Ajastaika

Vielä yksi katsaus taaksejääneeseen vuoteen, tällä kertaa liittyen pukeutumiseen. Asukuviahan en täällä blogissa julkaise kuin silloin tällöin, mutta tuolla Flickrin puolella postailen niitä useamminkin wardrobe_remix-yhteisöön. Kaikkia päivän asuja en kuvaa, lähinnä ne onnistuneet yhdistelmät tai muuten jotenkin mielenkiintoiset. Toisinaan tietysti tulee hutejakin, mutta hey that’s life.

Viime vuonna kehitin syvän ihastuksen raitoja kohtaan, erityisesti tykästyin mustavalkoiseen raidallisuuteen. Keskimmäisen kuvan raitatunikan ostin keväällä Lindexiltä ja sen olen melkein jo rakastanut puhki. Raitajakku taas on muutaman vuoden takainen hankinta, jonka käyttämistä odotan ehkä eniten keväässä. Talvella olen valitettavasti sen verta vilukissa, ettei tuollainen 3/4-hihainen vuoriton jakku tule kysymykseenkään.
» Tarkemmat tiedot asuista (vasemmalta oikealle): 15/6, 30/7 ja 25/9.

Olen selvästi oppimassa yksinkertaisemman pukeutumisen ideaa ja ymmärrän kummallisen viiden värin sotkun sijasta yhdistää kuoseihin vain simppeleitä, toisiinsa sointuvia värejä. Sydänsukkikset ovat ihan loistava lisä kaappiin, harmi vain kun eivät ole paksummat ja kestävämmät (ja etten ostanut toista paria varastoon). ASOS-pääkallomekon tilasin asuessani vielä Jyväskylässä vuosia sitten, kuosi on takuuvarma hyvänmielentuoja. Siksak-hame on syksyn hankintoja H&M:n nettikaupasta, ohut se on kuin mikä mutta onneksi perustyllihameella saa taiottua muhkeutta lisää.
» Tarkemmat tiedot asuista: 9/5, 3/1 ja 30/10.

Mustaa olen yrittänyt tuoda pukeutumiseeni lisää, jotenkin aiempien vuosien yltiövärikkyys ei vain enää tunnu omalta. Kokomustaa päälläni tuskin nähdä jatkossakaan, mutta pienillä värikkäillä yksityiskohdilla maustettuna sitäkin enemmän. Näihin kuviin liittyen on pakko mainita myös liivit, joista olen oikeastaan vasta viimeisen vuoden aikana innostunut. Vielä kun luovuus riittäisi kokoamaan monipuolisempia asuja liivin kera, kun kaapista nyt kuitenkin löytyy niitä ihan ok valikoima (mm. valkoista karvaa, mustaa tekonahkaa, revitty farkkuliivi niiteillä).
» Tarkemmat tiedot asuista: 16/4, 21/10 ja 3/4.

Juhla-asuissa luotin vuonna 2010 mekkoihin. Vilan pinkki satiinimekko on viime talven alesta ja oli täydellinen mekko kevään hääjuhlaan. Milloinkohan voisin käyttää tuota mekkoa seuraavaksi..? Pinkillä jatketaan myös arkisempaan käyttöön soveltuvalla Hell Bunnyn mekossa, jonka hankin marraskuussa juuri ennen Dressing Mimiaa. Tuollainen malli passaa erinomaisesti mun ruipeloon yläosaan ja leveään takamukseen, eBaysta voisi koittaa metsästää samaa mekkoa jossain toisessa kuosissa. Musta mekko paljettiyksityiskohdilla mulla oli päällä Sex and the City 2 -leffan ensi-illassa, hyvin pysyy vielä kasassa vaikka 15e laatu on vähän niin ja näin. Tuosta kädessä roikkuvasta puhviolkapäisestä bleiseristä ei ole kuin positiivista sanottavaa, aivan loistohankinta.
» Tarkemmat tiedot asuista: 2/6, 17/11 ja 29/5.

