Päivä 7 – Paras ystäväni

Musta on vähän turha tässä iässä enää määritellä, kuka ystävistä on se kaikista paras. Mulla on monta ihanaa ystävää, jokainen omanlaisensa ja erilainen – silti rakkaita kaikki.

Eniten vietän aikaa avopuolisoni kanssa, joka on paitsi kumppani myös läheinen ystävä. Hän on se, jolle soitan ensimmäisenä ja joka tietää musta suunnilleen kaiken. Mulle sopivampaa puoliskoa ei varmasti ole olemassakaan, jotenkin meillä vaan klikkaa kaikki yhteen just passelisti. Täysin samanlaisia emme ole, mutta niissä eroavissa jutuissa sitten täydennämme toisiamme sopivasti. Ja samalla tavalla sekopäisiä ollaan kumpikin, huonot jutut ovat suhteemme perusta. ;)


Pariskunta turbaaneissa pääsiäisenä.

Feline on pikkusisko ja ystävä, vaikka niin ei ole aina ollut. Meidän välistä suhdetta helpotti se kun muutin pois kotikotoa, samoihin aikoihin myös neljän vuoden ikäeromme alkoi tuntua pienemmältä. Nykyään tehdään paljon asioita yhdessä ja siskosta on tullut yksi tärkeimmistä ystävistä. Ikäeroa ei enää edes huomaa, ja usein ihmiset menevätkin vähän sekaisin siitä kumpi oikeastaan onkaan pikku- ja kumpi isosisko. :) Olen hengannut paljon myös Felinen kavereiden seurassa ja sitä kautta mulla on paljon tuttuja siellä sun täällä, mikä on ihan mahtavaa.


Säkylän sotilasvalaa katsomassa siskon kanssa helmikuussa ’08.

Sukulaisilla jatketaan, elämäni olisi paljon köyhempää ilman K-serkkua. K on mua vuoden vanhempi ja ainut naispuolinen serkku, joka on edes vähän lähellä omaa ikääni. Lapsena meillä oli välimatkaa yli 300 km, joten emme kovin montaa kertaa vuodessa nähneet – mutta silloin kun nähtiin niin se oli ihan parasta! Elämä on vienyt K:ta ympäri maailmaa ja välillä on ollut parikin vuotta, ettei olla nähty lainkaan. Opiskelujen loppuvaiheessa asia kuitenkin muuttui ja esim. lukuvuoden 2006-07 asuimme kämppiksinä Jyväskylässä. Nyt K on kotiutunut Helsinkiin, joten mullakin on taas hyvä syy vierailla pääkaupungissa säännöllisesti.

Lapsuudenystävistä eniten elämässäni on läsnä Sansu, jonka kanssa olimme kuin paita ja peppu joskus ala- ja yläasteen aikoihin. Jaoimme myös ihanan teinirakkauden bändiin nimeltä Hanson, mikä jaksaa naurattaa edelleen. ;) Sansu asuu suht lähellä, joskin silti vierähtää välillä kuukausia ettei nähdä. Joka kerta on kuitenkin helppo jatkaa juttua siitä mihin on edellisellä kerralla jääty. :) Sansulla on 4-vuotias Miro, jonka myötä mun lapsikammo on helpottunut huomattavasti.
Toinen lapsuudenystävä, jota treffaan säännöllisen epäsäännöllisesti, on Laitilan suunnalla asuva M. M:lla on monta suloista kissaa ja eläinaiheet ovat aina jutusteluissa vahvasti mukana. Niin ja tottakai vanhojen kouluaikaisten luokkakavereiden ym. kuulumisten kertominen tai niiden pohtiminen. ;)

Jyväskylän aikojen yksi parhaista asioista on ehdottomasti luokkatoverini Akkiki, jonka kanssa myös asuimme kämppiksinä melkein kaksi vuotta. Tapaamme nykyään muutaman kerran vuodessa, viimeksi viikonloppuna, ja se on aina yhtä mahtavaa! Usein harmittaa, että välillämme on se 150 km – olisi niin paljon helpompaa jos asuttaisiin edelleen samassa kaupungissa. Näillä kuitenkin mennään ainakin toistaiseksi, mua houkuttaisi kyllä Pirkanmaalle muutto mutta mies ei ole yhtä innoissaan. Akkikilla on 2-vuotias poika Onni, joka on jatkanut lapsikammoni karistamista siitä mihin Miro on päässyt. Uskallan jo nostaa lapsen esim. tuolille istumaan, se on multa paljon se. Ehkä ensi syksynä uskallan pitää lähisukuun tulevaa vauvaa sylissä..?


Akkikin kanssa baariin lähdössä ’05.

Bloggaaminen ei todellakaan ole turha harrastus, sillä sitä kautta voi saada ystäviä – kuten mä olen saanut Desthean. Tutustuttiin blogin kautta muistaakseni ’07 ja tavattuamme huomattiin, että meillähän on yhteisiä tuttujakin! Eihän se nyt sinänsä ole ihme kun ollaan 50 km säteellä samoilta hoodeilta kotoisin, mutta kuitenkin. Käydään muotitapahtumissa ym. usein porukalla ja yhteisiä projektejakin on aina silloin tällöin, viime keväänä esim. oltiin Felinen kanssa Desthean malleina muotinäytöksessä. Nytkin meillä on menossa kaikenlaista, tosin lavalle mun ei sentään (kai?!) tänä keväänä tarvitse astua.
Myös Santtu on tuttu blogimaailman kautta, tosin meitä yhdistää lisäksi sama osa-aikatyöpaikka Salossa. Nähdään yleensä töissä tai sitten jossain bileissä Salossa, juttua riittää aina niin blogimaailman kuumista tapahtumista kuin valokuvauksestakin.

Lykke Li – Youth Novels [2008]