Lähti kuin telkkä pöntöstä, sanotaan. Niin tapahtuu tälle blogille tässä kohtaa, Eilisestä on ikuisuus unohdetaan ja suunnataan katse kohti uusia tuulia. Kiitoksia lukijoille kuluneesta vajaasta parista vuodesta, toivottavasti tapaamme jälleen uudessa osoitteessa! Mahdolliset kirjanmerkit on suotavaa päivittää saman tien, sillä tämä osoite lakkaa toimimasta aivan näillä näppäimillä.
{ Vanha blogi } Eilisestä on ikuisuus
Olen tämän kevään aikana ehtinyt kehittää pakkomielteen valkoisista perus-Converseista. Aiemmin en ole pahemmin valkoisista perustanut, vaan himoinnut enemmänkin erikoisempia värejä kuten kirkkaankeltaista ja omenanvihreää. Saattoi olla serkkuni K, joka kerran kyseli eBaysta tilaamisesta mainiten samassa yhteydessä valkoiset Converse All Starit, ja sen jälkeen olen huomaamattani alkanut katsella kyseisiä tossuja sillä silmällä. Ruotsalainen Lisa on yhdistellyt samanlaisia popoja eri asuihin varmaan siitä saakka, kun hänen blogiaan aloin vuonna nakki lukea. Muutama tyyliesimerkki Lisalta med valkoiset Converset:
- Joulukuussa 2008 raidallinen paita, nahkatakki ja musta alaosa – toimii.
- Maaliskuussa 2009 yksinkertainen tumma asu sinisillä yksityiskohdilla (siniset WeSCin kuulokkeet = ♥) – toimii erinomaisesti.
- Huhtikuussa 2009 jakku, ketjuröykkiö kaulassa ja iso laukku – todellakin toimii!
- Maaliskuussa 2010 valkoinen paita, armeijahenkinen takki, shortsit ja läpikuultavat sukkikset – toimii, toimii, toimii!
Maaliskuussa inboxiini kolahti alekoodi, jolla sai valitsemasta vaatteesta, asusteesta tai kengistä -10 %. Ei liene vaikea arvata mihin sen käytin? Varsinkin kun kaikki merkkikengät ovat eBayssa huomattavasti Suomen hintoja matalammat.
.jpg)
Brittiläiseltä eBay-kauppiaalta klikkailin itselleni valkoiset All Starit, juurikin siinä samaisessa koossa kuin vanhat tossunikin ovat. Toimitus tuli pääsiäisen pyhistä huolimatta viikossa kotiovelle, suhteellisen nopeaa toimintaa siis. Olivat jopa alkuperäisessä laatikossaan, useimmat myyjät kun laittavat tulemaan ilman laatikkoa postittamisen helpottamiseksi(?). Kengät olivat ulkonäöltään niin ihanat kuin uudet All Starit yleensäkin, saatoin käyttää ensimmäiset minuutit ihan vain niiden ihailemiseen. Sitten kokeilin niitä jalkaani ja hetken teki mieli ruveta itkemään: popot olivat ihan vähän liian pienet! Pohjassa oleva kokonumero oli kyllä oikea, mutta verrattuani näitä uusia muutaman vuoden vanhoihin kenkiini näkyi selvästi, että uudet ovat noin puolikkaan koon verran pienemmät. Avauduin asiasta jossain vaiheessa Facebookissa serkulleni, joka sanoi kuulleensa jotain tämän suuntaista – että ovat Conversella menneet hieman sekoilemaan kokojen kanssa.
Palauttamisrumbaan taitaa olla turha lähteä, joten pitää etsiä uusi omistaja kengille. Sattuuko blogin lukijoissa olemaan ketään, jonka kenkäkokoelma huutaa valkoisia Conversen All Stareja joukkoonsa? Kengät ovat siis käyttämättömät ja laatikossaan, koko on UK5.5 eli 38 Euroopan kokoluokituksessa – jonka sanoisin vastaavan vanhaa UK5-kokoa. 25e + mahdolliset postikulut jos joku maksaisi niin olisin iloinen. Anyone?
Niin kauniit, sydän itkee verta… Ihan varmasti ostan vielä itselleni oikean kokoiset!
