{ Vanha blogi } Eilisestä on ikuisuus

Jälleen kerran tuli todistettua eräs huhu vääräksi: II/08 kotiutui sittenkin. Tosiaan, nyt on ohi 362 vrk vapaaehtoista palvelusta! Vaikka viimeistä viikkoa oli odottanut ikuisuudelta tuntuvan ajan, oli fiilis kuitenkin suhteellisen haikea. Tavaroiden pakkaamiset sekä niiden palautukset tuntuivat kummallisilta – varsinkin se viimeinen palautus, joka tehtiin tietysti siviilit päällä. Ei oikein pysty vieläkään käsittämään sitä, ettei ihan oikeasti tarvitse enää mennä takaisin.

Ehdin vielä viimeisellä viikolla päivittää sekä hihamerkin että kummankin maastotakin nappulat oikeiksi. Olihan se aika hitsin siistiä, kun oli yksi kulma enemmän. Ihan eri fiilis! :) Hienointa varmasti oli tunne, että oli palvelusaikana onnistunut jossain. Samaa osoitti myös sotilaspassi, mikä sai vieläkin leveämmän hymyn kasvoille. Ehkä mä hiljalleen opin, ettei mun tarvitse olla paras – koska sitä tuskin tulen ikinä olemaan missään asiassa. Riittää, että on hyvä.

Takana on kaiken kaikkiaan aivan mahtava vuosi, josta kiitokset kuuluu enimmäkseen kaikille niille ihmisille, jotka tekivät palvelusajasta siedettävän – ja välillä ehkä vähän sietämättömänkin. ;) Reservin kersantti Pietilä kiittää ja kuittaa! Niin ja toivoo tietysti, että joskus vielä törmätään.

Nyt vapauden koittaessa seuraava askel on työelämään siirtyminen, kunhan vain sopivaa duunia jostain löytyisi. Työnhaun lomassa aion vihdoin saada tehtyä sellaisia webbiprojekteja, jotka ovat olleet työn alla kuukauden jos toisenkin. Osa omista projekteista taitaa olla useamman vuoden juttuja… Ups. Uusiakin projekteja otetaan toki vastaan! Mikäli tänne blogiin sattuu joku websuunnittelijaa kaipaava eksymään, niin viestiä voi heittää osoitteeseen jose miuku paperinukke piste net.

Viime yöt ovat olleet suht vähäunisia, kiitos TJ0-illan sekä Ruisrockin. Tuohon bileyspuoleen palaan paremmalla ajalla (kuvien kera tottakai), seuraavaksi taidan hipsaista nukkumaan univelkoja pois. Jossain vaiheessa voisin myös kirjoitella armeijavuodesta kokonaisuutena, kunhan tämä siviilielämä tästä lähtee rullaamaan ja saa ehkä vähän kasattua ajatuksiakin. Nyt hyvät yöt ja ihanaa uuden viikon alkua kaikille!

Coldplay – X&Y [2005]

Viime viikolla kuulemani huhu piti kuin pitikin paikkansa: mut todella oli ylennetty juhannusaattona kersantiksi. Kyllähän sitä alkuun elätteli toivoa asiasta, mutta kevään mittaan ylenemismahdollisuus alkoi tuntua koko ajan pienemmältä. Loppusodassa viimeistään oli sellainen fiilis, että taitaa jäädä kolmas kulmarauta saamatta – mutta toisin lopulta kävi. Oli hullua, kun eilen lomilta tullessa joka toinen onnitteli, vaikken itse edes osannut pitää asiaa totena. Aamulla sitten mulle lykättiin käteen kersanttiversio passikuvista ja vielä kun kävin yksikköupseerin juttusilla, niin pakkohan se oli uskoa. :)

Tänään palautettiin ensimmäinen säkillinen varusteita, mm. taisteluvyölle ja sirpaleliiville sai sanoa hyvästit. Huomenna on toinen varuspalautus (sisältää mm. palveluspuvun) ja ehkä kaikista paras osa: tväl-materiaalin (mm. ase!) palautus. Rynkyn kanssa on välillä eletty niin tiivistä elämää, että pariin otteeseen olisi tehnyt mieli heivata kyseinen kapistus pitkälle metsään…

Nyt suihkuun ja sen jälkeen vielä katsomaan Gossip Girl ennen nukkumaan menoa. Täytyy myöntää, että nyt alkaa aamuja olla todella vähän! Huomisiltana on TJ2-ilta sotkussa, seuraava ilta onkin sitten jo viimeinen. Outoa ja ehkä vähän pelottavaakin, mutta ihan pirun hienoa.

