Ajastaika

Aloitetaan haasteen 11. päivällä, joka itse asiassa piti olla jo eilen mutta en sitten ehtinytkään julkaista tätä. Päivittäin bloggaaminen on välillä vähän hankalaa, mutta eipä kai tuolla nyt niin väliä.

Päivä 11 – Sisarukseni

Mulla on yksi sisarus, neljä vuotta nuorempi pikkusisko Feline, joka esiintyy täällä blogissakin hyvin usein. Kirjoitin siskosta jo aiemmin ystävä-haastetehtävässä eikä mulla kauheasti ole siihen lisättävää. Mulle sisko on paitsi sisko myös ystävä, eilen oltiin yhdessä kaupungilla pyörimässä ja nyt se tuossa sohvalla katsoo Pasilaa. Ja kummankin kaverit on toisenkin kavereita – tuplasti tuttuja siis.

Lyhyesti: mun sisko on paras enkä vaihtaisi sitä kehenkään. ♥

Vappukuohuvaa eilen, oma pulloni oli lainattu O:lta kuvaa varten (ja saatoin mä vähän maistaakin).

Vappuaatto ’11

Tähän samaan yhteyteen on hyvä lätkäistä muutama kuva eiliseltä. Vappu ei ole mulle varsinaisesti mikään erikoinen juhlimisen aihe, yleensä vain ärsyttää tuollaiset pakolliset pämppäysjuhlat. Positiivinen puoli vapussa tosin on se, että silloin usein törmää yhteen jos toiseenkin tuttuun kaupungilla. Vappuaaton aloitin eilen aamupalalla, joka yhdisti viikon takaisen pääsiäisen ja tämän viikonlopun vapun: mämmiä ja simaa.

Ostin ekaa kertaa moneen vuoteen mämmiä, josta muistin aiemmin pitäneeni mutta jota ei vain ollut tullut ostettua. Hyvää se oli edelleen, täytyy ehkä ostaa ensi vuonnakin tuokkonen. Siitä loistava herkku kyllä, ettei kanssa-asujaa kiinnosta siihen koskea ja näin ollen paketti ei tyhjenny itsekseen jääkaapissa. ;) Oma valintani mämmin kaveriksi on sokeri ja ykkösmaito, parhaalta mömmö maistuu ehdottomasti Siirtolapuutarha-kupista. Matalat ja laakeat kupit sopivat jälkiruokatarkoitukseen ehkä jopa paremmin kuin esimerkiksi teen juontiin.

Iltapäivällä lähdettiin käymään Myllyssä, jossa kaupoissa kiertelyn ohessa nautittiin pienimuotoinen lounas (ts. kahvit ja vähän jotain lisuketta) Coffee Housessa. Kyseisen kahvilan täysjyväsämpylät eivät kyllä koskaan petä, suosittelen lämpimästi. Vuohenjuustoa, nams!

Alkuillasta hengailtiin meillä, Feline oli siis Turussa ja paikalle eksyi randomisti myös eräs kaveri maalta. Korkattiin pullo kuohuvaa, jonka olin valinnut perhosetiketin perusteella ja joka osoittautui yllättävän hyväksi. Illalla kaveri lähti keikalle ja mä liityin jo aiemmin meiltä lähteneen Felinen seuraan. Istuskeltiin hetki Puolalanpuistossa ja jatkettiin sitten Chilisiin, jossa yksi kaveri oli töissä. Siellä sattui olemaan sitten useampikin tuttu naama männävuosilta, joiden seuraan jämähdin koko illaksi. Eipä siinä mitään, hauska nähdä tyyppejä ja vaihtaa kuulumisia!

Siedettävästä puolipilvisestä säästä huolimatta päätettiin skipata vappupiknik tänä vuonna ja sen sijaan ollaan vaan lojuttu meillä. Kohta olisi tarkoitus lähteä käymään vapputorilla, ja illalla ollaan puoliskon kanssa menossa käyttämään joululahjaleffaliput uusimaan Vares-leffaan. Mikäs tässä ollessa siis.

Kirjoittelin taannoin Turku-blogiin ensimmäistä kertaa täällä suunnalla järjestetystä Fashion Stock Sales -tapahtumasta, mutta täällä en tainnut asiasta missään vaiheessa sanoa mitään. Kävin pyörähtämässä Hansassa heti perjantaina töiden jälkeen, mua kiinnosti erityisesti Lumin ja My o My:n myyntipöytien tarjonta. Ja tällainen mukanani sitten poistuin kotimatkalle:

Upea nahkalaukku löytyi Lumilta, kyseessä on miesten Mhann-malliston olkalaukku nimeltä Tomi. Hauska sattuma sinänsä, sillä opiskeluaikojen poikabestikseni oli juurikin samanniminen. :) Olen haikaillut sen täydellisen olkalaukun perään jo hyvän tovin ja nyt vihdoin tärppäsi! Alun perinhän ajatuksissani oli etsiä musta tai tummanharmaa laukku, mutta ihastuin tuohon ruskean veskan malliin ja värin sävyyn niin että muut värit unohtuivat saman tien.

