{ Arkisto } 2017

7.1.2017
19:12

Vuoden viimeinen

Joulukuussa 2016…

  • oli pääsääntöisesti pimeää, kylmää ja märkää. Perus joulukuu siis.

Joulukorttikuvaukset

  • mulla oli pitkästä aikaa kuvauskeikka, kun ikuistimme työkaverin tytön ylioppilaskuvat Kupittaanpuistossa. Maassa oli kevyt lumipeite ja ilmassa pieni pakkanen, tietyllä tavalla optimikeli tällaiselle pimeän vuodenajan kuvaukselle. Saatiin kivoja kuvia, vaikka itse sanonkin!
  • kuvasin myös meidän omat joulutervehdykset kotona, ei mikään iisein homma saada houkuteltua vajaa 2-vuotiasta pysymään paikoillaan. Yksi vanha kuusenkoristeappelsiini joutui uhrautumaan…

Yo-kuvaus Kupittaanpuistossa

  • kamerani sanoi yhtäkkiä poks; suljin jämähti paikalleen ja kamera meni täysin mykäksi. Onneksi vasta em. kuvien jälkeen… Koska olin muutenkin ollut aikeissa päivittää rungon, päädyin tilaamaan joulutarjouksesta uuden rungon ja erinomaisella tarjouksella myös pitkään haaveilemani objektiivin. En malta odottaa, että vihdoin saan tämän parivaljakon käyttööni!
  • sain jostain yhtäkkiä jonkun kuumetaudin, yhden viikonlopun makasin täysin voimattomana kotona. Missattiin sen takia myös tytön jumpan talvinäytös, mikä oli tosi harmi.
  • oli tyttäreni ensimmäinen päiväkodin joulujuhla, siihen osallistumista ei onneksi tarvinnut peruuttaa. Voi että miten mahtavasti jälkikasvu oli mukana touhussa, on se niin reipas! Jopa mä pyyhin kyyneleitä silmäkulmistani, kun ohjelma alkoivat kaikkien pienten yhteisellä esityksellä. ♥

Kaksivuotiskakku

  • vietimme pienellä porukalla pikkujouluja syöden, saunoen ja paljussa lämmitellen (tai kiehuen, oli taas lämmittäjältä hieman lämpötila päässyt korkeaksi).
  • juhlittiin kummipoikamme 2-vuotissynttäreitä.
  • meillä oli 4-vuotishääpäivä, jolle löysin nimityksen keramiikkahääpäivä. Perusarkipäivä ja kuvan ottaminenkin venähti illan pimeyteen, mutta on nyt sentään jonkinlainen perhepotretti tallennettuna.
    Aiemmat hääpäiväkuvat: nahka, pumpuli, paperi, vihkimispäivä.

Keramiikkahääpäivä

  • jouluviikko tuntui oudolta ja jotenkin tosi pitkältä, kun aatto osui lauantaille. Mutta saatiinpahan suunnilleen kaikki – siivoamiset ja ruuat ja muut – ajoissa valmiiksi.
  • meille saapui vanhempieni metsästä kuusi, jonka sain kerrankin koristeltua tosi kivasti meille sopivaksi.
  • jouluaatoksi matkustimme koko konkkaronkka kissa mukaan lukien maalle. Aikamoisessa härdellissä joulu sujahti, mutta niin se yleensä tuppaa menemään.

Joulukuusi

  • näin monia kavereita, kiitos joulun. Pitäisi ottaa tavoitteeksi nähdä ihmisiä useamminkin, kun nykyään päivät ja viikot hups vaan katoavat turhan helposti.
  • lomailin muksun kanssa viikon verran emmekä tehneet oikeastaan yhtään mitään ihmeellistä, kunhan olimme ja rentouduimme.

Hyvää uutta vuotta!

  • uudenvuodenaattona kävimme Kupittaalla katsomassa lasten ilotulituksen, illan olimme kotona Barbin seurana paukkujen poksuessa pihalla.
1.1.2017
17:26

Vuosi 2016 pakettiin

1. Mitä sellaista teit vuonna 2016, jota et ole koskaan ennen tehnyt?
– Järjestin 1-vuotissynttärit, olin kaasona, kokeilin ilmajoogaa ja äänimaljarentoutusta, värjäsin avaruushiukset, palasin vanhempainvapaalta työelämään, osallistuin Kakola-kierrokselle, nukuin yön patjalla TYKS:n lastenosaston lattialla, vein lapseni päiväkotiin, tein 80-prosenttista työviikkoa, tanssin polkkaa (myös julkisesti!), olin päiväkodin vanhempainillassa, myöhästyin junasta, jonotin lastenvaatteita, yövyin hotellin 13. kerroksessa, kyynelehdin liikutuksesta päiväkodin joulujuhlassa.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö uusia seuraavalle vuodelle?
– Ainoa tavoitteeni taisi olla pinnan pidentäminen ja se ehkä jopa onnistui, kiitos parantuneiden yöunien ja myöhemmin myös töihinpaluun. Kotona oli ihana olla ja edelleen nautin meidän ylimääräisestä vapaapäivästä tytön kanssa, mutta mun päälle on parempi olla arkipäivisin aikuisten keskellä. Ensi vuodelle lupaan yrittää vihdoin ja viimein panostaa omaan hyvinvointiini, syömisiin ja ennen kaikkea liikkumiseen. Mä en todellakaan tästä enää nuorru ja kohta kyllä alkaa kaiken maailman krenkat, jos vielä jatkan tätä urpoa laiskottelua…

