{ Arkisto } Marraskuu 2013

Häistä on kyllä tulossa juttua vielä lisää, kunhan saisin inspiraation naputella loput tekstit kasaan. Sillä välin ajattelin heittää eetteriin vaihteeksi muutaman asukuvan, edellinen kerta oli elokuussa eli hetki on silläkin saralla jo ehtinyt vierähtää. Saattaa tosin olla, että nyt vasta pitkä tauko tulee kun – noh, tiedätte kyllä – valo on mitä on.

Lokakuun alkupuoli oli suht lämmin, syksyä todellakin parhaimmillaan siis. Kesän jälkeen oli aika kaivaa sukkikset esiin ja taisinkin hyvin pitkälti viilettää lokakuun sukkahoususankarina. Yllä perusduunipäivän asu sekä naamavärkin pikaparannus vaahteranlehden taakse piiloutumalla. Raitapaita on Marimekon Tasaraitaa, lähes puhkikulutetut Vilan vakosamettishortsit löysin joskus Rauman Studio25:sta kympillä. Korvissa hopeiset toisen käden aurinkokorvikset, konjakkinen vyö H&M men. Jalassa ikivanhat luumusukkikset H&M, villasäärystimet pitsinauhalla c04 Luomus sekä mintunväriset varrettomat Converset, jotka hankin kakkoskengiksi häihin.

Tällaisella asulla olin liikenteessä lokakuun alussa Helsingissä. Coston nahkalätsä on edelleen pop, Syster P:n harmaan huipun jättihuivin tilasin Acolythin alesta kesällä. Shanan toppi on tuliainen Espanjasta, Samujin bleiseri löytyi kesällä huikealla -70 % lätkällä varustettuna. Loistohankinta, joka taipuu mennen tullen niin arkeen kuin juhlaan! Lindexin mustat pökät ovat niin ikään alehankinta, lahkeissa on takana puoleen pohkeeseen hopeiset vetoketjut. Korvikset by sisko, sormus Kalevalakoru, rannekello Axcent. Jalassa tässäkin minttuiset Converset.

Kolmannessa asussa on siinäkin pari kesän uutta juttua, tämähän alkaa vaikuttaa siltä kuin olisin laittanut koko garderobin uusiksi kerralla… Omat tavat entistäkin tarkemmin syyniin siis. Trikoinen jakku turkooseilla yksityiskohdilla on Vero Modan ja löytyi Stockan alesta. Liukuvärjätyt sukkikset ovat nekin aleostos, Lindexiltä tällä kertaa. Korvikset ovat siskon tekemät avainkorvikset, jalassa mustat varrettomat Converset parin vuoden takaa. Innocent-merkkisen mekon tilasin EMP:ltä ja se on nopeasti lunastanut paikkansa ns. luottomekkona.

Silloin kun en tiedä mitä laittaisin päälle, päädyn useimmiten tähän mekkoon. Mekko on älyttömän mukava päällä, materiaali on paksuhkoa trikoota. Noin muuten se ei sinänsä ole kovinkaan mielenkiintoinen vaatekappale, mutta selkäosan kolmion muotoinen pitsiosa nostaa kiinnostavuuden heti usealla pykälällä ylöspäin. Toimii!

Samuli Putro – Tavalliset hautajaiset [2012]

Terkkuja Pirkanmaalta! Tultiin tänne viettämään viikonloppua, sillä huomenna on yhden pienen prinsessan ristiäiset ja meillä on kunnia olla kummeja. ♥ Koristeltiin tänään isoveli-Onnin kanssa tryffeleitä huomista varten, tuli niin herkullisen näköisiä että täytyy ehkä joskus itsekin vääntää johonkin kemuihin. Tulisipa vain meidän ikuisuusremontti valmiiksi, niin voisi jonkun sortin kekkereitä ylipäänsä järjestää…

