Puoli vuotta vierähti tavallaan nopeasti ja toisaalta taas siinä ehti tapahtua niin paljon kaikenlaista, että aivan kuin välissä olisi kuukausia enemmänkin kuin kuusi. Päiväkodin aloitus tuntui kasvattavan niin esikoista kuin meitä vanhempia hurjan askeleen eteenpäin ja nyt kun arki on saatu kaikin puolin rullaamaan, tuntuu yhtäkkiä kuin meillä olisi isokin lapsi. Vaikka joo pienihän tuo toki edelleen on, varsinkin näin sairasteluaikaan. ♥ Viime heinäkuussa meillä oli piiperö, joka lähes hukkui 86-kokoiseen frillamekkoon, ja nyt tuosta mekosta roikkuu kaapissa jo koon 98 versio eikä se ole yhtään liian iso. :) Jännittävä nähdä mitä kaikkea seuraava puolivuotiskausi tuo tullessaan!
Tytär 2 v.
- On yleisesti ottaen reipas ja tomera, toisinaan toki myös vallaton ja kujeileva. Pahin uhma on selvästi vasta edessä, vaikka pientä esimakua siitä ollaan jo saatu… Tällä hetkellä kuitenkin ihana on erinomainen sana kuvaamaan tätä neuvokasta ja kekseliäistä pikkuneitiämme; pääpiirteittäin hän on aurinkoinen, hyväkäytöksinen ja useimmiten suht tottelevainenkin.
- Vieraissa paikoissa tai uusien ihmisten suhteen edelleen hieman hitaasti lämpeävä. Hetken katseltuaan ympärilleen uskaltautuu kuitenkin mukaan muiden menoon, ja joskus kotiinlähtö onkin sitten itkun paikka.
- Aloitti päiväkodissa 1 v 6,5 kk ikäisenä ja parin ensimmäisen viikon kankeuden (ks. edellinen kohta) jälkeen kaikki on sujunut vallan mainiosti. Hoitopäiviä on ollut 16/kk ja perjantaisin meillä on aina hoitovapaapäivä, jolloin nautimme vapaapäivästä ja teemme jotain kivaa.
- Kotona tykkää lukea, piirtää ja leikkiä keittiövälinellään, Legoilla tai Brion junaradalla. Myös palapelit ovat todella pop ja tyyppi on yllättänyt vanhempansa tekemällä vaikeampiakin palapelejä, kun tunnistaa hienosti palojen muodot alustaan nähden.
- Rakkaimmaksi pehmoleluksi on muodostunut kummisedältä ekana nimipäivänä saatu Bukowskin pieni pupu.
- Rakastaa edelleen kotitöitä ja tahtoo aina olla mukana auttamassa, on kyse sitten pyykkien laittamisesta tai siivoamisesta tai mistä tahansa käpistelystä.
- Puistossa suosikkitouhu tuntuu olevan hiekkalaatikolla oleminen, talviaikaan on yritetty kuopsuttaa jäistäkin maata. :D Liukumäestä oppi laskemaan istualteen pian hoidossa aloitettuaan.
- Piirretyt ovat tulleet jäädäkseen arkitouhujen keskelle ja Kaapo on ollut selkeästi se kaikista lempparein. Pikku Kakkostakin katsoo silloin tällöin, mutta harvemmin jaksaa siitä innostua sen enempää.
- Harrastuksiin kuuluu edelleen vanha tuttu naperosirkus, jonka lisäksi käymme välillä myös perhetemppuilussa. Kummastakin neiti tuntuu nauttivan kovasti, erityisesti temppuratapäivinä. Jotkut leikit taas aiheuttavat selvää ihmetystä ja kulmien kohottelua, esim. musiikkikappaleet joiden aikana tehdään pieniä “tehtäviä” (kyykkyyn meno, yhdellä jalalla seisominen jne.).
- Puheen kehitys teki harppauksen heti tarhan aloituksen jälkeen ja uusia sanoja alkoi tulla viikottain. Hassua oli, että hoitopäivien aikana pimu ei oikein puhunut mitään! Lauseita ei edelleenkään puhu, ei edes kaksisanaisia, mutta ymmärtää todella paljon kaikkea mitä hänelle puhuu.