Lasten ilotulitus Kupittaalla I

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
– Työkaverini sai kesällä pienen ihanan pojan.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
– Suru-uutisia tuntui kantautuvan vähän väliä, mutta sain onneksi vielä pitää kaikki läheiset ihmiset ympärilläni.

5. Missä maissa kävit?
– Ruotsin rajalla, kun Lapista tullessamme etsimme S:n kanssa yhtä geokätköä. Jalka ehkä kävi naapurimaan puolella?

6. Mitä haluaisit vuodelta 2017 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2016?
– Uuden kameran, omakotitalon maalla ja ehkä joku ulkomaille suuntautuva reissukin olisi kiva tehdä.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2016?
– 14.1. meidän pieni vauva täytti vuoden ja vauvavuosi oli ohi, 12.2. sisko meni naimisiin, 6.6. palasin vanhempainvapaalta työelämään, 1.8. pimu aloitti päiväkodissa, 13.8. olin kaasona kaveripariskunnan häissä.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
– Olen oppinut vähän enemmän pitkäpinnaisuutta.

9. Suurin epäonnistuminen?
– Se, että olin niin laiska liikkumaan ja kunnon kohottamisen sijaan keräsin lyhyessä ajassa vajaat 10 kiloa laardia ympärilleni.

Lasten ilotulitus Kupittaalla II

10. Kärsitkö vammoista?
– Selkä välillä vähän jumitti ja töihin palattuani myös satunnaiset niska- ja rannekivut tekivät comebackin, mutta ei mitään pahempaa kuitenkaan.

11. Paras asia, jonka ostit?
– Uusi polkupyörä, muikea mattamusta Kona. Joulun alla ilahdutti myös just meidän tyyliin sopiva joulukuusen jalka.

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
– Mieheni, joka jaksoi mun hölmöjäkin kiukutteluja, sekä läheisten, jotka jeesasivat mm. lastenhoidollisissa asioissa.

13. Mikä aiheutti ahdistusta?
– Alkuvuodesta huonot yöunet, keväällä lapsen tulevan hoitopaikan valinta, loppuvuodesta vähän kaikki (mm. kameran yhtäkkinen hajoaminen).

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
– Veikkaan, että lapsen tarvikkeisiin ja vaatteisiin (voihan uusi hurahdus). Jonkun verran tuli omiakin releitä päivitettyä ja loput eurot menivät sitten perusarjen pyörittämiseen.

15. Mistä innostuit eniten?
– Kauniista ja arjessa toimivista lastenvaatteista + vaihtelevasti myös rattaista.

16. Mikä artisti muistuttaa sinua vuodesta 2016?
– Kuuntelin näköjään tosi vähän musiikkia viime vuonna ja töissäkin lähinnä radiota, mutta Ellinoora ainakin jäi mieleen.

Lasten ilotulitus Kupittaalla III

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko:

I. Onnellisempi vai surullisempi?
– Onnellisempi, koska saan taas pääsääntöisesti nukkua öisin.

II. Lihavampi vai laihempi?
– Lihavampi (työnaloituskilot ovat tiukassa).

III. Rikkaampi vai köyhempi?
– Köyhempi, epäilen.

18. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
– Nukkunut tarpeeksi öisin, ollut läsnä, pitänyt itsestäni huolta.

19. Entä vähemmän?
– Roikkunut somessa, käyttänyt rahaa, laiskotellut, valvonut, herkutellut.

Lasten ilotulitus Kupittaalla IV

20. Miten vietit joulun?
– Joulumme tänäkin vuonna noudatti tuttua kaavaa ja olimme (kissa mukaan lukien) aattoillan vanhempieni luona maalla. Oli ihanaa katsoa millä innolla jälkikasvumme kohkasi niin joulupöydässä kuin lahjojenkin parissa! Illan päätteeksi kellahdimme koko meidän pieni perhe unille joulukuusen katveeseen.

21. Suurin sisustuksellinen inspiraatio tai haave vuonna 2016?
– Haaveilin entistä kovemmin omasta talosta, välillä jostain sympaattisesta vanhasta ja välillä ihan uudesta. Aloin koota Pinterestiin taulua unelmieni talosta – ehkä vielä jonain päivänä… Mustavalkoisuus kiehtoi edelleen, kuten myös tietynlainen rouheus. Inspiroiduin mm. mikrosementistä, syvän metsänvihreästä väristä ja Marimekon mustavalkoisesta Kuusikossa-kuosista.

