Ajastaika

Säpinää riittää ruudun tällä puolen, mutta tässä tällaiset pikamoikat että hengissä ollaan. Kevätaurinko on selkeästi tuonut tullessaan innostusta yhteen jos toiseenkin asiaan, ja olenkin viime aikoina vähän syöksyillyt eri projektien välillä. Mutta eiköhän tämä taas tästä! En nyt läpätä sen enempää niitä näitä, vaan vinkkaan yhdestä hyvästä tee- ja nettikauppalöydöstä.

Tein erään kerran tilauksen Creman nettikauppaan ihan muissa kuin teen merkeissä, mutta toki kliksuttelin samalla mukaan pari pussukallista irtoteetä. Senchat ovat mun suosikkeja vihreän teen saralla, joten päädyin valinnassani kahteen eri senchaan:

Sencha Prickly Pear
Vihreä sencha-tee joka on maustettu herkullisen hedelmäiseksi. Tee on maustettu melonilla, ananaksella, mangolla ja papaijalla, jotka täydentävät hyvin senchaa.

Sencha Greenhorn
Appelsiinilla ja sitruunalla maustettu vihreä tee jossa miellyttävän mehukas ja kevyen hapokas maku.

Kumpikin osui omaan makuhermooni varsin mukavasti, täytynee joku kerta tilata lisää maistiaisia Cremasta. Ehkäpä jotain mustaa teetä myös? Uusin hurahdukseni on Earl Grey -sekoitukset, varsinkin ruiskukkaa sisältävät ovat aivan ihania!

Helmikuussa 2016…

• otimme kaverin kanssa ex tempore kirppispaikan paikalliselta lastenkirppikseltä. Se oli oiva veto se! Vauvarompetta lähti nurkista iso läjä ja vähän jotain taskurahaakin jäi, vaikka hinnat olivat lähes ilmaiset.
• kotona oli kunnon sairastupa, kun sekä äiti että lapsi oli kamalassa räkätaudissa.

Minin eräs helmikuinen asu: raitapaita Seppälä, jääkarhupökät Lindex, rakettijarrusukat kirppikseltä.

• kävin pitkästä aikaa kampaajalla. Olen taas kasvatuslinjalla, joten vähän vaan tasoiteltiin mallia. Hiuskriisiä poden kyllä edelleen… Pitäisköhän uskaltautua värjäämään muutaman vuoden tauon jälkeen? Hyväkuntoinen tukka on kiva, mutta pihvelin hankala käsitellä.
• juhlittiin lähipiirin kesken, kun rakas sisko ja hänen miehensä saivat toisensa noin niinkuin virallisesti.

• kävimme koko perhe Rakenna & sisusta -messuilla, josta palasimme päät täynnä ideoita ja rattaiden tavarakori pullollaan esitteitä.
• lapsi oli ensimmäistä kertaa yökylässä, katkonaisten öiden jälkeen se oli todella tarpeen. Itse vedin 11 h unta palloon ja minilläkin oli sujunut ihan kivasti yö isovanhempien kanssa.

• kävimme katsomassa yhtä kivaa taloa, mikä sai aikaan jälleen kasvavaa kaipuuta pois kaupungista.
• sain vihdoin aikaiseksi ottaa tyttärestä 1-vuotiskuvia. Samaan syssyyn kuvasin pari viikkoa aiemmin vuoden iän saavuttanutta serkkupoikaa.

Ainokaiseksi jäänyt asukuva helmikuulta: X-korvikset ja &-kaulakoru Fashionology, pitsiselkämekko Innocent, merinovillatakki COS men, leggarit Papu, maiharit Ten Points.

• matkustin tytön kanssa Tampereelle viettämään tyttöjen viikonloppua. Harvinainen tilaisuus, joka onneksi toteutui sairastelukaudesta huolimatta.
• ikuistin yhden ainoan asukuvan ja senkin aivan kuun lopussa. Tämän asian suhteen pitäisi kyllä tsempata!
• ylimääräisenä päivänä kävin karkauspäivän geokätköilytapahtumassa ja sen jälkeen parilla kätköllä myös. Tilastoja, tilastoja!

