{ Vanha blogi } Eilisestä on ikuisuus

Ihan järjetön kiire ollut koko viikon! Olen koneella ehtinyt suunnilleen sähköpostit ja naamiksen tsekata, hyvällä tuurilla jonain päivänä lemppariblogien päivitykset. Kuvittelin tietysti, että viikonloppuna ehtii sitten tehdä kaikenlaista, mutta yllätys yllätys johonkin se viikonloppukin taas katosi. Vapaakin tosin alkoi vasta lauantaiaamuna, kun pääsin yövuorosta, ja viime yönä oli pakko nukkua kertyneitä univelkoja pois. Nytkin oikeasti pitäisi olla jo nukkumassa, sillä huomenna menen aamuvuoroon ja herätys soi neljältä… Mutta paljastetaanpa vihdoin se mulle iso askel, josta viime viikolla oli puhe.

Uusi kumppanini, 21,5″ iMac! Olen useasti ajatellut Maciin vaihtamista, mutta lopulta kuitenkin pysytellyt PC:n parissa. Vanhan rakkaan Einarini täytettyä joulun alla kolme vuotta (ja virtalähteen kosahdettua ja hiiren alkaessa tökkiä pahasti jajaja…) tiesin uuden tietokoneen hankinnan olevan lähiaikoina edessä. Kun sitten bongasin lähes järjettömän hyvän iMac-tarjouksen, oli päätös tehtävä suhteellisen nopeasti. Pari päivää selailin netissä Mac-aiheisia keskusteluja ja kokemuksia, kunnes tein positiivisen ostopäätöksen.

Harmittaa vain, että siirtymävaihe on edelleen käynnissä, koska olen ollut niin vähän kotosalla. Suurin osa tiedostoista on kyllä jo siirretty Einarista ulkoiselle asemalle, josta ne siirtyvät eteenpäin heti kun taion jostain tarpeeksi aikaa. Olen onneksi käyttänyt Macia aikaisemmin sekä opiskelun että työn puolesta, joten varsinainen koneen käyttäminen on todennäköisesti helppo omaksua. Ja onhan kyseinen kapistus myös aika pirun tyylikäs sisustuselementti!

Lemmenlautasta selvitty, samoin muista viikonlopun riennoista. Pitkään aikaan ei ole ollut sen suurempia häppeningejä ja nyt osui samalle viikonlopulle useampi. Ehdinpä bilettämisen lomassa tehdä yhden työvuoronkin, sillä olin lauantaina aamuvuorossa. Jokseenkin väsytti ja kahdeksan tuntia tuntui ikuisuudelta, mutta lopulta työvuoro vihdoin päättyi.

Torstai-illalla suuntasin siis satamaan, joka täyttyi nopeasti sekalaisesta juhlakansasta. Laivaan päästiin suht ajallaan ja hyttikin löytyi mukavasti yhdeksänneltä kannelta. En edes muista milloin viimeksi olisin ollut niin ylhäällä, useimmiten kun sitä tulee ottaneeksi halpishytin jostain autokannen alapuolelta… Heitettiin saman tien illan vaateparsi niskaan ja lähdettiin sitten tsekkaamaan alkushow. Show koostui mm. pukukilpailun finaalista, Tease Queensin yksilöesityksistä ja Joni Koivuniemen stand up -komiikasta.

Ilta laivalla sujui mukavasti, pyörittiin vähän siellä sun täällä. Hyvin porukka oli jaksanut panostaa Linnan juhlat -teeman mukaiseen pukeutumiseen ja laivan käytävillä tuli vastaan esimerkiksi Napoleon, presidenttipariskunta, punainen matto, Hullu Hatuntekijä, Nintendo-ohjain, linna laskusiltoineen sekä kaikkea mahdollista niiden väliltä. Suosituin kuosi oli ehdottomasti mustavalkoraidallinen erilaisissa vankiasuissa, minkä lisäksi poliisi-/vanginvartijapukuja näkyi paljon. Oma asunihan oli siis tällainen.

Diskon sulkeuduttua viideltä aamuyöstä mä päätin lähteä muutamaksi tunniksi nukkumaan, jaksoi sitten paremmin seuraavan laivapäivän. Hereille havahduin joskus yhdentoista pintaan, kun osa hyttitovereista rupesi pölisemään ja lähdettiinkin siitä sitten jonkun ajan päästä etsimään jonkinlaista aamupalaa. Iltapäivään kuului olennaisena osana hajuvesinuuhkutukset ja Tax Free -ostokset, taas tuli vähän viinivarastoa kasvatettua vaikka tammikuisen reissun jäljiltäkin on vielä pulloja avaamatta. Alkuillasta mentiin hyttiporukan kesken käyttämään ateriakupongit, enemmistö valitsi pihvin herkullisilla lisukkeilla. Oijoi oli hyvää!

