Mihin viikonloput aina oikein katoavat niin vikkelään? Kesällä varsinkin. Perjantaisin sitä huokaisee, että jes nyt on pari päivää aikaa tehdä mitä lystää – ja yhtäkkiä huomaakin kellon raksuttavan jo sunnuntai-iltaa. No okei, kyllä mä aika paljon kaikenlaista sain viime viikonloppuna aikaiseksikin eli ei ne päivät ihan hukkaan mennyt. Sitä paitsi sunnuntain aamuvuoro (klo 6-14) Salossa vei matkoineen sievoisen tuntimäärän mun viikonlopusta, mutta palkkapäivänä tili kiittää.
Perjantai-lauantai oltiin kullan kanssa kotikotona maalla, paljon ehdittiin puuhastella lauantain sadepäivästä huolimatta. Meillä on nyt sänky Turussa! ♥ Desthealta jäi muuton yhteydessä sopivasti 120 cm leveä runkopatja ylimääräiseksi ja nyt vihdoin uskallettiin tuoda se kotiin. Se on ollut pari kuukautta meillä kotikotona, joten varmuudeksi roudattiin se pariksi tunniksi 80-asteiseen saunaan ennen autoon kantamista. Nyt vaan peukut pystyyn, että ludeongelma todellakin on historiaa! Sängyn lisäksi makuuhuoneeseen asettui alkuvuonna jäsenetuna ollut valkoinen pienempi Expedit, joka toimii sekä kenkätelineenä että yöpöytänä ja kirjahyllynä.
Lauantaina äiti päätti kauppareissulla ostaa iltapäivän kahvipöytään myöhäisen synttärikakun, Elosen (sukulaisten tuotteita pitää aina suosia) supersuklaisen sacherkakun. Oli lähes ällömakeata mutta kuitenkin ihan hitsin hyvää! Sain viikonloppuna myös myöhästyneen paketin siskolta:
Vihdoinkin Pasilan ensimmäinen tuotantokausi! Olen nyt parina iltana katsellut noita jaksoja ja parin jälkeen tajusin, etten ole tainnut koskaan noita ensimmäisiä edes nähdä. Kyllä taas on saanut hekottaa Rauno Repomiehen sekaville jutuille ja Kyösti Pöystin loppumattomalle sanailulle. Ihan mahtava sarja, suosittelen!
DVD:n lisäksi paketista paljastui sydänaiheisia koruja, ihanan isot tummahkot korvikset sekä kivasti muunneltava kaulakoru. Siskon itse tekemiä siis, näillä koristeltuna kelpaa ylpeän isosiskon hummailla missä vaan. Kaulakoru pääsikin tänään jo käyttöön, kun pyörähdettiin kultsin kanssa kaupungilla pikaisesti ensimmäiset kesäalet tsekkaamassa.
Lauantai-illalla tultiin maalta takaisin Turkuun ja lähdettiin sitten vielä jokirantaan, jonne oli “muutama” muukin tullut ihailemaan valojen tanssia taivaalla. Kyseessä oli siis jäähyväiset Myllysillalle, aikamoinen valoshow sillan ympärillä nähtiinkin. Ilotulitukset olivat komeampia kuin uudenvuodenaattona ja paukkuja oli paljon. Kovasti yritin saada muistikortille jotain tallennettua, mutta mä en ole vieläkään oikein sisäistänyt sopivia asetuksia ilotulitusten kuvaamisen… Noh, kuvan saa joka tapauksessa klikkaamalla suuremmaksi.
Sunnuntaiaamu meni tosiaan töissä, ja sieltä huristelin suoraan Piikkiöön rippijuhliin. Aika on taas hujahtanut ohi nopeammin kuin on tajunnut, vai missä vaiheessa muka nuoresta serkkupojasta ehti tulla rippikouluikäinen? Ja se taas tarkoittaa sitä, että mä alan olla auttamattomasti vanha… Kivat juhlat oli kyllä ja olin paikalla jopa hyvissä ajoin mitä kahvitteluun tuli, vaikka töiden takia saavuin parisen tuntia muiden jälkeen.
Kotona olin joskus viiden jälkeen, yli kahdentoista tunnin siellä täällä säntäilyn jälkeen väsytti kieltämättä ihan hyvin – eikä runsaan neljän tunnin yöunet ainakaan auttaneet asiaa. Nyt onneksi univelat on kuitattu, vaikkakin näin iltasella alkaa olla jo aika rättipoikki. Kohta voisinkin painua pehkuihin, jotta jaksaa huomenna taas puurtaa erään sivuston parissa. God natt!
Jippu – Kuka teki minusta tän naisen [2008]
