Uudessakaupungissa oli elokuun loppupuolella Pytinkien Paris -tapahtuma, jossa olin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Äiti ja iskä olivat menossa ja päätin sitten lähteä mukaan, he kun olivat aiemminkin olleet niin oli helppo noviisina kulkea perässä. Tapahtuma järjestetään parin vuoden välein ja lyhyessä yksinkertaisuudessaan idea on se, että ovensa uteliaille on mukana avaamassa niin yksityisiä kuin julkisiakin tahoja.
Kohteita on paljon. Me kiertelimme kuutisen tuntia ja ehdimme käydä ehkä puolissa – jos sitäkään. Asuntomessut saimme luovittua läpi kokonaisuudessaan, mutta Uudenkaupungin pytinkien kohdalla se lienee sula mahdottomuus. Vanhoista puutaloista sai ammennettua inspiraatiota aivan eri tavalla kuin uutuuttaan kiiltelevistä messutaloista, tosin mä olenkin enemmän vanhan perään.
Keittiö-inspiraatiota. Ihastuin lujaa tuohon keltaiseen valaisimeen, ylläri.
Ihana työhuone.
Sisäänkäyntien yksityiskohtia.
Ikivanha Turun kartta, kelpais mullekin!
Kiertelyn lomassa oli toki aiheellista tankata aina sopivassa välissä. Iltapäivän välipalan haukkasimme kohteessa, jossa oli pystyssä kotikahvila ja tarjolla mm. leipiä sekä leipomuksia. Kunnon ruokatauon pidimme Pookissa, jossa pääsin nyt vihdoinkin vierailemaan. Ihan jees paikka, täytynee mennä toistekin. Vatsat täynnä jatkoimme kiertämistä ja jälkiruuaksi nautimme jäätelöt Pakkahuoneella. Oli muuten ihan kevyen isot pallot, yksi olisi epäilemättä riittänyt.
Orkideojen valtaamassa kodissa sain asukkaalta hyviä vinkkejä, jospa munkin orkidea vielä joskus kukkisi uudestaan… Viime aikoina se on pukannut vaan uutta lehteä.
Upeat saunatilat.
Pytinkien Paris oli mielenkiintoinen tapahtuma enkä yhtään ihmettele, että vanhempani ovat siellä käyneet jo useampaan otteeseen. Sain paljon ideoita nykyiseen (edelleen aivan liian keskeneräiseen) kotiimme, vaikka se 50-lukulainen kerrostalokoti onkin. Nyt ei muuta kuin remppaintoa lisää ja hommat taas uudelle tasolle..!
0 kommenttia kirjoitukseen Pytinkien Paris