Käväisin viikonloppuna pääkaupunkiseudulla ja yövyin armeija-aikaisen tupakaverini luona. Oli hauskaa vaihtaa taas kuulumisia ihan kunnolla, edellisestä kerrasta kun oli hurahtanut jo ties miten pitkään. Pääsin vihdoin myös tutustumaan kahteen suloiseen kissaneitiin, jotka tulivat taloon keväällä.
Tämä karvatassu on Olga. Olga on toveruksista nuorempi ja vielä aika pentumainen. Se ei pidä suljetuista ovista ja vessaan mennessä oven takaa alkoikin hyvin nopeasti kuulua epätoivoista maukumista. Voi pientä.
Valkeakarvainen Sylvi on himpun verran Olgaa vanhempi. Sillä sattui olemaan juuri kiima-aika, joten neiti oli kovin hellyydenkipeä. Aamuyöstä havahduttuani johonkin ei kulunut montaa sekuntia, kun Sylvi jo loikkasi viereeni kehräämään.
Olgan ja Sylvin edustama rotu Devon Rex oli itselleni tätä ennen aika tuntematon, olen siis jälleen yhden asian verran viisaampi. Alkuun tuntui kuin ne ei olisi edes kissoja olleet, kun karva olikin peruspörrön sijaan lyhyttä ja samettisen pehmeää. Nopeasti siihen kuulemma tottuu ja muut kissat alkavat näyttää kamalan isoilta. ;)
Tämän yökyläilyn seurauksena kissakuumeeni nousi taas pari astetta, voi että mäkin haluan oman karvapalleron! Olisi se mahdollista kunhan vain tämä pirun remontti tulisi valmiiksi… No, ainakin ehtii valmistautua.
Samuli Putron koko tuotanto [Spotify]
4 kommenttia kirjoitukseen Kissakaverukset
Desthea
19.9.2012 22:52
Hih, pienet Gremlin-vibat kyllä tuli, JOPA siis ennen kuin olin edes nähnyt tuota ihan viimeistä kuvaa.. :-D
Midinetti
20.9.2012 07:51
Hyi kun ihania! Tuo eka kuva toi mun mieleen hapsiaisen noine mollosilmineen :D. Siis aivan kertakaikkisen upeita kisuja, mä olen ihan myyty.
LauraL
20.9.2012 13:47
Pelottavan ihania! Karvattomista elukoista en erityisemmin pidä, mutta noilla näyttää olevan karvaa sen verran että niitä pystyy mukavasti rapsutteleen.
Jose
22.9.2012 13:01
Ootte kyl ihan oikeessa, “hyi” ja “pelottavan” sopii ihana-sanan kanssa just eikä melkein kun on näistä hassuista karvapalleroista kyse. :)