Kovin on ollut hiljaista blogissa viime aikoina… Vieläkö siellä ruudun toisella puolella on joku? Kommentteja ainakin jätetään niin harvakseltaan nykyään, että mietin välillä höpisenkö vaan itsekseni täällä. Toisaalta näin somen kultakaudella vuorovaikutus tuntuu keskittyvän tykkää-napin painallukseen, niin ei ehkä ihme kun mulla ei sellaista nappulaa ole täällä koodattuna enkä ole koko blogia edes Facebookiin vienyt. On se välillä käynyt mielessä, mutta äh, en mä kuitenkaan jaksaisi olla niin some-aktiivinen… Vaunuhulluhommat vievät ison osan mun someajasta, joten eiköhän siinä ole ihan riittävästi. :D

Hmm, mitäs tänne muuten. Omat töihinpaluukuvioni alkavat selkiintyä ja lapsen hoitopaikkahakemus pitäisi hiljalleen tehdä; kesän tyttö saa viettää isin kanssa kotona, mutta syksyllä olisi edessä uudenlainen arki. Ai kamala, miten nopeasti aika menee! Enkös mä just vasta ollut synnärillä..? Onneksi mulla on sentään vielä pari kuukautta kotiäitielämää jäljellä, täytyy koittaa nauttia niistä täysillä.

Olemme myös pähkäilleet tulevaisuuden asumisasioita, maalle tekisi kovasti mieli vaan mistä meille sopiva tönö… Kaikenlaisia vaihtoehtoja on pyöritelty, mihinkään toistaiseksi päätymättä. Sillä välin voin keskittyä nykyisen kodin raivaamiseen, turhaa tavaraa tuntuu tupsahtelevan koko ajan jostakin esiin. Vaate- ja muut kaapit tekisi mieli setviä jälleen kerran eikä vihdoin käsiini löytänyt KonMari todellakaan helpota sitä hinkua, mutta yritän nyt ensin saada luettua opuksen ennen kuin käyn kaappien kimppuun.

Somesta vielä sen verran, että mulla kävi kerrankin mäihä ja voitin Biodellyn Fb-arvonnassa mahtavan tuotepaketin Nafhan luonnonkosmetiikkaa! Käytössäni on parhaillaan merkin silmänympärysvoide, jonka voitin joskus blogiarvonnasta, ja olen kyllä tykännyt, mutta harvoin raaskin kosmetiikkaan laittaa sen enempää euroja vaan tyydyn edullisempiin vaihtoehtoihin. Tosi kiva siis päästä testaamaan itselle uusia tuotteita, ties vaikka joku jäisi pysyvästi peilikaappiin.

Kosteuttava ja rauhoittava kasvonaamio
Kosteuttava ja rauhoittava kasvonaamio on ainutlaatuinen sekoitus kosteuttavia, rauhoittavia ja kiinteyttäviä ainesosia sisältäviä vaikuttaviaaineita. Rautayrtistä ja appelsiininkukista saatavat kukkaisvedet parantavat ihon rakennetta, kiinteyttävät ihon tukirakennetta ja raikastavat ihoa.
Tuotetiedot »

Pehmeä kuorintavoide
Ghassoulsavi yhdistettynä tammenkuorihiukkasiin puhdistaa ihon epäpuhtauksia ja poistaa iholta ylimääräisen talin. Samalla arganöljy, aloe vera ja vihreä tee suojaavat ja kosteuttavat ihoa jättäen sen pehmeäksi ja samettiseksi.
Tuotetiedot »

Arganiaöljy
Luomuarganiaöljy on ravitseva ja elvyttävä. Nafha Arganiaöljyn tehokkuus perustuu ainutlaatuiseen puristimeen, jonka uuttoprosessi säilyttää kaikki öljyn tehokkaimmat ominaisuudet. Nafhan Arganiaöljy tunnistetaan sen erinomaisesta juoksevuudesta, imeytymisestä sekä kultaisesta väristä. Ainutlaatuisen kylmäpuristusmenetelmän ansiosta myös Nafha Arganiaöljyn tuoksu on erittäin mieto ja miellyttävä.
Tuotetiedot »