Keikkapukeutumisessa sopii vähän revitellä, ainakin tietynlaisilla keikoilla. Kesällä luotin siskolta lainattuihin paljettishortseihin, jotka sittemmin muuttivat Moderndayhippien omistukseen – ja joille löytyy aina rakastava koti täältä mikäli neiti tahtoo niistä eroon. ;) Mun koivet ei todellakaan ole kauneimmasta päästä selluliitteineen ja suonikohjuineen (juu-u, niistä voi kärsiä jo 15-vuotiaasta eteenpäin…), mutta viime kesän helteissä sukkisten kanssa olisi saanut taatusti lämpöhalvauksen. Varsinkin kuumissa keikkapaikoissa, joissa hiki valuisi noroina vaikkei olisi vaatteita lainkaan (en testannut mutta uskoisin näin). Talvella alaosa vaihtui tekonahkashortseihin, ja karvasäärystimet pitivät mukavasti sääret lämpimänä ulkona pakkasessakin.
» Tarkemmat tiedot asuista: 17/7, 29/7 ja 18/12.

Yhteenveto vuoden 2010 tyylistäni:

• Enemmän neutraaleja värejä, vähemmän monen värin sekasotkuja.
• Korolliset kengät väistymässä (sattuneesta syystä).
• Mustavalkoista raitaa, erilaisia kuvioita ja kuoseja sopivissa määrin.

Odotettavissa vuonna 2011:

• Laadukkaiden perusvaatteiden (ja parempien materiaalien) lisääntymistä pukeutumisessa.
• Jalassa maihareita ja tennareita, harvemmin mitään tyttömäisiä kenkiä.
• Shortsit jatkavat voittokulkuaan helppoutensa ansiosta.
• Enemmän kikkailua hiusten suhteen, kun niissä alkaa vihdoin olla pituutta.

Anouk – Together Alone [1997]

Tänään juhlittiin Miron 4-vuotissyntymäpäivää. Oikeasti nuori herra on syntynyt 24. joulukuuta, mutta silloin on aina toisenlaista aktiviteettia – heh heh – joten synttäreitä on aina juhlistettu vasta uuden vuoden puolella. Lahjaksi veimme puoliskon kanssa Uppo-Nallen kootut runot, joka oli omassa lapsuudessani yksi ehdottomia suosikkejani. Sain kirjan 2-vuotislahjaksi ja sitä luettiin monen monta vuotta! Sen on kyllä näköinenkin, kirjan kulmat ovat ihan kärsineet ja pikku-Jose on nerokkaasti piirrellyt kuulakärkikynällä vähän lisätaidetta sivuille…

Synttärisankari oli selvästi odottanut kekkereitään. Heti ovesta astuessamme ensimmäiseksi tuli toiveikas utelu oliko meillä jotain lahjaa mukana, ja hetken kuluttua pohdiskeltiin jo milloin oikein saa leikata kakkua. :) Neljä kynttilää sammuivat helposti puhalluksella, kakun aloittaminenkin sujui mallikkaasti äidin avustuksella. Ja oli muuten herkullista täyskäriä!

Lastenkekkerit kun olivat, paikalla oli toki myös näitä nuoremman sukupolven vieraita. Välillä leikittiin paketeista paljastuneilla uutuusleluilla, välillä taas eteinen sai pikkutuoleista kasattuine laitureineen(?) toimia uimapaikkana. Tavallaan aika käsittämätöntä mistä kaikesta lapset ideoita leikkeihinsä oikein keksii! Sellainen mielikuvitus kun jäisi myöhemmällekin iälle käytettäväksi.

Kuvailin ensimmäistä kertaa myös tällaista suloista (eikä tarvitse kenenkään tutun turhaan pyörtyä tässä kohtaa, että mä käytin jostain lapsesta adjektiivia suloinen… :P) poikaa:

Miron serkku Eino (viittä vaille 9 kk) vähän hämmästeli Nikonin tarkennuksen apuvaloa ja tykkäsi kääntää katseensa pois aina juuri sillä hetkellä kun suljin räpsähti. Yleisesti ottaen Eino vaikuttaa niin rauhalliselta, että sellaisen kanssa ehkä jopa minä voisin tulla toimeen. Harmi kun lapsia hankkiessa ei voi tehdä tilausta minkälaisen yksilön sieltä ottaa vastaan. ;) Lisäksi mitä tuohon asiaan ylipäänsä tulee, voisin itse tahtoa skipata myös raskaanaolon, synnyttämisen, imettämisen, vaipanvaihdon… Ja niin edelleen ja niin edelleen. (Juu ei ole vauva-/lapsijutut mua varten ei.)