Laukku ei ole liian iso muttei mikään pikkuruinenkaan ja tarvittaessa tuota taitettavaa osaa voi pitää myös suorana, jolloin laukkuun mahtuu esimerkiksi aikakauslehti. Kääntelin käsissäni tuon laukun lisäksi erikokoisia Supermarket Bageja, mutta jotenkin ne eivät tuntuneet istuvan omaan tyyliini. Toisaalta Mhannin laukut ovat aina kiehtoneet Lumin laukkuja enemmän, joten ehkä tämä valinta oli odotettavissakin. On tuo vaan niin kaunis! Huokailen edelleen onnesta joka kerta, kun katson uusinta elämänkumppaniani. ♥

Hankittuani oman Tomini samanlaisia on tullut vastaan parissakin blogissa. Jennin poikaystävä paljastui laukkusamikseksi, ja laukkua googlaillessani päädyin Myy Maarian blogiin. En ollut edes tajunnut nuoren tyylitaiturin omistavan tuota laukkua, vaikka se oli useaan otteeseen vilahdellut postauksissa – ehkä olin aina keskittynyt ihastelemaan punaista Swedish Hasbeensin veskaa enkä nähnyt muuta.

Käytiin silloin illalla kotikotona, jossa yllä olevat kuvatkin on otettu. Dharma oli pihalla pyörimässä ja tunki mukaan suunnilleen joka toiseen kuvaan, olisi neiti vissiin kaivannut paljon lisää huomiota ja silittelyä. Tuo kokokuva oli pakko laittaa tähän mukaan ihan vain Dharman venyttelyn takia. :)

Luokseni on muuttanut toinenkin nahkalaukku, joka oli löytynyt edesmenneen isotädin jäämistöstä ja päätyi lopulta mulle. Mummi osasi kertoa, että nahkapalalaukku on hänen siskonsa naapurin tekemä – aitoa turkulaista käsityötä siis. Hihnan saa irti, joten laukkua voi käyttää kätevästi myös isona kirjekuorilaukkuna. Vielä en ole ehtinyt tuota missään käyttää (ihan kuin olisin paljon muualla kuin töissä edes käynyt), mutta eiköhän sille sopivia asuja muodostu ajan myötä monia.

(Alin kuva © minä, muut Feline.)

Nyt en muuta laita kuin haastetehtävän pikaisesti, sen verran paljon painaa uni silmää että kohta simahdan naama näppikselle ellen mene nukkumaan. Viikonloppujen ehdottomasti paras juttu on se, että saa ihan oikeasti nukkua. Kun vetää arkiyöt pääasiassa kuuden tunnin unilla niin perjantaisin ei paljon naurata. Tai no, oikeastaan silloin on jo niin väsynyt että naurattaa vähän kaikki. Anyhow, huomenna ehkä vähän jotain järkevämpää settiä – parikin aihetta odottelee luonnoksissa että vain saisin ne naputeltua valmiiksi.

Päivä 10 – Päivän asu

Mulla oli itse asiassa päälläni tänään kaksi eri asua. Vasemmalla on työreleet, jotka ylläni istuskelin hyvin levottoman perjantaipäivän toimistolla. Oikealla olevan vaateparren heitin päälleni alkuillasta, kun olin lähdössä serkkujen luokse Lietoon. Ehkä kuninkaalliset häät vaikuttivat jotenkin mun mielentilaan, koska piti ehdottomasti saada sydänsukkikset jalkaan ja pitsiselkäinen mekko niiden kaveriksi.

Asu numero yksi
Korvikset Glitter, kaulakoru ja sormus Kalevala Koru, t-paita ja farkut (Pep!) Crocker, neule Lindex. Kengät ovat superlempparit Vagabondin Ramonat, jotka viime kesänä tilasin ja jotka ovat olleet jokaisen euronsa väärti. Veikkaan, että suhteemme tulee kestämään vielä pitkään (ja taatusti pidempään kuin ensimmäiset korkolaput, jotka menivät vaihtoon jo heti syksyllä).

Asu numero kaksi
Korvikset ja kaulakoru (joka hajosi illan aikana!) Glitter, mekko Rare Fashion (Nelly.com), sydänsukkikset Lindex, laukku Iron Fist (kyllä vain, se on juurikin se laukku raitoineen ja ankkureineen – löytyi lopulta kuitenkin IF:n omasta verkkokaupasta alehintaan), polvisukat H&M, tolppakorot second hand (DinSko). Oli muuten hassua kävellä pitkästä aikaa noin korkeilla koroilla! Ihan okei noin kun ei tarvinnut kävellä kuin matkat sisältä autoon ja autosta sisälle, enpä kyllä enää voisi nuo jalassa lähteä vappuilemaan jokirantaan kuten kolme vuotta sitten tein koulujenpäättymispäivän iltana. Niin ne ajat (ja jalat) muuttuu.