Puhdistava kasvovesi
Kasvovesi sisältää toisiaan täydentäviä aktiivisia luonnollisia ainesosia. Sitruuna ja pomeranssi yhdessä kaktusviikunan kanssa ravitsevat ja pehmentävät herkkää ja ärtynyttä ihoa. Taikapähkinä ja sitruunaverbena auttavat parantamaan ihon rakennetta samalla, kun kaunokainen, hevoskastanja ja carob vähentävät ihon punoitusta.
Tuotetiedot »

Linkkien takaa löytyy tarkemmat tiedot, mä en klikkauksista hyödy millään tavalla. Biodellyä tosin voin suositella lämpimästi joka tapauksessa, se on meinaan ollut mun suosikkikauppa luonnonkosmetiikan suhteen jo pitkään. Kilpailukykyinen hintataso ja erinomainen valikoima, lisäplussana turkulaisuus. ;) Peruskosmetiikka mulla on lähes kokonaan luonnonkosmetiikkaa, meikkipuolta pitäisi vielä päivittää, mutta sillä ei kiirettä kun kotona ollessa tulee niin harvoin meikattua. Ehkä syksyllä sitten.

Törmäsin aikaa sitten jossain blogissa postaukseen, jossa listattiin äitiyspakkauksen käyttöasteesta ja aloin miettiä tilannetta omalla kohdalla. Mulle oli selvää, että esikoisen ollessa kyseessä ottaisimme ehdottomasti äitiyspakkauksen, kun meillä täällä Suomessa kerran tällainen hieno mahdollisuus on. Olen aihetta sivunnutkin silloin vauvavuoden alkupuoliskolla, mutta mitään sen enempää en esimerkiksi meidän pakkauksestamme (äp 2014) ole sanonut. Luonnostelin tätä listaa jo paljon aiemmin, vaan luonnoksiin se oli jäänyt… No mutta, nyt on varsin mainio aika tsekata miten lopulta kävi!

Äp 2014 myssy, valkoinen body ja oranssit pallopotkarit.

Pakkauksen käytetyimmät jutut:

• Hiusharja, kynsisakset
  Säännöllisesti käytössä kumpikin.
• Hammasharja
  Näppärä ekaksi hammasharjaksi, ja samanlaisia olemme ostaneet sen jälkeenkin. Ulkomuoto tosin muistuttaa epäilyttävästi kaalimatoa…
• Purulelu
  Tyttö on tehnyt hampaita suunnilleen koko ajan 3,5 kk iästä saakka, joten purulelu on todellakin ollut tarpeen.
• Peitto, lakanat & kosteussuoja
  Käytössä ovat olleet alusta asti, aluslakana ja suoja enemmän. Pussilakanan laitoin nyt myyntiin, kun totesin kahden muun vauvakoon lakanan riittävän mainiosti eikä örkkikuosi ollut musta mitenkään erityisen kiva.
• Oranssipallolliset potkuhousut, 50 cm
  Mun lempparit pakkauksen vaatteista, ihan harmitti kun jäivät pieneksi.
• Oranssivalkoraidallinen body, 60-70 cm
  Ihana kuosi ja mallikin jopa ihan passeli meidän rimpulalle. Iso plussa tuplaneppareille!
• Valkoiset bodyt, 50 ja 60 cm
  Yllättävää kyllä, valkoinen body on varsin käyttökamaa. Mielsin ensin tylsäksi, mutta enpäs heti ajatellutkaan kuosihousuhulluuttani…
• Sukkahousut, 62-68 cm
  Perusvalkoiset sukkikset, joita on käytetty lähinnä mekkojen kanssa. Mahtuivat muuten todella pitkään, vaikka näyttivät pieniltä!
• Valkoinen myssy, 60 cm
  Ekoina viikkoina oli paljon käytössä kotona, jottei lämpöä haihdu liikaa päästä (talviaika nääs). Myssy oli kyllä todella minikokoa, että mun mielestä tuo 60 cm on melkeinpä yläkanttiin.
• Kypärämyssy, 60 cm
  Paljon käytetty viileämmillä keleillä ja mahtuu itse asiassa edelleen, vaikka 1-vuotispäivästäkin on jo aikaa.
• Villahaalari, 70 cm
  Koon puolesta oli just hyvä syksyn saavuttua, mutta reipas kuukausi ja toinen olkasauma ratkesi liitoksistaan. Lisäksi puku oli todella nyppääntynyt, vaikkei se ollut edes päivittäin käytössä. Onneksi tajusin reklamoida ja sain tilalle vastaavan puvun 2015 pakkauksesta, se menee likalle vieläkin ja on pysynyt hyvänä.
• Kestovaippa
  Oranssi TotsBotsin vaippa istui tytölle loistavasti, lisäimua toki tarvittiin kun minkee ei ole imevimmästä päästä. Ostin toisen samanlaisen vaipan kirpparilta käyttämättömänä, ja meidän jälkeen vaipat olivat myös kaverin tytöllä käytössä.
• Liivinsuojat
  Perushyvät, ei valittamista. Mä käytin pelkästään kestoliivinsuojia, joten kiva että pakkauksessakin oli yksi pari mukana.