Vajaan kahden viikon loma alkaa lähestyä loppuaan, illalla suuntaan takaisin Säkylään – viimeistä kertaa. Jäljellä on neljä palveluspäivää, sisältäen pääasiassa varusteiden palautuksia ym. kotiuttamisjuttuja. Tuntuu ihan uskomattomalta! Vielä muutama kuukausi sitten tuntui kuin heinäkuun kolmas ei ikinä koittaisi… Ja nyt kuitenkin miettii, että eihän siitä palvelukseen astumisesta ole kulunut vasta kuin hetki?! Vuosi meni loppujen lopuksi aikamoisella vauhdilla.

Tätä viikkoa ja kotiutumista olen odottanut jo kuukausia, kevätpuoli kun oli henkisesti paljon niin P-kautta kuin AUK-aikaakin raskaampaa. Mun mielestä siis, palvelustovereista en osaa sanoa. Kaikesta ärsytyksestä ja pois haluamisesta huolimatta olo on nyt jokseenkin tyhjä. Säkylästä lähteminen ei ole haikeaa, siellä mun kanssa olleiden ihmisten “katoaminen” on. Toivottavasti inttikavereita tulee nähtyä palveluksen jälkeenkin, edes joskus sattumalta jossain. Pakko todeta tässä kohtaa, että Naamakirja on oikeastaan aika hitsin kätevä systeemi.

Seuraavaksi painun suihkuun, sitten vaihdan inttikuteet päälle. Siviilivaatekerta lomakassiin ja olen valmis lähtemään. Mennään kullan kanssa autolla (kulta kun kotiutuu jo huomenna), käydään kummankin kotikotona vielä ennen Säkylään lähtöä.

Yllä mun tämän kesän addiktio: Maraboun kesäsuklaa eli suklaa mansikkahipuilla. Ehkä ainut suklaa, jota voisin syödä levyllisen päivässä. Aivan järjettömän hyvää siis, kannattaa maistaa!

Placebo – Battle For The Sun [2009]

Pikainen päivitys ennen kuin lähden kyläilemään ystäväni Sansun luokse. Oltiin eilen kullan kanssa mun kotikotona, keli oli niin mahtavan aurinkoinen että oli ihan pakko päästä uimaan. Altaassa pulikoidessa tuli samalla kokeiltua vihdoin ja viimein digipokkarini vesikestävyys, tuntui muuten aika friikiltä alkuun laittaa digikamera veden alle! Ihan hauskoja otoksia muistikortille tallentui, kulta vain huokaili sitä kun en edes uimassa malta olla ilman kameraa. :)

Kuvaamisen jälkeen annoin kameran kuivua useamman tunnin. Muutama pieni vesipisara patteri-/muistikorttiluukun alle oli tiivisteistä huolimatta päässyt, mutta hyvin näyttää kamera edelleen pelittävän. Käyttöohjeissa taisi lukea, että vedessä käytettäessä tiivisteet pitäisi uusia kerran vuodessa – täytyykin joku kerta käydä jostain kysymässä, miten tällainen onnistuu ja paljonko operaatiolla on hintaa.

Eilisen uinnin jälkeen olo oli mitä parhain, en edes muistanut miten kivaa uiminen ja sukeltelu on. Vaikkakaan en ole koskaan osannut sukeltaa ilman, että pidän nenästä kiinni… Hitsi kun vain jaksaisi enemmän uiskennella, hauskuuden sivussa tulisi myös liikuntaa ihan huomaamatta.

Astrid Swan – Spartan Picnic [2008]

Klo 12.02
Päivärytmini on – jälleen kerran – mennyt loman aikana hieman sekaisin, tänäänkin palasin unimaailmasta todellisuuteen vasta puoliltapäivin. Havahduin kyllä ennen kymmentä, kun postinjakaja soitti ovikelloa, mutta unenpöpperöisenä en saanut haalittua päälleni mitään vaatekappaletta missä olisi kehdannut mennä avaamaan oven.