Regina – Katso maisemaa [2005]
Muutama kuva pääsiäisestä. Viikko oli Turussa harmaa ja sateinen, mutta kuin ihmeen kaupalla loppuviikolla aurinkokin löysi tiensä esiin pilvien takaa. Perjantaina heräilin vasta joskus iltapäivällä, kun olin ollut yön töissä ja mennyt nukkumaan aamuseitsemän jälkeen. Kouvolan vieraat nappasivat tullessaan mut Turusta kyytiin ja pitkäperjantain ilta vietettiin kotikotona. Lauantaiaamulla herättiin suht ajoissa ja lähdettiin K-serkun & äipän kanssa Myllyn kautta kaupungille. Iltapäivä hujahti mukavasti kaupoissa kierrellen, siskokin oli ilmestynyt Salosta meidän kanssa samoille huudeille. Löytöjä taisi tehdä jokainen, itse ostin mm. mustat paksut leggingsit sekä mustaharmaaraidallisen rentouspaidan, jollaista olen etsinyt viime keväästä saakka.
Turusta ajettiin Felinen ja K:n kanssa suoraan yhden kaverin yllätyssynttäreille, meni kyllä synttärisankaripoika hiljaiseksi kun olikin läjä ihmisiä juhlistamassa synttäreitä. Hauskaa oli, vaikka parin tunnin päästä pitikin jo lähteä kotikotiin saunomaan. Sunnuntaiksi ei ollut mitään ohjelmaa, joten sai vain ottaa rennosti. Päivällä piti käydä nappaamassa muutama kuva joutsenlaumasta, joka oli laskeutunut läheisille pelloille viettämään taukoa. Ainakin 70 isoa valkoista lintua oli aika näky! Harmittaa, kun ei ollut zoomia mukana – olisi kyllä 70-300mm putkelle ollut käyttöä.
Pääsiäinen on ainakin täällä ollut pitkälti syömistä ja herkuttelemista, nälkää ei tosiaankaan ole joutunut näkemään. Grillikausi on nyt avattu ja grillissä käristyikin viikonlopun aikana ties mitä makkarasta filepihveihin. Eilisen iltapäivän menu koostui lampaasta, joka oli yllättävän hyvää – mä olen ehkä maksimissaan viidesti lammasta maistanut. Tämän pääsiäisen ehdottomaan parhaimmistoon kuitenkin mun kohdalla kuului makeahko saaristolaisleipä sinihomejuustolla sekä Pandan Veera-pallerot (kuvassa yllä) ja Rölli-suklaamunat, jonka mansikkainen versio on myös oikein maistuvaa.
Kissoja ei normaalia suurempi ihmismäärä sen enempää hetkauttanut, vaan karvatassut pyörivät iloisesti joukossa ja vaativat hellyydenosoituksia vuorotellen kaikilta. Dharma on ottanut uudeksi vakiopaikakseen erään ikkunan edessä olevan lipaston, jonka päällä se patsastelee kukkapurkkien jatkona ja katselee takapihalla temmeltäviä pikkulintuja. Välillä voi vähän läimäistä tassulla viereisen kukkapurkin kultaista enkeliä, ettei elämä käy liian yksitoikkoiseksi. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kissaneidin päässä oikein mahtaa liikkua…
Rentouttava pääsiäisen vietto jatkuu maalla, tosin Kouvolan poppoon lähdettyä iltapäivällä täällä on suorastaan hiljaista. Toista se on viimeiset pari päivää ollut, kun talo on täyttynyt puheesta – isän puolen suku kun on sekä puheliasta että kovaäänistä. Itsehän olen ne geenini perinyt juurikin siltä puolelta ja saanut useasti kuulla puhuvani paljon, toisinaan myös liikaa… Pääsiäiskuvia tulee todennäköisesti myöhemmin, nyt keskitytään muihin juttuihin.