2015 pakkauksen vanupuku sekä neulemyssy, villahaalari ja tumput 2014 pakkauksesta.

Käytetty joo, mutta ilmankin olisi ehkä pärjännyt:

• Pyyhe, kylpylämpömittari
  Pyyhkeen haaleanvihreä reuna on tylsä, mutta käytössä pyyhe on kuitenkin ollut. Lämpömittari oli silloin ihan alussa tärkeämpi, kun ei vielä ollut tuntumaa veden sopivaan lämpötilaan.
• Kuolalappu
  Ensimmäisiä hampaita pykätessä kuolalappu oli paikallaan, jottei tarvinnut jatkuvasti olla vaihtamassa kuivaa vaatetta ylle. Sen jälkeen sitä ei ole tarvittu, mutta varmasti joillain vauvoilla kuolalapulle on enemmänkin tarvetta.
• Potkupuvut (turkoosiraidallinen & valkovihreä heppa), 60 ja 70 cm
  Molemmat olivat kivoja, mutta käyttö jäi vähäiseksi, kun olivat sopivimmillaan juuri kesähelteiden aikaan. Harmi.
• Paksummat tumput ja sukat, koko 19-21
  Tumput toimivat hyvin alkuvuoden säätiloissa ja pysyivät hyvin paikallaan. Sukille ei koskaan löytynyt käyttöä, kun ovat niin paksut ja meidän pirpana taas hikijalka. :P
• Topparukkaset ja -töppöset
  Jonkin verran on tullut käytettyä, mutta tammikuun minivauvalle ne olivat alkuun liian isot ja seuraavana talvena jo lähes naftit. Olisin myös kuvitellut niiden olevan lämpimämpiä, mutta kyllä alle sai laittaa ihan kunnolla villaa ja silti mukelo välillä heräsi uniltaan raajat vilpoisina.

Äp 2015 toppahaalari, jonka saa helmasta pussiksi.

Turhimmat ja tylsimmät:

