Isänpäivänä meistä tuli kummeja pienelle ihanalle tytölle. Ristiäisjuhla oli kaunis ja tunnelma lämmin – mikä tosin oli erittäin odotettavissa, kun on tästä pariskunnasta ja heidän sukulaisistaan kyse. Huippua porukkaa! Pöytä notkui kokki-isän loihtimia herkkuja, näistä kemuista ei muuten tarvinnut kenenkään lähteä nälkäisenä kotiin. Päivänsankari nukkui läpi kastetoimituksen ja heräsi vasta koko homman ollessa jo purkissa. Illan aikana Friida matkasi sylistä syliin, välillä uinuen ja välillä ihmetellen suurilla silmillään.

Kastemekko
Vaaleanpunaista
Päivänsankari
Kukkapuska
Muhkea salaatti
Makeat herkut
Pidä kii
Sydämet

Jännä miten ihminen muuttuu. Vielä pari vuotta sitten lähes juoksin karkuun, jos joku edes yritti lähestyä vauvan kanssa. Nyt harmittelen ettemme asu lähempänä Tamperetta, jotta voisimme käydä kummityttöä moikkaamassa vaikka joka viikko. Mitenkään varmaotteinen en tuollaisten pikkuisten kanssa ole, mutta enää ne eivät pelota samalla tavalla kuin aiemmin. Ehkä tämä on sitä aikuisuutta, tai ainakin askel sitä kohti.

Kiitos A & P tästä suuresta kunniasta olla tyttärenne aikuinen ystävä! ♥

Ellie Goulding – Bright Lights [2010]