Kuvasarja ei kuitenkaan liity tähän viikonloppuun mitenkään, vaan kuvat ovat lokakuun alkupuolen Helsingin-reissultani. Yövyin tupakaverini luona Ruoholahdessa, ja perjantain kaupunkikierrokselta kotiuduttuamme kokosimme pöytään oikein kunnon herkut: patonkia, juustoja, viikunaa sekä Brunbergin suussa sulavia toffeepaloja. Illan juomana meillä oli roseekuohuva Thandi Sparkling Wine Shiraz Rosé Sec, jota jossain kohtaa kaavailtiin häidemme alkumaljaksikin. Naminam! Devon Rex -söpöläiset Sylvi & Olga ovat esiintyneet blogissa aiemminkin, viime keväänä ne käväisivät meillä ja vuosi sitten syksyllä tapasin ne ekan kerran Helsingissä. Sylvi oli kovin sosiaalisella päällä, olisi varmaan halunnut oman osansa herkuista.

Nyt olisi vuorossa jälleen hääasiaa, tarkemmin ottaen syyskuisten häidemme juoma- ja ruokapuolen esittely. Pitopalvelun hoiti nousiaislainen Pikkasen Purtavaa, jolta päädyin pyytämään tarjouksen netistä löytämieni positiivisten kokemusten perusteella. Mita tarjouksia ei lopulta edes tarvittu, sillä PP:n palvelut sai kätevästi ikään kuin paketissa juhlapaikkamme Kalliopohjan kanssa.

Aloitetaan alkumaljasta. Maistelimme pitkin kesää eri kuohuviinejä, joista yritimme löytää sen meille parhaimman. Jossain kohtaa äiti heitti idean alkoholittomasta maljasta, kesän marjasadon jäljiltä kun oli hyvä varasto kotimehuja. Asiaa pohdittuamme päätimme unohtaa kuoharit ja alkumaljaksi tuli oma sekoitus punaherukka- ja puolukkamehua, Rainbow:n alkoholitonta omenasiideriä sekä kivennäisvettä. Olin testaillut pari eri versiota sekoitussuhteista ja juhlapäivänä työkaverini K otti boolin valmistamisen kontolleen mun suurpiirteisten ohjeiden perusteella. Malja oli varsinainen menestys! Se sai kehuja joka suunnalta ja juomapöytään laitettu ekstrakannullinen katosi nopsaan. Ehdoton plussa holittomassa alkujuomassa oli se, että kaikki pystyivät juomaan samaa eikä tarvinnut sählätä eri versioiden kanssa. Tämän seurauksena täydet lasit myös voitiin laittaa suoraan pöytiin odottamaan vieraita, jolloin ne tulivat kivasti osaksi kattausta.

Ruokailu toteutettiin noutopöytänä, joka oli sijoitettu eteisen yhteydessä olevaan kahviotilaan. Pöydän koristelusta vastasi pitopalvelu, meiltä ei tullut muuta kuin lasipurkillinen viljaa, omenoita sekä kuvissakin näkyvä Iittalan valurautainen Allas-kynttelikkö oransseilla kynttilöillä. Ruokapöydän look oli mielestäni oikein onnistunut ja sinne tänne nakatut omput kruunasivat kokonaisuuden. Naureskelimme tosin jo perjantaina paikkaa koristellessamme, että aikamoiset sadonkorjuujuhlat kekkereistämme näytti ulkomuotonsa puolesta tulevan…

Syyshäiden menu

Vihersalaatti & lisukkeet (feta, oliivit, marinoitu punasipuli, krutongit)
Hedelmäinen salaatti (kahta eri melonia, viikunaa, kirsikoita)
Yrttinen perunasalaatti
Konjakkilohi

Possufile
Lihapullat
Sienikääryleet
Uunijuurekset
Valkosipulikermaperunat
Keitetyt perunat

Ruokiin olimme todella tyytyväisiä, Pikkasen Purtavaa oli juuri sellainen kuin toivoimme. Hyvää ja aika tavallista, muttei kuitenkaan tylsää ruokaa kauden aineksista – toimii! Siihen kun vielä lisäsi paikalliselta tuottajalta tulleet salaatit, itse tehdyt leivät ja monipuolisen salaattikombinaation (vihersalaatti + usein mielipiteitä herättävät ainesosat erikseen), niin ei olisi voinut paremmin osua kohdilleen. Pikkasen Purtavaa oli myös budjettiimme (alle 30 e/hlö) oikein sopiva, joten hinta-/laatusuhteesta ehdottomasti iso peukku ylös!