• Aappa-makuupussi
  En tykkännyt kuosista, joten myin sen pari viikkoa vanhemman serkkupojan käyttöön, kun hänelle ei pakkausta otettu lainkaan. Ekat pari kuukautta meillä oli käytössä siskon äp-makuupussi vm. -88, sitten löysin Finlaysonin tapahtumasta 2015 pakkauksen makuupussin, jonka kuosi sykähdyttää edelleen.
• Vihreä ruokalappu
  Serkkupojalle päätyi tämäkin, kun kuosi ei ollut mieleen. Meille vähän vastaava tuli sattumalta tilinavauslahjana pankista, oranssia Marimekkoa (oijoi!).
• Valkoinen kietaisubody, 50 cm
  Täysin väärän mallinen meidän rimpulalle. Kooltaan vastasi ehkä jotain 56-62 ja kun siihen kokoon siirryttiin, hihahässäkät olivat jo aivan turhia.
• Valkovihreäraidalliset potkuhousut, 50 cm
  Kuosiltaan kivat, mutta malliltaan täysin käsittämättömät.
• Keltaraidallinen body, orava-aiheiset vaatteet, ruosteenpunaiset ja siniraidalliset potkuhousut, 60-70 cm
  Lähinnä kuosit ja värit eivät iskeneet. Potkarit olivat tosi isoa kokoa eikä meillä ole oikeastaan koon 56 jälkeen paljoa potkareita likan jalkoihin vedetty.
• Puolipotkarit ja housut, 50-70 cm
  Kokolappujen numerot ovat kyllä kaukana totuudesta! Pienempiä yritin vauvalla pari kertaa pitää, mutta jättimäinen koko ja kummallinen malli saivat luovuttamaan.
• Valkoiset ribbisukat ja -tumput
  Kovasti yritimme ihan alussa minitumppuja käyttää, mutta eivät kerta kaikkiaan pysyneet pienellä kapellimestarilla paikallaan. Sukat ovatkin isompaa kokoa, vaan eivät tahdo vauhdikkaalla potkottajalla pysyä jaloissa.
• Neulemyssy, 44-48 cm
  Nätti ja materiaaliltaan mukava, mutta solmimisnarut ovat ihan onnettoman lyhyet! Olisi varmasti ollut enemmän käytössä muuten.
• Turkoosi vanupuku, 70 cm
  Myin kirpparilla, kun olin saanut hommattua tilalle 2015 pakkauksen harmaan ihanan kettupuvun. Se otettiin käyttöön syksyllä heti ilmojen viiletessä, mutta jäi harmillisen nopeasti pieneksi.
• Valkovihreä toppahaalari, 68-74 cm
  Vaihdoin käyttämättömänä tutun kanssa 2015 pakkauksen turkoosiraidalliseen haalariin, josta tykkään kuosin puolesta enemmän. Haalari on ollut viileämmillä keleillä paljon käytössä, erityisesti ulkopäikkäreillä lämpöpussin tilalta. Isohkoa kokoa ja sopinee vielä tämän lopputalven.

Pitkään menevä raitabody tuplanepeillä 2014 pakkauksesta.

Taisi sentään käytetyimpien lista olla pisin..? Määrällisesti tosin turhakkeiden määrä oli epäilemättä suurempi. Olin niin innoissani äitiyspakkauksesta, että vähän harmittaa kun romppeet jäivät lopulta niin vähälle käytölle. En tiedä olisiko tilanne eri, mikäli meille olisi osunut seuraavan vuoden pakkaus, joka oli omaan makuuni lähes täydellinen kokonaisuus. Joka tapauksessa 2014 pakkauksesta ei vaatteiden osalta ollut paljonkaan iloa rimpulavauvan kanssa, niiden koot ja mallit olivat selkeästi isommalle bebelle suunnattuja.

Itse olisin kaivannut enemmän oikeasti pieniä vaatteita, isompia voisi mukana olla vain ihan pari – siinä kohtaa vauvavuotta sitä vaatetta on kuitenkin kertynyt nurkkiin aivan tarpeeksi. Lisäksi alkuvuoden lapselle pakkauksen talvivarusteet jäävät helposti käyttämättä niiden ollessa ekana talvena liian isot ja toisena sitten jo liian pienet; kuitenkin kyseiset vaatteet ovat usein niitä pakkauksen odotetuimpia. Tarvikepuolella päivitystä on tämän meidän pakkauksen jälkeen tullut ainakin kuumemittarin ja tissirasvan muodossa, hyviä lisäyksiä molemmat ja olisi kyllä täälläkin ollut tarpeen.

Tässä valossa en mahdolliselle seuraavalle lapselle välttämättä ottaisi äitiyspakkausta, kun tarvikearsenaali on jo valmiina ja tekstiileistä kivoimmat saisi varmasti metsästettyä kirppareilta. (Asiaa ei onneksi tarvitse pohtia, ei meinaan ihan hetkeen ole lisää jälkikasvua tulossa. Kun nyt tuon yhdenkin kanssa selvittäisiin…)

Ps. Vannoin, etten koskaan laita blogiin kuvia, joissa lapsen kasvot on tarvinnut sensuroida. Mutta vannomatta paras, olisi meinaan tämä postaus jäänyt kuvien osalta varsin tyngäksi muuten.