Serkku toi mukanaan muovipussin, josta paljastui joulukuusta asti odotetut Englannin tuliaiset. Suomen hintataso ei oikein mun kukkarolle tällä hetkellä sovi, joten serkun käydessä hoitamassa viimeiset opiskeluvelvollisuudet Brittilässä pyysin ostamaan pari juttua. DKNY:n tuoksu Fresh blossom on jostain lentokentältä, Aussien 3 Minute Miracle -tehohoito sekä Max Factorin Second Skin -meikkivoide maista.
Hajuvedestä en voi muuta sanoa kuin että aivan ihana ja täydellinen kesätuoksu. Eikä mikään ihme, kun yleensäkin tykkään kaikista vaaleanpunaisista tuoksuista. Meikkivoidetta piti testata heti eilen Turku-reissulla, näin yhden kokeilun perusteella vaikuttaa toimivalta tuotteelta. Olen viime aikoina käyttänyt oliskohan L’orealin “mineraali”meikkivoidetta, joka tuntuu tarttuvan joihinkin kohtiin kasvoissa turhan paksulti ja hieman tunkkaiselta muutenkin. Ehkä en vain osaa laittaa sitä tai ehkä sitä ei vain ole tarkoitettu mun iholle. Second skin on onneksi erilainen, tasoittaa ihoa mutta tuntuu kuin ei meikkivoidetta olisikaan. Uusi meikkivoide sai kaverikseen jokin aika sitten ostamani The Body Shopin meikkivoidesiveltimen, jolla levittäminen sujui todella näppärästi. Sivellintä voisin hehkuttaa kokonaisen postauksen verran, mutta tässä kohtaa totean vain sivellinkokoelmani uusimisen alkaneeksi! Itse asiassa huulipunasivellin tuli jo hankittua lauantaina, kun serkku sai kyseisestä puljusta kanta-asiakaskortilla -10 % kaikista ostoksista. Aussien tehohoito jää testattavaksi myöhemmin, mulla on vielä kaikki blogiristeilyltä saadut Aussietkin kokeilematta kun on niin paljon muita hiustuotteita käytössä. Jos nyt edes jonkun putelin saisi tyhjäksi niin voisi ottaa uusia käyttöön.
Työkiireet sen kun jatkuvat ja koko ajan väsyttää. Huomisen sentään pidän vapaata varastolta, sen sijaan teen nettisivuhommia kotosalla. Seuraava varastovuoro tosin alkaa jo huomenna illalla, kun menen kymmeneksi yövuoroon. Viikonlopun pidän vapaata, sillä lempiserkkuni Kouvolasta tulee tänne pääsiäisen merkeissä. Edellisen kerran nähtiin viime syksynä, joten ihan mahtava päästä jälleen viettämään viikonloppua hyvässä seurassa.
Keväisen aurinkoisesta kelistä ei ole viime aikoina ollut tietoakaan, harmaus jatkuu ties kuinka monennetta päivää peräkkäin. Jokohan huomenna aurinko uskaltaisi kurkata pilviverhon takaa? Muutenkin vetämätön olo, tuntuu vain pahemmalta ilman auringonvaloa. Positiivista tosin on se, että sade on saanut lähes kaiken lumen sulamaan!
Tämän postauksen kuvat otin lauantaina, kun oltiin lähisukulaisten joukossa äidin serkun perheen luona kahvittelemassa. Pöytä oli katettu koreaksi taloremontin kunniaksi, oli kyllä sekä herkullista naposteltavaa että upea talo. Mulla on parhaillaan sellainen sisustuskuume, että oksat pois… Voi kunpa saisi pian hommattua isomman asunnon ja laitettua sitä sellaiseksi kuin tahtoo! Alkaa hiljalleen hahmottua minkä näköinen koti olisi sellainen, jossa me kumpikin kullan kanssa viihdyttäisiin.
Mummi oli Lanzaroten lomallaan saanut idean vetoketjusta tehdystä korusta ja väkertänyt heti kotiin päästyään oman versionsa. Sisko ilmoitti heti, että hänelle saa myös tehdä vaikkapa synttärilahjaksi jonkun vastaavan korun, ja kyllä mullekin kelpaisi jonkun sortin vetoketjuhässäkkä. Ei ehkä mitään kovin massiivista OutsaPopin tyyliin, mutta jotain pientä kivaa ja mun tyylistä.
Kent – Röd [2009]