Hääjuomat kävimme hakemassa kesällä lahden toiselta puolen. Suurimman osan tilasin kätevästi preorderilla, ainoastaan siiderit ostimme laivan Tax Freesta. Ennen matkaa vietin useamman tovin netissä vertaillessani muiden kertomia juhliensa juomamääriä, se oli ehkä yksi hääjärjestelyiden hankalimmista päätöksistä. Tällaisen setin me sitten kannoimme kotiin:

Olut: 12x Sandels Premium Beer 24*33 cl
Siideri: 8x Somersby Cider (4x Apple, 2x Pear, 1x Blackberry, 1x Citrus Fruit) 24*33 cl
Lonkero: 5x Hartwall Gin Long Drink 24*33 cl
Punaviini: 4x Espiritu Cabernet-Carmenere 300 cl
Valkoviini: 3x Espiritu Chile-Gewürztraminen 300 cl

Mahdollisia juojia kemuissa oli noin 60, minkä lisäksi bändille oli varattu muutama laatikko olutta. Ruokailun yhteydessä juomapöydässä oli viiniä ja olutta, muut juomat tulivat tarjolle kahvin jälkeen. Pääsimme yllättävän hyvin juomista eroon, kun annoimme jokaiselle kuudelle bändiläiselle oman Sandels-keissinsä mukaan sekä kehotimme kaikkia ottamaan lähtiessään muutaman tölkin matka- tai kotievääksi. Olutta ja lonkeroa jäi yksi kokonainen laatikko kumpaakin, omena- ja päärynäsiideriä kumpaakin yksi laatikko + muutama tölkki päälle, viiniä kaksi avattua BIBiä kumpaakin. Ei siis tullut vaikeuksia sijoittaa jääneitä juomia lähipiiriin ja viimeisetkin BIBin rippeet on suunnitelmissa tuhota ensi viikolla.

Vesikannut olivat pöydissä ja juomapöydässä oli tarjolla alkoholijuomien lisäksi herukkamehua, simaa sekä kivennäisvettä. Kuvassakin näkyvän viinitonkkatelineen teki iskä, materiaalina 10 vuotta sitten isovanhempieni ex-talon pihalta kaadettu koivu. Koristelu hoidettiin luonnon antimin, viinitelineessä oli ruusunmarjapensaan oksia ja pöydällä risteili tummanpunaista villiviiniä. Lisäksi holittomien juomien yhteydessä oli musta- ja oranssivalkoraidallisia paperipillejä (Happy Monday) lasipurkissa sekä kotikotoa löydetty teemaan sopiva oranssi kynttilä mustalla pikkulautasella.

Kahviliinojen kanssa ehdin tuskailla monet kerrat, kunnes viikkoa ennen h-hetkeä voittajaksi päätyi Tiimarin oranssit ja mustat servettipaketit. Kakut olivat pitopalvelun tuotoksia ja niitä oli kahta erilaista. Suklaisesta kakusta toivoimme omenaista, sokerikuorrutteisen kakun suhteen ainoa toive taisi olla väri. Suklaaversio oli hyvä mutta hieman kuiva, seuraavana päivänä oikeastaan vielä parempi. Valkoisen kakun sisällä oli kai mustikkaa (apua mä en muista enää!) ja se vaikutti olevan vieraiden suosikki, sen verran vähän sitä jäi kotiinviemisiksi. Leikkasimme kakkua yhdessä kuten asiaan kuuluu, mutta polkaisut jäivät sikseen, koska perheen pomottajan rooli on ollut selvä jo vuosia (terv. kers. Karoliina). ;)