Niin tyytyväinen kuin Emmaljunga Vikingiin olinkin, alkoi jossain kohtaa niiden kikkailu auton perään ottaa päähän. Istuin kasvot menosuuntaan paketin sai just mahtumaan purkamatta takaluukkuun, mutta koska käytimme istuinta aina selkä menosuuntaan, piti ratasosa aina kääntää tai irroittaa kokonaan auton kyytiin laitettaessa. Niinpä aloin kartoittaa vaihtoehtoja autokelpoisista rattaista, joissa olisi selkeät vaiheet 1) rattaat kasaan 2) paketti autoon. Pirpanan kasvettua uskaltauduin laajentamaan etsinnät myös sellaisiin, joissa lapsen saa ainoastaan kasvot menosuuntaan. Kävin liikkeissä testaamassa ja vertailin eri rattaiden ominaisuuksia Vikingeihin enkä oikein osannut päättää suuntaan tai toiseen.

Lopulta tuumasin, ettei tämä voi olla niin hankala asia – jos ostos ei mene nappiin, eiköhän kärryt saa myytyä eteenpäin. Niinpä eräänä syksyisenä iltapäivänä hurautin Euraan hakemaan kanssahullulta punamustat Mountain Buggy Swift -rattaat. Sinänsä yllätysveto multa, joka aiemmin vannoin neljän renkaan ja mustan rungon nimeen… Päätöstä helpotti yhden vaunuhullun kattava blogikirjoitus (postauksessa olevat kärryt ovat itse asiassa täsmälleen samat kuin nämä mitkä ostin) sekä ryhmässä saamani vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Huom! Meidän Swiftit eivät ole 2015 myyntiin tullut Swift 3.0, vaan sitä edeltävä malli. Mitoiltaan nämä mallit eroavat aika lailla, uudet kuulemma muistuttavat kooltaan enemmän nuken rattaita.

Ensivaikutelma Swifteistä oli positiivinen: suhteellisen pienet rattaat mutta kuitenkin jämäkät työntää, kulkivat jopa leikkikentän hiekalla selkeästi Vikingejä helpommin. Kolmirenkaisuutta ei oikeastaan edes huomaa muuta kuin etuosalle kevennettäessä (esim. bussiin noustessa), kiikkerät Swiftit eivät missään tapauksessa ole, vaikka sitä vähän jännitinkin alkuun.

Koko

Swiftit ovat inan alle 60 cm leveät, mutta Vikingien kapeuteen (Airit 54 cm) tottuneena ne tuntuvat yllättävän leveiltä. Kaupoissa olen yrittänyt monta kertaa viedä rekkejä yms. mukanani, kun toinen takarengas onkin jäänyt kiinni johonkin. Rattaat ovat myös aika pitkät, aisa lyhimmillään 102 cm (vrt. Vikingien 82 cm) ja käytössä toki vielä hieman pidemmät. Busseissa kulkeminen ei kuitenkaan ole millään tavalla hankalaa (vrt. teleskooppi-Happyt 109 cm), vaan Swifteillä sopii oikein mainiosti rivin jatkoksi.

Eturenkaan lukitusnamiska.

Jousitus ja renkaat

Eturenkaan saa lukittua tarvittaessa, ja kolmen renkaan kanssa lukitukselle onkin ehkä tarvetta useammin kuin nelipyöräisten kanssa. Kunnon jousitus Swifteistä valitettavasti puuttuu ja esim. sadevesikourujen ylittäminen jalkakäytävällä on välillä todella töksähtelevää. Toisaalta maaseudulla rullaillessa mitään ongelmaa ei ole ollut: Swiftit kulkevat moitteettomasti niin hiekka- kuin peltoteillä. Ymmärtääkseni jousituksen kaipuiselle Mountain Buggyn vähän isommat mallit ovat the juttu, ja kieltämättä houkuttaisi joskus päästä testaamaan ainakin Urban Jungleja (tsek ihana Nautical), vaikka ne leveydeltään huitelevatkin reippaasti 60 cm paremmalla puolella.