22. Mikä oli paras lisäys garderobiin?
– Täydellinen musta nahkalaukku, kotimaisten merkkien tunikat/mekot ja leggarit sekä kunnon talvitakki ja lämmin merinopipo. Vuoden viime metreillä ehdin vielä hankkia alesta kunnon lämpimät talvikengät.

23. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
– Siskonpetiä katsoin jokusen jakson netistä kipeänä ollessani, kun Uudessa Muusassa sitä sopivasti suositeltiin. Televisiota en katsonut tänäkään vuonna sen enempää.

24. Suosikkilehtesi?
– Deko, Avotakka.

25. Mikä oli paras lukemasi kirja?
– Marie Kondo: KonMari (mikä ylläri!)

26. Entä paras musiikillinen löytö?
– Ellinoora.

Lasten ilotulitus Kupittaalla V

27. Mitä halusit ja sait?
– Uuden fillarin, ruskaretken Lappiin, parit rattaat ja monet ihanat lastenvaatteet.

28. Mitä halusit, muttet saanut?
– Uuden kodin maaseudun rauhassa, kameraan päivitystä.

29. Mikä oli suosikkielokuvasi vuonna 2016?
– Blogiaiheeseen sopiva Onnenonkija, jonka kävin siskon kanssa oikein leffateatterissa katsomassa. Muita en edes muista, voi olla ettei niitä ollutkaan.

30. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka paljon täytit?
– Vuosia pyörähti mittariin 32 ja olin ensin normaalin päivän töissä, sitten vaunuhullujen tapaamisessa pääkaupunkiseudulla.

31. Mikä asia olisi tehnyt vuodestasi paremman?
– Vähempi valvominen, enempi liikkuminen, koti maalla, lottovoitto.

32. Miten kuvailisit vuoden 2016 tyyliäsi?
– Tunika/mekko ja leggingsit, niissä asuin about koko vuoden. Puolet vuodesta oli myös pitkästä aikaa värjätyt hiukset, enimmäkseen shokkiväriset.

33. Mikä/kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
– Se, että lapsi alkoi vihdoin nukkua yönsä paremmin.

34. Kenestä julkkiksesta/hahmosta/ilmiöstä pidit eniten?
– Niin lastenvaate- kuin vaunuhullujen keskusteluista Fb-ryhmissä.

Lasten ilotulitus Kupittaalla VI

35. Ketä kaipasit?
– Mammaa ja pappaa, omaa vanhaa itseäni.

36. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
– Turkulainen “kanssahullu”, jonka kanssa vietimme monet hetket rupatellen paitsi vaunuista myös kaikesta mahdollisesta muusta ja lisäksi teimme pari Helsinki-reissuakin yhdessä.

37. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
– En toivottavasti ainakaan.

38. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
– Varmaan joku niistä kerroista, kun meuhkasin lapselle väsymyksissäni.

39. Arvokas elämänohje, jonka opit vuonna 2016?
– Ymmärrän nyt mitä tarkoitetaan käsitteellä ruuhkavuodet

40. Kuluneelle vuodelle sopiva lyriikka?
“Se tekee kipeää, kun elefantin painon alle jää / Eikä kukaan muu sitä nää / Vaik sut on luotu kantamaan / Nousemaan aina uudestaan / Oon pahoillani en osannut lohduttaa / Mut lupaan vielä se helpottaa” – Ellinoora: Elefantin paino

Lasten ilotulitus Kupittaalla VIILasten ilotulitus Kupittaalla VIII

Kuvat ovat eiliseltä, kun olimme katsomassa lasten ilotulituksen Kupittaalla. Mini oli ihan innoissaan! Lopussa isompien paukahdusten jälkeen tuli pieni itku, mutta noin muuten tyyppi osoitteli taivalle hihkuen. Illallakin vielä sängystä kuului kukkaa ja tähteä, kun pihalla joku ampui paukkuja. :D Yön nukkui yllättävän hyvin, kunhan vaan sai ensin nukahtamaan…

Edellisten vuosien katsaukset: 2015, 2014, 2013, 2012, 2011 ja 2010.

Ellinoora – Villi lapsi [2016]

1.1.2017
00:49

Heipat vanhalle vuodelle

Jälleen on yksi vuosi jätetty taakse ja toivotetaan seuraava tervetulleeksi. Omalla tavallaan 2016 oli pitkä kuin nälkävuosi ja olen helpottunut, kun se vihdoin on ohi. Helppoa ei ole ollut, mutta toisaalta olisi voinut olla vielä paljon vaikeampaakin. Ja eiköhän vuoteen mahtunut monen monta hyvääkin hetkeä, vaikka näin vuoden viimeisen päivän väsymyksessä ja v*tutuksessa ei siltä välttämättä tunnu. Uudelta vuodelta toivon rakkautta, pitkää pinnaa ja onnistumisen tunteita – niitä kohti siis.

Uuden vuoden ilotulitus

Kaikkea hyvää uudelle vuodelle, olkoon 2017 mitä onnistunein!
Scroll Up