Ihmiset tahtovat kaikenlaista,
vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa.
Elämä kuitenkin yhtä ja samaa.
Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia.
Onneen ei tarvita edes pankkia.
Elina Karjalainen: Uppo-Nallen kootut runot

Chisu – Vapaa ja yksin [2009]

Uusi vuosi ja uudet kujeet, as they say. Ainakaan parina viimeisenä vuotena en ole mitään sen kummempia lupauksia tehnyt, enkä tänäkään vuonna ajatellut tehdä varsinaisesti lupauksia. Kutsuisin niitä ennemminkin tavoitteiksi tai ehkä alkaneen vuoden pääasiallisiksi linjanvedoiksi. Eeva kiteytti loistavasti jokaisen uuden vuoden käynnistymiseen liittyvän hienouden:

Uudenvuodenlupausten idea ei ole se, että ne pidetään. Niiden idea on edes kerran vuodessa uskoa, että minusta on tähän ja että kaikki voi olla paremmin, ihmeellisempää ja hienompaa.

Vuonna 2011 omana tavoitteenani on…

• löytää taas liikunnan ilo ja hyödyntää Elixian tuntitarjontaa ahkerasti. Kelien salliessa tarkoitus olisi myös liikkua enemmän ulkoilmassa esim. pyöräillen.
• opetella herkuttelemaan kohtuudella.
• tehdä edes yksi reissu jonnekin kauemmas kullan kanssa. Tällä hetkellä eniten houkuttelisi Berliini, Pariisi, Budapest, Istanbul tai joku Puolan kaupunki…
• jatkaa hiusten kasvatusta, jotta ne joskus olisivat ihan oikeasti pitkät.
• syödä vähemmän ulkona. Heseilyt jätän kokonaan, ainoastaan pehmistä tai pirtelöä sallin itseni käydä joskus hakemassa.
• täydentää vaatekaappia järkevillä ja laadukkailla vaatekappaleilla. Loputkin turhat, pari kuukautta miellyttävät ostokset saisivat jäädä tekemättä.
• ennen kaikkea: viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa.

Onnea, iloa, ihania hetkiä ja omanlaisia tavotteita myös muille tähän uuteen vuoteen!

Madonna – Hard Candy [2008]

Ehkä söpöin joulupallo koskaan!

Uudenvuodenaattoilta sujui leppoisasti maalla, mikä sopi mulle paremmin kuin hyvin. Kai sitä alkaa olla jo sen verran vanha, ettei bilettäminen vuoden vaihtumisen kunniaksi enää houkuttele vaan mieluummin juhlistaa tapahtumaa rauhallisesti hyvässä seurassa. Vuosi sitten oltiin Salossa yhden tutun järjestämissä pirskeissä, joten nyt kaipasi vähän jotain muuta illan ohjelmaan. Eli ei varsinaista ohjelmaa lainkaan. ;)

Oltiin siis pienellä porukalla kaveripariskunnan luona maalla, ja iltaan kuului saunomista, syömistä, Wiin pelaamista, kuoharia ynnä muuta. Mukana menossa oli myös karvaisia kavereita, nimittäin kaksi kissaa. Valkomusta Pate oli pääasiassa hyperaktiivinen, sinne tänne sinkoileva pallo – joka yritti kerta toisensa jälkeen mennä mun toilettipussukkaan ja varastaa sieltä hiuslenkin tai pari. Rauhallisempi tapaus Minni sen sijaan maastoutui muun muassa pärekoriin ja katseli sieltä touhujamme epäilevästi.

Illan onnistumisen takaa sopivat eväät. Sinänsä sapuskaa ei ollut montaa lajia, mutta jotenkin kummasti niilläkin sai kyllä syötyä itsensä ähkyn kaltaiseen olotilaan. Pöydästä löytyi rosollia, lihapullia (riistasta olettaisin), kanafetasalaattia, kinkkujuustopiirasta, muutamaa erilaista juustoa, viinirypäleitä sekä avokadomössöä, nachoja ja salsaa.

Ruokapöytään istahdettiin illalla sen verran myöhään, että mussuttamisen lopetettuamme voitiinkin sitten melkein jo siirtyä ulkosalle vastaanottamaan uutta vuotta. Pakkasta oli onneksi ainoastaan muutama aste, tosin kyllä silti ehti näpit jäätyä kun kameran kanssa heilui. Ehkä siitä syystä mun ilotulituskuvat olikin aika surkeita? Ei kovin kummoisia siis, ja esimerkiksi paras näytti tältä:

Ilotulitusten jälkeen siirryttiin äkkiä takaisin sisätiloihin ja laitettiin kahvi tippumaan. Yöpurtavaksi oli siskon tekemää sitruuna-turkinpippuri-kakkua, tuollainen juustokakkuhässäkkä digestivepohjalla toimii kyllä joka kerta (ja monessa eri tilanteessa). Pitäisikin joku päivä taas väkertää maailman paras ja makein valkosuklaajuustokakku mangokuorrutteella tai vastaavalla…

Nukkumaan mentiin kolmen maissa, sitä ennen sekä Feline että mä oltiin jo ehditty torkahtaa hetkeksi – aamuvuorot vaativat veronsa. Vuoden ensimmäinen yö tulikin sitten koisittua oikein kunnolla, mitä nyt jossain vaiheessa havahduin siihen kun Pate yritti taas päästä käsiksi siihen mun toilettilaukkuun… Puoliltapäivin kaikki alkoivat vihdoin heräillä uniltaan ja katettiin pöytään myöhäinen brunssi. Mikäpä sen parempi tapa aloittaa uusi vuosi kuin herkullisella ruualla!

Death Cab For Cutie – You Can Play These Songs With Chords [2002]

Heinäkuussa…

…oli ihan järjettömän helteisiä päiviä yksi toisensa jälkeen.

…vietin yhden kesän hauskimmista illoista, joka päättyi vasta auringon jo noustessa.

…sain vihdoinkin Vagabondin upeat Ramona-solkinilkkurit.

…uiminen (mm. Taivassalon louhoksilla) teki gutaa hellekeleillä.

…näin Choralen livenä Salossa.

…myin vanhoja vaatteita kirpparilla.

…kävin kesäteatterissa.

…Akkiki perheineen kävi vihdoinkin kylässä meillä maalla.

…olin Alastarolla kuvaamassa prätkiä.

…pyörin kolme päivää laiturilla ja näin vaikka mitä artisteja.

Elokuussa…

…pärräiltiin kullan kanssa viikonlopuksi Kouvolan maisemiin.

…kävin kesämarkkinoilla ja ostin loimulohta.

…hikoilin mm. Feline seuranani Ankkarockissa ja näin monta loistavaa keikkaa.

…vietin täydellisesti ajoitetun kesäpäivän Särkänniemessä.

…tein railtripin (= juna + roadtrip?) Tku-Tre-Tku Sansun ja Miron kanssa.

Syyskuussa…

…olin onnellinen syksyn saapumisesta.

…poimin parvekkeelta maailman makeimpia tomaatteja.

…kävin ihmettelemässä sotalaivoja Aurajokirannassa.

…oltiin jälleen siskon kanssa malleilemassa kaverille, tällä kertaa lintuina.

…todistin Cascadan ensiesiintymisen Suomessa.

Lokakuussa…

…nautin syksystä juomalla kuppikaupalla teetä.

…olin yksin Pariisin Kevään keikalla, mutta ei haitannut: keikka oli aivan mieletön!

…pelasin ensimmäistä kertaa Wii Fit -tasapainolaudalla.

…ihailin syksyn valoa.

…olin ysäribileissä ja tanssin jalkani kipeiksi.

…jätettiin jäähyväiset isotädille.

…kävin Helsingissä ja ostin kunnon maiharit.

Marraskuussa…

…juhlin Halloweenia salolaisten keskellä.

…kävin Tavastialla hihkumassa Viikatteen herroille.

…osallistuin Dressing Mimia -tapahtumaan uudessa ihanassa perhospääkallomekossani.

…lumi peitti maan valkoiseen vaippaan.

…kotikotoa löytyi pinkka talvisodan aikaisia kirjeitä rintamalta.

Joulukuussa…

…vietettiin inttiporukan pikkujouluja meillä.

…reissasin viikonlopuksi Tampereelle (ja ostin suloisimman takin ever!).

…perheen uuden metsänvihreän tulokkaan nimeksi muotoutui lopulta Havu(nen).

…lunta riitti ja pakkaspäivät olivat toisinaan hyvinkin raikkaita.

…juhlittiin Moderndayhippien syntymäpäivää Salossa.

…oltiin loistoporukalla Kaapelitehtaalla tanssahtelemassa Pendulumin tahtiin.

…rauhoituttiin aatoksi joulunviettoon maalle.

…vastaanotettiin uusi vuosi vastaan pienellä porukalla, maaseudun rauhassa jälleen.

(Kuvat © pääosin minä ja loput H, A, J tai Feline.)

Regina – Puutarhatrilogia [2009]