Kuomu

Swiftien kuomu on kooltaan kelvollinen; pientä kyytiläistä ei kovin hyvin suojaa, mutta pidemmän lapsen kanssa toimii varmasti paremmin. Aurinkolippa on omaan makuuni turhan lörppä, vaikka toki tuo kuomuun vähän lisäpituutta. Varsinaisen kuomun reunassa on selkeä vetoketjun hammastus ja nopea googlailu selvensi, että siihen saa kiinnitettyä Swiftien oman aurinkosuojaverkon (lisävaruste). Tavallaan kätevää, mutta saisi tuo suoja kyllä olla ihan vakiovaruste, kun rattaissa joka tapauksessa on se vetskarin toinen puoli. Yläosassa kuomua on kurkistusluukku, jonka saa pidettyä auki pienen tarran avulla. Ainakin pienemmän muksun kanssa kurkistusluukku on tarpeen, ja Swifteissä se on toteutettu mielestäni hyvin.

Työntöaisa

Työntöaisa on muotoilultaan tosi kiva, mutta sen päällimateriaalista en oikein tykkää. Materiaali tuntuu kumin ja muovin sekoitukselta, siinä on paljon ohuita raitoja vieri vieressä ja jotenkin se vain tuntuu kovalta paljaiden käsien alla (hanskat kädessä asia ei luonnollisesti vaivaa). Jonkinlaisella kankaisella suojalla tämän “vian” tietysti saisi varsin helposti fiksattua.

Eräs kiva pikku lisävaruste Swifteihin kuuluu mukaan, nimittäin kankainen mukiteline työntökahvassa. Sen saa toki halutessaan myös irti, mutta itse olen todennut sen toimivan lisätaskuna vaikkapa hanskoille tai kangaskassille kauppareissulla. Aisassa roikkuu lisäksi ylimääräiseltä näyttävä hihna, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi työntäjän ranteeseen, jotta rattaat eivät pääse karkaamaan vahingossa. Meillä hihna ei ole tainnut olla käytössä kertaakaan, mutta jotkut varmasti arvostavat tämän sortin lisäturvallisuutta (myydäänhän vastaavia hihnoja myös erikseen).

Istuin

Istuimen selkänojaa säädetään remmeillä kummaltakin sivulta, eli hommaan tarvitsee kahta kättä. Toisaalta säätö on varsin yksinkertainen eikä säätämisen kanssa tarvitse säätää. :D Swiftien selkänoja menee täyteen makuuasentoon, mikä on kuppi-istuimen jälkeen oikein tervetullut ominaisuus. Pystyin asento sen sijaan on hieman makaava eli pienemmälle lapselle valjaat ovat ihan ehdottomat, ettei valu pois kyydistä.

Valjaat, turvakaari ja jalkatuki

Valjaat ovat mielestäni perushyvät. Korkeusaukon vaihtaminen tosin oli aikamoista näpräämistä, onneksi sellaista ei tarvitse usein tehdä. Lisäksi haararemmissä oleva valjaiden lukko on suhteellisen iso ja näin ollen hankala saada esim. lämpöpussin vyöaukosta läpi. Turvakaari on topattu (irroitettavalla kankaalla) ja sen saa näppärästi irti kliksauttamalla. Sen voi myös ottaa irti vain toiselta puolelta ja työntää syrjään, jotta isompi lapsi pääsee kiipeämään itse kyytiin. Jalkatuki on metallinen eikä sitä saa säädettyä, mutta yllättävän hyvin se toimii pienelläkin matkustajalla.