Lupaan, tässä tulee viimeiset palat pääsiäisen Tampere-reissulta! Tuo pääsiäisviikonloppu vain oli niin mukavaa vaihtelua perusarkeen, että sitä jaksaa edelleen ajatella hymyssä suin. Ja ne kevätkelit, olivat kyllä niin täydelliset ettei parempia olisi voinut edes toivoa. Ei sillä etteikö sää olisi pysynyt keväisenä viikonlopun jälkeenkin, mutta nuo ensimmäiset lämpimät päivät olivat spesiaaleja. Olin eilen näkevinäni yhdessä puussa silmujen jo kurkkaavan, kohta toivottavasti alkaa vihertää enemmänkin. (Ah, rakastan kevättä!)

Seuraavat kolme kuvaa ovat lauantai-illalta, vietettiin tovi pihalla kun tultiin syömästä. Ilta-aurinko paistoi ihanasti, vatsat oli täynnä, olo oli mukavan laiskanpulskea. Onni sentään jaksoi mennä ja viilettää, hyvä kun pysyttiin perässä. Oli traktoria, hiekkakakkuja, saippuakuplia…

Eilisen päivän haastetehtävä jäi tekemättä, kun huomasin vasta illalla katsoa aiheen, mutta otan tänään vahingon takaisin. Vaikka tämä on ollut lyhyempi työviikko ja viikonloppuna sai kerrankin levättyä kunnolla, olen ollut väsyneempi kuin aikoihin. Ihanaa, että on perjantai! Vapun juhlimiset jätän suosiolla muille ja keskityn mieluummin rentoutumiseen. No ehkä yhden pullon kuohuvaa voisi hakea, tuleehan meille puoliskon kanssa tänä viikonloppuna kaksi ja puoli vuotta yhteistä taivalta täyteen. ♥

Päivä 9 – Uskoni

Uskon siihen, että kaikki tapahtuu kuten on tarkoitettu. Onko se sitten Jumalan aikaansaamaa vai kohtaloa vaiko jotain aivan muuta, sillä ei ole väliä. Uskon myös siihen, että minä itse määrittelen niin oman itseni kuin elämäni – elän niin kuin itse parhaaksi koen. Siihen sisältyy mun mielestä mm. se että ottaa muut huomioon ja se ettei unohda luontoa tehdessään arkipäivän valintoja. Tottahan toki elämässä tulee vastaan monia monia asioita, joihin ei voi mitenkään vaikuttaa, mutta itse pystyy vaikuttamaan kuitenkin omaan ajatusmaailmaansa ja suhtautumiseensa.

Tärkeintä on uskoa itseensä.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Tänään ei ollut mikään kaikista paras päivä.

1) Uudehkosta takistani irtosi jo kolmas nappi. Hei oikeesti, eikö niitä nappeja nyt saisi yhtään paremmin kiinni?! Tykkään kovasti Objectista, mutta alkaa pikku hiljaa ottaa päähän oikein kunnolla. Jos on perushenkkamaukkaa kalliimpaa tavaraa niin olisi parempi olla sitä sitten myös laadultaan! Sama koskee osittain myös Selectedin tuotteita, samaa Only / Vero Moda -laatua kaikki mutta toisiin vaan lätkäistään tuplasti enenmmän hintaa. Toisaalta, tyhmähän on se joka maksaa – ei se joka pyytää. Huokaus.

2) Puhelimeni otti ja hajosi. Yhteiselomme kesti säälittävät 26 päivää! Kävin töiden jälkeen tutustumassa vastavalmistuneeseen Ikituuriin kun siellä oli avoimet ovet, en ollut ottanut digikameraa mukaan joten räpsin muutamia kuvia kännykällä. Noh kesken kuvaamisen luuri päätti jökähtää ja that’s it. Ei käynnisty enää eikä edes lataudu vaikka laittaisi laturiin kiinni. Niin ja tarvitseeko edes sanoa olinko muistanut vaihtaa asetuksista, että kameralla otetut kuvat tallentuisivat muistikortille? En tietenkään ollut, enhän mä tullut ajatelleeksi että puhelin pimahtaisi ensimmäisen käyttökuukauden aikana. Huomenna kiikutan luurin huoltoon, mutta vähän epäilen että näen enää koskaan kuviani taikka tekstiviestejäni. Toivottavasti siellä ei mitään supertärkeää ollut.

3) Töissä yhdelle työkaverille puhkesi oksennustauti ihan yhtäkkiä kesken työpäivän ja pari muutakin on kipeänä. Nyt kuulostelen itseäni ja oloani koko ajan siinä pelossa, että kohta munkin on syöksyttävä vessaan tyhjentämään mahani sisältö. Toivottavasti ei.

Joo en edes yritä enää enempää, vaan jätän suosiolla koneen rauhaan ja painun pehkuihin. Huomenna on jälleen päivä uus, kaikeksi onneksi. Öitä!

(Otsikon tarjosi tänään Apulanta: Näytelmä.)