Asuntomessut 2012

Elokuun alkumetreillä, Särkänniemi-perjantaita seuraavana päivänä jätimme Akkikin kanssa miehet kotiin ja suuntasimme Vuorekseen asuntomessuilla. Kumpikaan meistä ei ollut koskaan kyseisillä messuilla vieraillut, joten mitään sen kummempia odotuksia ei varsinaisesti ollut. Kunhan kävimme katselemassa meininkiä, kun tapahtuma kerrankin sattui olemaan sopivan matkan päässä.

Perille saavuimme puolenpäivän jälkeen, siinä vaiheessa ihmisiä ei vielä ollut ruuhkaksi asti ja ensimmäiset kymmenen kohdetta saimme katsella suht rauhassa. Aloitimme kierroksen numerojärjestyksessä ja katsastimmekin lopulta jokaisen kohteen numeroon 11 saakka; sen jälkeen populaa alkoi olla sen verran että Dekon messuoppaan tietojen pohjalta hyppäsimme ei niin kiinnostavien kohteiden yli, mikäli jonoa oli pihaportille asti.

Skandinaavinen sisustustyyli tuntuu purevan suomalaisiin edelleen ja moni messukoti olikin pelkistettyä, valkoista, vähän mustaa/harmaata, lisää valkoista. Onneksi vastaan tuli pari väripilkkuakin, mm. SOS-Lapsikylän huoneissa oli leikitelty väreillä oikein kunnolla. Kuolaan edelleen keltaisen seinän perään, oijoi sellainen olisi mahtava! Keltaista oli onnistuneesti käytetty myös tehostevärinä mustan ja valkoisen seurassa – toimii. Turkoosiksi käsitelty betonilattia (ja itse asiassa portaatkin) oli aika jännä.

Tee-se-itse -osastoa olisi mieluusti katsellut enemmänkin, sohvapöydät ja erilaiset turkkilavahässäkät oli mukavasti saatu sopimaan kohteen muuhun sisustukseen. Olen varmaan vuoden jo koittanut puoliskolle puhua, että rakennetaan sänky maalatuista lavoista, mutta ei vaan tahdo mennä idea läpi. Kuulemma niissä tulee kaiken maailman ötököitä mukana eikä äijeli jaksa kuunnella mun kiljuntaa, kun joku örkki mönkii jossain… Ja pöh, onhan niitä ötököitä ekan kerroksen asunnossa muutenkin.

Ihastuin tuollaiseen rapatun näköiseen seinäpintaan, joka oli esittelijän mukaan ihan vain erikoismaalilla tehty. Saisikohan vastaavaa sovitettua meille..? Siihen mies sentään on suostuvaisempi, kun ideaa hälle esittelin. Turkooseja seiniä oli monessa kohteessa, sekin on kaunis väri. Tuossa yo. kuvan kohteessa tosin taisin lähettää sydämiä enemmänkin puunväriselle senkille ja jakkarakuutiolle, ihania!

Kohde 28 Talo Korko oli yksi suosikeistani. Vaikka sävymaailma oli tumma, erilaisilla tapettiratkaisuilla seinät näyttivät sopivasti poikkeavan toisistaan ja samalla yleisilme säilyi samana. Tällainen mustavalkoisuus on enemmän mua kuin se, että olisi kamalasti valkoista ja vain häivähdys mustaa. Tässä saattoi kyllä myös huonekalu- ja sisustustavaravalinnat vaikuttaa positiivisesti fiilikseeni, voisin ottaa noistakin kuvista about kaiken omaan kotiini.

Ferm Livingin harlekiinitapetti ja Muuton Unfold-valaisimet ovat kaunis pari. Pienillä jutuilla sisustus on kiinnostava eikä yhtään tylsä. Kohteen alakerta olohuoneineen ja keittiöineen oli lähes pelkkää valkoista, vähän liiankin omaan makuuni, mutta Pirkka-ruokailuryhmä antoi paljon anteeksi. Vaikka valkoinen sekin kyllä oli.

Eniten hain inspiraatiota pieniin sisustuksellisiin asioihin kuten säilytykseen. Meille tulee makuuhuoneisiin isot vaatekaapistot (työn alla, työn alla) mutta epäilemättä tarvitsemme lisäksi pienempää säilytystilaa. Olen pohtinut isommasta Expedit-hyllystä luopumista, sen tilalle voisi sitten hankkia vaikka jotain hyllyjä tms. Turha tunkea kaikkea samaan läjään nyt kun tilaa on enemmän. Ylemmän kuvan setti on Ikeasta.

Ihkaensimmäisessä Turun asunnossani, johon muutin keväällä ’08, oli leveä ikkunalauta jolla pystyi istumaan. Luovuttuani kämpästä puolitoista vuotta myöhemmin elämääni jäi istuttavan ikkunalaudan kokoinen aukko, joka ammottaa edelleen tyhjyyttään. Messuilla tuli vastaan jotain vielä parempaa: ihan kunnon ikkunasyvennys!

Tampereen SOS-Lapsikylän kohteessa jokainen sai valita ämpäreistä tarran, jossa omasta mielestä luki paras vastaus kysymykseen Mitä koti merkitsee sinulle?. Valittavissa oli luottamus, tuttu tuoksu, rakkaus, turva ja pehmeä sänky. Sen sai sitten lätkäistä huoneessa ihan mihin tahtoi ja jättää arvauksen, miten paljon tarroja messujen lopussa olisi. Pikaisella googlaamisella en löytänyt lopputulosta, mutta ainakin tuolloin viikkoa ennen messujen päättymistä tarroja oli jo huikea määrä!

Kaiken kaikkiaan asuntomessuilta jäi innostunut ja inspiroitunut fiilis. Mahdollista seuraavaa kertaa varten pitää muistaa, että kiertelyyn on hyvä varata useita tunteja – ja nukkua edeltävänä yönä hyvin jotta jaksaa. Meiltä jäi pari kiintoisaa kohdetta loppupuolelta katsomatta, kun aloimme olla niin näännyksissä. Olimme kyllä selailleet messuopasta moneen kertaan, mutta jonkun sortin mustsee-listan tekeminen olisi voinut olla hyvä veto.

Ehdottomaksi suosikikseni noussut kohde jäi tässä kokonaan mainitsematta, sillä se ansaitsee kokonaan oman esittelyn. Palataan siis siihen vielä!