Matchasin mustikkakossuun!

Päivä oli harmaa ja sumuinen, kannella kun kävi katsomassa niin ei meinannut edes lähisaaria nähdä. Ja jäät tietysti kolisivat mukavasti laivaa vasten, jossain vaiheessa aamulla heräsinkin ihan järkyttävään kolinaan. Välillä kyllä tuntuu, ettei tämä talvi lopu koskaan – eilen pyrytti taas lunta monta tuntia. Tänään onneksi paistaa aurinko ja on lämpöasteita, ehkä vielä on toivoa…

Vessasta tuleva H pelästyi oven takana olevaa apinaa niin aidosti,
ettei meidän muiden naurusta meinannut tulla loppua.

Perjantaina laivalta tullessa kävin nopeasti kotona vaihtamassa vaatteet ja suuntasin sitten S:n kanssa Saloon siskon luokse. Tarkoitus oli mennä Pandoran keikalle, mutta mä en loppujen lopuksi väsymykseltäni jaksanut vaan jäin nukkumaan muiden lähtiessä Rikalaan. Lauantai-illalla sijainti vaihtui Turkuun ja kaverin synttäribileisiin, mutta niistä ehkä myöhemmin. Nyt painun ulkoilmaan nauttimaan kevätauringosta, adjö!

(Koskenkorvakuvan otti S, muuten olin kameran takana itse.)

1. Värjäsin pari päivää sitten hiukset, mutta ne näyttävät aika samalta kuin ennenkin. Hivenen ehkä punaisempaa ruskeata nyt, pääasia oli että maantienharmaan juurikasvun sai piiloon.
2. Tarvitsisin lauantaiksi muutaman digikuvan teetettyä, mutta jopa monivuotinen vakiopaikkani oli lisännyt hintoihinsa käsittelymaksun. Tästä järkyttyneenä keskeytin tilaukseni enkä tiedä miten ratkaisisin ongelman, tulostintakaan kun mulla ei ole.
3. Leikin jälleen opiskelijaa ja lähden tänään illalla Lemmenlautalle. Linnan juhlat -teemaan sopiva asu löytyi pääasiassa omasta kaapista, loput osat lainasin siskolta. Toivottavasti jalat kestävät illan verran korkokenkiä, huomista varten taidan ottaa jotkut matalammat popot.
4. Huomisen päivän vaatetus on vielä miettimättä, jaiks. Alun perin suunnitelmissa oli laittaa tekonahkashortsit jalkaan, mutta taidan sittenkin päätyä paljettihameeseen. Kun vain vielä keksisi jotain mitä laittaa hameen seuraksi.
5. Ennen risteilylle lähtöä ehtii kuitenkin tapahtua vielä jotain, joka jännittää mua jo etukäteen. Kyseessä ei ole mikään maailmaa mullistava juttu, mutta mulle henkilökohtaisesti se on aika iso askel. Palataan aiheeseen tuonnempana. EDIT: tapahtuukin vasta myöhemmin, olin vähän sekaisin päivissä…
6. Loppuviikko mulla on aika täyteen varattu eikä koneella varmaan ehdi pahemmin istua. Blogin pariin palailen todennäköisesti ja toivottavasti viimeistään sunnuntaina. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille siis!

Eilen työpäivän jälkeen tulin siskon kyydissä Turkuun. Kävin kotona vaihtamassa vaatteet ja sitten suunnattiin saman tien kaupungille. Parit asiat (mm. liput Viikatteen huhtikuiselle keikalle ♥) tuli hoidettua, kunnes syöksyttiin puoli kuuden näytökseen katsomaan Tim Burtonin versio Liisasta Ihmemaassa. Tässä kohtaa kultakin oli kävellyt keskustaan, ja istutettiin siis kaikki kolme takapuolemme Kinopalatsin pehmeisiin penkkeihin sekä laitettiin 3D-lasit silmille. Kymppirivi oli muuten pikkasen turhan edessä, välillä tuntui ettei katse riitä koko kankaan leveydelle.

