillä pihalle ja hetken päästä taas takaisin sisälle.

Mutta sen pidemmittä puheitta:

Kuva on muuten meidän ensimmäisestä omasta joulukuusesta Turussa, joka komeilee keskellä olohuonetta remonttitavaroiden ympäröimänä. ;) Täällä maalla jatketaan perinteisesti Samu Sirkan joulutervehdyksen parissa, joka on katsottu taatusti yhtä monta kertaa kuin on elämän varrella ollut joulujakin.

Olen taas aivan liian väsynyt saadakseni mitään järkevää ulos päästäni, edeltävät yöt ovat menneet turhan pienillä unimäärillä kun olen liian innoissani kaikesta. Nyt sen on huomannut hyvin, miten työ häiritsee vapaa-aikaa! Tänään ilmeisesti on seinä vastassa, koska olen ollut jo pari tuntia suunnilleen puoliksi unimaailmassa. Lätkäisenpä siis vielä muutaman kuvan viikonlopulta, nämä otokset ovat sunnuntailta.

Minniä ja Patea kuumuus uuvutti. Minni myös huijasi itselleen pitkän rapsutustuokion.

Sunnuntain kevyt aamiainen, vai oliskohan tämä ennemminkin brunssi?

Pakastimessa kylmennyt vesimeloni todettiin oivalliseksi kesäherkuksi.

Kesävarpaat!

Tuona sunnuntaina uhmattiin aurinkoa oleskelemalla pihalla mm. mölkyn parissa. Päät suojaten ja aurinkorasvakerros iholla, tietystikin. En aiemmin tiennyt edes mikä mölkyn periaate on, mutta nyt kun pääsin kokeilemaan niin oli aika kivaa. Olen selkeästi vähän myöhäisherännäinen tämän(kin) asian suhteen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, as they say.

Nyt siirryn iltapalalle ja katson siinä samalla jakson Gossip Girlia. Missasin kolmannen tuotantokauden Suomen alun sunnuntaina, joten katsoin sen netistä – ja saatoin erehtyä katsomaan muutaman jakson lisääkin. Nyt en enää tahtoisi lopettaa kesken! Ehkä parempi näin, en mä kuitenkaan näin kesällä muistaisi koskaan olla television ääressä johonkin tiettyyn aikaan.

Olen edelleen hengissä enkä vieläkään ole ehtinyt istua koneen ääreen oikein ajan kanssa. Loppuviikon suhasin Turun ja Salon väliä, oli näytösjuttuja ja lomabileitä ja yhden aamuvuoron verran töitäkin. Kahteen ensin mainittuun palaan jossain kohtaa vielä tarkemmin.

Jottei tämä postaus jäisi täysin vaille tarkoitusta, läiskäisen tähän muutaman ilotulituskuvan viikko sitten sunnuntailta. Se oli nimittäin viideskymmenes Turun päivä silloin ja sen kunniaksi iltayhdeksältä taivas täyttyi mitä upeimmista valoilmiöistä. Kuvat nappasin ihan vain omalla parvekkeella seisten, Samppalinnanmäeltä taisivat raketit ampua.

Nyt odottelen sekä Huippiksen alkua että miehen kokkaileman ruuan valmistumista (itse lopettelin vasta päivän duunit jokin aika sitten). Hyvältä ainakin tuoksuu, maha kurnii jo. Mitenköhän sitä oppisi syömään säännöllisesti? Tai edes painottuen päivään – ei niin kuin meillä yleensä käy, että safkaa aletaan miettiä vasta kuuden maissa ja kello on suunnilleen aina vähintään kahdeksan ennen kuin ruoka on valmiina lautasella. Huoh.

Tällä viikolla en ole tehnyt oikeastaan muuta kuin töitä: mainostoimistolla, jolle teen duunia kotoa käsin, on tässä kuussa pari isompaa sivustojulkaisua ja näperrettävää riittää. Onneksi sentään alan olla suhteellisen sinut järjestelmän (vanhemman version) kanssa. Varastollekin olisin mielinyt vuoroksi tai pariksi, mutta eipä taida tällä viikolla ehtiä. Paitsi lauantaina ehkä, jos tarjoavat vuoroa.

Olen mä sentään ehtinyt siivota, maanantai-illalla ennen Huippista. (Katson sitä, vaikka tämän kymmenennen kauden kilpailijoista suurimman osan saisi lähettää sinne mistä ovat tulleetkin. Onneksi se hitaalla käyvä blondi älysi lähteä menemään ihan itse.) Kulta auttoi pesemällä parvekelasit, jotka oli viimeksi pesty silloin kun vuosi sitten muutettiin. Hups. Ikkunat pesin alkukesästä, muistaakseni. Ja eilen käytiin alkuillasta Ikeassakin kullan kanssa! Kivaa kun kyseinen tavaratalo on nykyään lähellä, voi mennä sinne vain kiertelemään ja haaveilemaan sitten joskus hankittavan oman kodin sisustuksesta. Niin ja syömään lihapullat ranskalaisilla (aika siistiä kun vieläkin tulee täyteen lapsille tarkoitetusta viiden pullan annoksesta).

Ihastuin kovasti eräässä tyttöhuoneessa olevaan nurkkaukseen:

Vasemmalla on siis kirjahylly, tuo pötkylä jonka päältä pikkuvalot roikkuvat. Jonkun vastaavan tapaisen lukunurkkauksen voisin itsekin haluta, vähemmällä krääsällä tosin. Kirjahylly, mukava tuoli ja hyvä lukuvalo olisivat loistava kombo nurkkaan. Vielä kun huone oli vinokattoisessa huoneessa… Oi että.

(Voitaisko me kiitos voittaa lotossa miljoonan tai pari, että saatais saman tien se ihkaoma koti? Tai vaikka parikin kotia.)

(Mutta jos vain yksi, niin puoli miljoonaakin riittäisi. Tai parisataa tuhatta.)

Cascada – Perfect Day [2007]