Tölkkijuomien kanssa samoihin aikoihin laitettiin esille myös karkkibuffet, johon olin tukusta hakenut viittä eri laatua mässyä noin kaksi kiloa kutakin. Kotikotoa kaivetuissa lasikulhoissa oli Pätkiksiä, värikkäitä turkinpippureita, Missä X -hedelmäkarkkeja, liitulakuja sekä salmiakkitassuja, minkä lisäksi oli kotiomenoita korissa. Karkkeja varten taittelin Mian kanssa tällä ohjeella tötteröitä, ihana skräppipaperisetti löytyi Muovitukusta. Hieman yllättäen karkkibuffet ei ollut mikään suuri menestys, Pätkikset syötiin illan aikana loppuun mutta muita karkkeja jäi yllin kyllin. No, ainakin sain toteutettua visioni tunnelmallisesta herkkupöydästä. Random kauhat sekä valosarja kotikotoa ja raitakangas Ikeasta, musta kangas on iso lakana.

Bändin lopetettua settinsä joskus kymmenen aikoihin olikin taas aika syödä! Osa vieraista oli siinä kohtaa toki jo lähtenyt, mutta jäljellä olevat vieraat + bändiläiset saivat nauttia iltapalaksi hodareita sekä noutopöydästä aiemmin jääneitä ruokia. Hyvin menivätkin kaupaksi, mikä oli vallan hienoa. Pikkasen Purtavaa onnistui mallikkaasti siinä, että ruokaa oli riittävästi muttei kuitenkaan liikaa: moni astia tuli tyhjäksi ruokailun ja viimeistään iltapalan aikana. Hääsapuskaa syötiin tietysti muutama päivä kemujen jälkeen, mutta mitenkään selkä vääränä sitä ei tarvinnut kantaa kotiin.

(Kuvat: JS Disain; viimeinen kuva omasta kamerasta.)

Haloo Helsinki! – Maailma on tehty meitä varten [2013]

Innostuin jokin aika sitten koodaamaan blogin ulkoasua uusiksi ja tänään ehdin vihdoin laittaa suunnilleen kaikki palikat paikoilleen. Tai no, nukkumassahan mun todellisuudessa pitäisi jo olla… Ihan kaikkea en vielä saanut fiksattua, lähinnä mobiiliversioiden optimointi jäi hippasen kesken. Eiköhän sekin tule kuntoon loppuviikon aikana, samoin kuin perusteellinen selaintestaus. Nyt jo kolme eri selainta Macissa aiheuttivat päänvaivaa, saa nähdä mitä IE sanoo kun huomenna pääsen Windowsin ääreen tsekkaamaan tilanteen.

Edellisen layoutin (kuvassa) tyyliin jatketaan vaalealla teemalla. Typografian ja kilkkeiden suhteen tapahtui kevyttä freesausta, ei sinänsä mitään kovin ihmeellistä. Tärkeimpänä muutoksena ehkä oli siniharmaan tehostevärin vaihtuminen tämän syksyn suosikkiin, oranssiin. En ole tainnut oranssia ennen käyttääkään tässä blogissa, oli siis todellakin jo aika. Vanhoja leiskoja voi selata Uudet kuoret -tunnisteen alta, mikäli Ajastaikan ulkoasullinen historia kiinnostaa.

Hups vaan, jälleen katosi melkein pari viikkoa johonkin sitten viime päivityksen. Viime viikko oli kyllä sellaista juoksemista että oksat pois, tämä viikko pitäisi olla onneksi rauhallisempaa. Koitan siis ehtiä blogin pariin joku toinenkin ilta, jos sitten vaikka jatkaisi hääraportin parissa. Nyt kuitenkin pikainen katsaus viime kuussa loppuneisiin kauneustuotteisiin.

Herbina Fresh Care virkistävä kasvonaamio
Niin vanha tuote, etten edes onnistunut löytämään siitä oikein mitään infoa netistä. Onneksi puteli vihdoinkin tajusi tyhjentyä, kun ei se kovin kummoistakaan ollut. En taida olla mikään kasvonaamiofani, varsinkaan tällaisten, jotka lopuksi pyyhitään paperilla pois (eikä siis käytetä vettä putsaamiseen). Jää jotenkin niin tahmainen fiilis.