Klo 12.42
Naamapesun sekä muiden olennaisten aamutoimien jälkeen sain vihdoin kasattua itselleni aamupalan, jonka nautin olohuoneen pöydän ääressä Ruotsin Elleä lukien.

Klo 13.28
Aamiaisen jälkeen tein pienimuotoisen siivouksen, mm. järjestelin pöydillä lojuvat lehdet hyllyyn. Pitäisi joku päivä käydä tuo lehtihylly läpi ja heittää osa lehdistä paperinkeräykseen, kun niitä on kertynyt säilöön vähän liikaakin.

Klo 14.08
Jumituin koneelle, Blogilistan suosikkieni päivitysten tsekkaamisen lisäksi tutkailin erästä työjuttua sekä päivitin motoristien sivut. Siinä sivussa laitoin myös eilen lakattuihin kynsiini toisen, ohuemman kerroksen Make Up Storen keltaista kynsilakkaa.

Klo 15.57
Kotivaatetus vaihtui julkiselle paikalle kelpaavaksi ja helteeseen sopivaksi asuksi, lisäksi ehostin jopa nassuani ripsivärillä sekä kajalilla. Kokonaisuudessaan päivän asu näytti tältä.

Klo 16.55
Pyörähdin muutamassa vaatekaupassa (koitin Akkiki etsiä sulle sellaista paitaa, täältäkin näyttivät olevan loppu muiden kuin ihan pienimpien kokojen osalta), minkä jälkeen suuntasin askeleeni Postiin. Sain vihdoin käsiini ne kirjeet, joita postinkantaja ei ollut saanut postiluukusta tungettua.

Klo 17.21
Kävelin linja-autoasemalle odottamaan kultaa saapuvaksi lomille. Pilvet näyttää muuten tuossa kuvassa aivan ihanalta sinistä taivasta vasten!

Klo 17.26
Mun ei onneksi tarvinnut montaa minuuttia odotella, kunnes Huovinrinteen bussit jo kaarsivat asemalle. Oli ihana nähdä kultaa muutaman päivän erossaolon jälkeen. ♥

Klo 17.42
Ennen kotiin menoa käväistiin kaupassa ostamassa maitoa sekä aamupalaksi jogurttia. Kulta joutui jälleen toimimaan hovikuvaajanani pihalla, kun piti saada asusta kuva.

Klo 17.51
Kotona oli pakko käydä saman tien pakettien kimppuun! Kääröistä paljastui yhteensä kolme hiustuotetta, Tigiä jokainen. Feel Uniquesta olin tilannut Bed Head Control Freak -shampoon (400 ml) ja -hoitoaineen (250 ml), paketilla hintaa n. 15e. Rockaholic Dirty Secret -kuivashampoota pulju ei suostunut Britannian ulkopuolelle toimittamaan, joten sen ostin eBaysta n. 12e hintaan. Kuplamuovia oli kiva rutistella, hih.

Klo 18.35
Mun käpistellessä uusia Tigejäni kulta kokkasi meille pikaisesti sapuskaa: Pesto-sissipastaa (eli taistelumuonapussista peräisin olevaa pastaa) kananugettien kera. Onneksi ateriaa sai täydennettyä paahtosämpylöillä ja jopa tuoreella paprikalla.

Klo 19.50
Päätettiin mennä illalla elokuviin ja haettiin liput jo etukäteen. Samalla reissulla käytiin myös ostamassa kaupasta jätskit ja istuskeltiin tovi Aurajoen rannassa.

Klo 21.55
Kymmeneltä alkoi leffa, sitä ennen piti tietysti käydä ostamassa irtokarkkeja. Mä tosin taisin syödä suurimman osan karkkipussista, hups…

Klo 00.48
Kotona jälleen. Oltiin siis katsomassa Transformers: Revenge of the Fallen, joka oli mun mielestä ihan katsomisen arvoinen. Ykkösosasta en jostain syystä muistanut oikeastaan mitään, ainoastaan sen että olen elokuvan nähnyt Tampereella ihan alkuvuodesta ’08.

Päivä tuntui menevän aika vauhdilla, johtuu mahdollisesti tuosta myöhäisestä herätyksestä… No, jospa sitä viikonloppuna saisi unirytmiä edes vähän parempaan kuosiin. Toivoa sopii, tänäänkin meni taas aika myöhään. Mutta nyt nukkumaan, heissan!

Joseph Arthur – Our Shadows Will Remain [2004]