- Sanoo isi ehkä noin tuhat kertaa päivässä, äitiä vain äärimmäisessä hädässä. Äiti on yleensä toi (= kaikki mitä mini ei osaa nimetä) tai uusimpana aasi… Mitä tähänkin nyt sitten voisi todeta. :P
- Isi-vaihe on jatkunut nyt useamman kuukauden, tahtoo kaiken tehdä isän kanssa ja vain isä on pop. Tavallaan siis hyvä, että isä tekee välillä iltavuoroa, jolloin on tyydyttävä äidin kanssa touhuamiseen iltaisin.
- Nukkuu vaihtelevasti; toisinaan hienosti omassa sängyssä koko yön heräämättä ja toisinaan pitää päästä vanhempien sänkyyn. Pinnasängystä luovuttiin 1 v 7 kk kohdalla, kun pirpanan yöllinen pyörimiset ja alas könyämiset sitä vaativat. Nukuttaminen on välillä yhtä taistelua ja kestää jopa 2 h, mutta välillä on kausia jolloin ei aikuisen edes tarvitse kököttää sängyn vieressä.
- Päiväunet nukkuu pääsääntöisesti sekä hoidossa että kotona, siinä puolenpäivän jälkeen ja noin pari tuntia.
- Syömisen suhteen on kaikin puolin nirso. Se mikä uppoaa tänään ja upposi eilen, ei muuten taatusti mene enää huomenna. Ja joku ruoka mikä ei ole koskaan maistunut, katoaa yhtäkkiä lautaselta alta aikayksikön. Karkkia ei edelleenkään saa, jäätelöä tai keksejä ym. makeaa vain satunnaisesti. Rusinat ja muut kuivatut hedelmät sekä ruis-/maissinaksut ovat herkkua!
- Lusikan ja haarukan käyttö sujuu hyvin, samoin juominen normaalista lasista. On suht siisti syöjä, joskin ruokalappu on silti edelleen käytössä (ja ihan tarpeen).
- Päiväkodin aloitus toi mukanaan säännöllisen sairastamisen: ekan puolen vuoden aikana mini on vetänyt kunnon flunssan lähes kuukausittain ja myös vanhemmat ovat saaneet osansa tartunnoista. Sen kummempia lääkekuureja ei kuitenkaan ole tarvittu ja esim. korvatulehdusten lukumäärä on edelleen nolla. (Kopkop, toivottavasti näin myös jatkuu!)
- Viimeiset poskihampaat puuttuu ylhäältä, mutta eiköhän ne sieltä jossain kohtaa ilmaannu.
- Hiusten määrä on lisääntynyt ja kutreille on ihan mukavasti tullut pituuttakin. Viimeksi mainittu otsafliisu oli pakko siistiä elokuussa kavereiden häiden alla, kun se oli jatkuvasti silmillä. Otsatukkaa on sen jälkeen siistitty pari kertaa, mutta muuten hiukset ovat saaneet kasvaa rauhassa. Typyn hiuslaatu vaikuttaa olevan liukas ja lasimainen kuten äidillään, ponnarit ja saparot kyllä pysyvät mutta lettejä on hivenen haastava tehdä.
- 2-vuotispäivän lähestyessä alkoi kuivaksi harjoitteleminen ja se sujuikin hienosti (erityisesti päiväkodissa), kunnes tuli tammikuun noro ja muut sairastelut. Nyt myös potalla käyminen on toisinaan aikamoisen väännön takana, vaikka tavaraa sinne pottaan hienosti tuleekin.
- Tarpeeksi pieniä pikkuhousuja oli hieman hankala löytää, mutta esim. Lindexin 86/92 koko pysyy sentään ylhäällä. Vaippojen suhteen tuttu linja jatkuu. Käytössä on samat vanhat kestovaipat (tarhassa sivunepilliset, kotona onesizet) ja yöllä + reissussa kertsit, Muumien koon 6 teippivaipat.
- Vaatteissa on käytössä 92, joistain jopa 98. Päänympärys on aika pieni, joten pipoissa menee hyvin vielä 48/50.
- 2-vuotisneuvolassa pituudeksi merkattiin 86,4 cm ja painoksi 12,2 kg. Kymppi meni siis vihdoin rikki ja kieltämättä syksyn aikana ipana alkoikin tuntua hieman painavammalta sylissä. Käyrät näyttävät tasoittuneen aiemmista miinuksista.
0 kommenttia kirjoitukseen Touhukas ja neuvokas 2-vuotias