Korres Vanilla Plum suihkugeeli
Mukava koostumus ja aivan ihana tuoksu. Ostaisin epäilemättä uudestaan, ellen olisi päättänyt jättää jatkossa Sodium Laureth Sulfatea sisältävät kosmetiikat peilikaappini ulkopuolelle.

Lumene Koivu & Hunaja vartalokuorinta
Isohkoa raetta, hiukan pistävä tuoksu. Olen melkein yhtä huono kuorimaan vartaloa kuin käyttämään kasvonaamiota… Kotikotona saunassa kuorinnat on kivoja ja käytänkin niitä usein siellä käydessä, mutta kotisuihkussa harvemmin jaksan tehdä mitään ylimääräistä. Ja silloin satunnaisesti kun jaksaa, voisi kotitekoinen kuorinta tyyliin hunaja-merisuola olla ihan passeli vaihtoehto.

Lumene Hydra Luminous heleyttävä kosteusemulsio vartalolle
Jostain lahjuksena tullut ruskeasävyinen töhnä ei vakuuttanut missään vaiheessa. Kesäaikaan se toki sai ruskettuneen ihon kimmeltämään kivasti auringonvalossa, mutta oli kyllä sitten lotraaminen myös sen mukaan sotkuista puuhaa. Melkein kuin joku itseruskettava, joista en pääsääntöisesti pidä lainkaan.

Yves Rocher Demaquillants aux 3 thes meikinpoistoaine
Tilauksen kylkiäisenä tullut meikinpoistovesi on mainoksen mukaan jotain todella hienoa: “Uusi 3 in 1 -koostumus poistaa kaikki meikin jäänteet tehokkaasti ja puhdistaa ihon käden käänteessä. Iho säteilee nuorekkuutta ja elinvoimaa.” Tai sitten ei. Silmämeikki ei meinannut lähteä millään ja lisäksi aine tuntui todella epämukavalta silmissä – ei kiva.

FLOW Kosmetiikka mineraalimeikkipuuteri
Armaan työtoverini rohkaisevalla kannustuksella päätin viimein uskaltautua kokeilemaan mineraalimeikkipohjaa ja tilasin kotimaiselta(!) FLOW Kosmetiikalta muutaman näytteen (loistava palvelu muuten: kolme useampaan kertaan riittävää sävynäytettä postikuluineen 2,60 e). Se oli rakkautta ensikokeilulla se! Mulla ei siinä kohtaa edes ollut kunnon kabukia, mutta silti olin ihan in lööv. Peittävyys ei ehkä ole nestemäisen meikkivoiteen tasolla, mutta se ihana ei-tahmainen tunne iholla todellakin korvaa asian. Kalkkilaivan kapteenille Vanilla oli vähän liian tumma, Ivory ja Porcelain kummatkin jees. Täysikokoisen purkin hankin jälkimmäisessä, viileässä sävyssä.

Rimmel Glam’Eyes Liquid Eyeliner
Tutustuin Rimmelin nestemäiseen rajaukseen kymmenisen vuotta sitten ja olen palannut tuotteeseen aina uudestaan, nimenomaan tähän kapealla siveltimellä varustettuun versioon. Muistan putkilon joskus maksaneen 5 e ja risat, joten oli aika järkytys kun huomasin hinnan nykyään huitelevan lähempänä kymppiä jo. Tämä taisi olla viimeinen kerta, seuraavaksi etsin mahdollisesti jonkun luonnonkosmetiikan version testattavaksi.

Rimmel Scandaleyes Show Off Mascara
Vallankumouksellinen harja ei ollut ihmeellinen, omaan makuuni se oli turhankin kookas. Pullea putkilo oli oikeastaan aika ärsyttävä, korkista oli jotenkin tönkkö pitää kiinni. Silmilleni sopii hyvin monet ripsivärit, mutta tämä tykkäsi varista päivän mittaan alaluomelle. Ei jatkoon.

The Body Shop Moroccan Rose EdT
Ihan mukava kukkaistuoksu, joskaan ei kovin pitkäkestoinen iholla.