Alice in Wonderland oli huikea ja varsinkin noin 3D-versiona mahtavaa katsottavaa. Tuttu tarina, uudet – lähinnä visuaaliset – mausteet. En ole koskaan läähättänyt Johnny Deppiä enkä tee sitä jatkossakaan, mutta hyvinhän häiskä roolinsa veti Hulluna hatuntekijänä. Se mua vähän häiritsi, että Valkoisella kuningattarella (Anne Hathaway) oli järjettömän tummat kulmat ja tummaa huulipunaa, jotka tekivät muuten niin heleän lookin jotenkin tunkkaiseksi.

Usein kaikki 3D-elokuvissa käyneet valittavat painavista/valuvista laseista, mä olen tässä(kin) vastarannan kiiski. Ainakin eilen ihan täysin unohdin, että mulla oli lasit silmillä! Jos niitä yrittäisi normaalilla tavalla pitää päässä niin ei varmaan tulisikaan mitään, mutta mä laitan ne sillain hassusti sangat yläviistoon. Pysyvät nenällä mainiosti eivätkä sangat paina mistään. Tai ehkä musta vaan on niin hienoa, kun voi nykyään käydä elokuvissakin ilman silmälaseja tai piilolinssejä…

Niin tai näin, suosittelen lämpimästi leffateattereissa parhaillaan pyörivää Alice in Wonderlandia ihan kaikille – jos ei muuten niin yleissivistyksen kannalta. ;)

(Screenshotit elokuvasta: 1, 2, 3-4.)

Loppuviikon työputkesta selvittiin onnellisesti, lauantaina väsymyksen taso oli sitten sen mukainen. Illaksi tultiin mun kotikotiin saunomaan ym. ja täällä maalla nökötän edelleen, mutkien kautta kylläkin. Eilinen päivä vierähti Naantalissa liikunnallisissa merkeissä, olin nimittäin äitin kanssa Supertreeneissä. Tämä oli toinen kerta kun osallistuin kyseiseen tapahtumaan, ensimmäisen kerran olin 2008 keväällä.

Supertreenit alkoivat mun osalta luennolla, josta sainkin hyviä vinkkejä treenaamiseen. Seuraavana oli vuorossa girya-tunti, ensimmäinen tutustumiseni kahvakuulaan ja aivan perusjuttuja siis. Oli kyllä mielenkiintoinen laji, jota voisin ruveta harrastamaan säännöllisestikin. Evästauon jälkeen siirryin liikuntasaliin, jossa mulla oli päivän viimeiset tunnit. Ensimmäisenä perusjumppaa Body-tunnin muodossa, ihan jees kolmivarttinen. Iltapäivän päätti ainoa äitin ja mun yhteinen tunti Challenge your body, joka oli selvästi Bodya reippaampi tunti.

Mä olen viime elokuisen Elixia-kuukauden jälkeen harrastanut hävettävän vähän liikuntaa, minkä sain karvaasti huomata eilisen liikuntapläjäyksen jälkeen. Ei ehkä ollut maailman paras ajatus vetää kolme erilaista tuntia täysillä yhden päivän aikana, lihakset on tällä hetkellä niin kipeinä etten meinaa liikkumaan päästä. No, ainakin huomaa että eilen tuli treenattua reidet ja pakarat kunnolla! Orastavaa kipua oli jo eilen illalla, ja yön aikana kipu oli muuttunut suorastaan tuskaksi. Tänään onneksi olin vapaalla, mutta saa nähdä miten huomenna sujuu työskentely kun pitäisi 8 h kävellä ympäri varastoa.

Se, mitä uusien lajien lisäksi lähdin Suppareista hakemaan, oli viime syksynä kadonnut innostus aktiivista liikkumista kohtaan – ja sen ainakin luulen löytäneeni. Vietin tänään hyvän tovin tutkaillessa Turun liikuntatarjontaa, joitain ihan varteenotettavia vaihtoehtoja tulikin vastaan. Kunhan vain selviän näistä lihaskivuista niin koitan kyllä vihdoin tehdä asioille jotain ja alan käydä A) lenkillä useammin tai B) jossakin ryhmäliikuntatunnilla. Parantaisi varmasti omaa olotilaa huomattavasti.

Supertreeneistä mulla ei valitettavasti ole minkään sortin kuvamateriaalia, joten tänä viikonloppuna nappaamani kissakuvat saavat toimia tämän postauksen kuvituksena. Meidän katit ovat paitsi täysin sekaisin keväästä, myös älyttömän hellyydenkipeitä. Koko ajan pitäisi olla paijaamassa tai uniseurana, viime yönäkin Miska nukkui meidän kanssa ja aamulla Dharma kömpi mun viereen Miskan tilalle, kun sekä kultsi että Miska olivat lähteneet sängystä pois.