Jarru ja tavarakori

Jarru vanhoissa Swifteissä on tuollainen metallihässäkkä ja toisinaan jalka ei tahdo osua oikeaan kohtaan, nuo punaiset päät kun ovat loppupeleissä aika ylhäällä maasta jarrun ollessa vapautettuna. Tavarakori on pienempi kuin aiemmissa kärryissämme ja muodoltaan luonnollisestikin kolmio. Hyvin sinne silti tavaraa saa mahtumaan ja niihin myös pääsee käsiksi suht helposti, jopa selkänojan ollessa makuulla. Korin sivuissa on näpsäkät taskut, joihin voi sujauttaa pienempää rompetta helpommin löydettäväksi.

Kasaus

Ja sitten se kasaus! Kasaaminen tapahtuu jalkatuen sivuilta, toiselta puolelta pidetään varmistusvipu sivussa ja vedetään kummankin puolen namiskat yhtä aikaa ylös, jolloin eturengas taittuu rungon alle. Rattaissa on näppärä kasauslukko, joka kliksahtaa automaattisesti kiinni, kun rattaat ovat tarpeeksi pienessä paketissa. Emmaljungien kasausärsytyksen jälkeen Swiftit olivat varsin unelmat heittää kasaan, tosin eivät nekään kasattuna ole pienimmästä päästä paketin jäädessä suhteellisen pitkäksi. Kasauskoon lisäksi Swiftit saavat pienen miinuksen siitä, että kasaaminen naarmuttaa runkoa – ei toki näkyvästi vaan rungon alapuolelle, mutta perfektionistin silmin sekin voisi jättää tapahtumatta.

Sadesuoja

Alkuun vältin liikkumista Swifteillä, jos vähänkin näytti sateiselta, koska mulla ei ollut niihin sopivaa sadesuojaa. Onneksi bongasin OzBabyn alekorista vitosella Tullsan ärtsyn vihreän suojan, joka on tarkoitettu pieneen rattaaseen (eli aisalle on aukko). Se istuu Swifteihin oikein passelisti eikä ollut kallis kokeilu.

Paitsi ettei sadesuoja lopulta ehtinyt montaa kertaa näitä rattaita suojata… Tulin siihen tulokseen, että Swiftit ovat joo ihan kivat, mutta eivät aja asiaansa tehtävässä johon ne alkujaan ostin. Suurimmat syyt luopumiseen olivat pitkähkö kasauskoko ja jousituksen puute. Jokusen viikon ne olivat myynnissä, kunnes päädyin tekemään vaihtarit toisen hullun kanssa. Ja se oli muuten erittäin onnistunut vaihtokauppa, mutta siitä lisää toisella kertaa! ;)

Mountain Buggy Swift (legacy) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

• Leveys: 59 cm
• Pituus (aisa lyhimmillään): 102 cm
• Kokoontaitettuna (PxLxK): 100x59x36 cm (turvakaaren kanssa korkeus 42 cm)
• Paino: 9,5 kg
• Renkaat: 3 kpl ilmakumi, kaikki 10″
• Aisa ja työntökorkeus: Nivel, 78-106 cm
• Istuin: Selkänoja menee täysin makuulle, portaaton remmisäätö
• Istuimen painoraja: 25 kg
• Selkänojan korkeus: 49 cm
• Kuomun alla tilaa: 55 cm
• Istuimen makuupituus: 87 cm
• Tavaratila: Kankainen tavarakori 39×33 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

• Kevyet, mutta kuitenkin todella tukevat.
• Mukavan kokoiset ilmakumirenkaat.
• Korkea painoraja.
• Kuomun kurkistusluukku.
• Irroitettava ja sivuun kääntyvä turvakaari.
• Tilavahko tavarakori, jossa sivuilla kapeat taskut.
• Takarenkaiden ollessa irti tapit saa sisälle pois tieltä.
• Irroitettava mukiteline kuuluu varustukseen.
• Laadukkaan oloiset kankaat.

Risuja:

• Leveys; 59 cm on tavallaan kapea, mutta omaan makuuni turhan leveä.
• Jousituksen puute.
• Pitkähkö paketti kasattuna.
• Ei heijastimia lainkaan.
• Työntöaisan materiaali.
• Jalkatukea ei saa säädettyä.
• Kuomuun kiinnitettävä aurinkosuoja ei kuulu varustukseen.