Ajastaika

Tarjolla asukuvaa, pitkästä aikaa. Pukeutumisinspiraatio on viime aikoina ollut hieman hukassa, joten päivän asuja on ylipäänsä tallennettu suht hintelästi. En edelleenkään tiedä minkälainen mun tyyli pohjimmiltaan on ja innostuin kausittain milloin mistäkin, minkä seurauksena mikään vaatekaapissa ei tunnu sopivan minkään kanssa yhteen. Olisiko ehkä helpompaa, jos siellä ei olisi valittavana kuin kourallinen monikäyttöisiä vaatteita?

Käytiin eilen “tuplatreffeillä”, suomeksi siis murkinoimassa Hiilessä ystäväpariskunnan kanssa. Halusin ehdottomasti laittaa päälle garderobini uuden tulokkaan, punaisen pallohameen, joka on eBay-ostos itse asiassa jo vuoden takaa. Alun perin se oli mekko, mutta mallinsa puolesta kyseinen Hell Bunny Sweetheart Dress ei sitten istunutkaan mulle yhtään. Onneksi lähipiirissä on lahjakas ystävä, jonka kätevissä käsissä mekko muuntui ihanaksi kellohameeksi! Nyt vaatekappale saa oikeasti käyttöaikaa, kun se istuu just eikä melkein. Testasin hametta myös alustyllin kanssa, sillä saa kivasti muhkeutta helmoihin silloin kun tarvitaan.

Tältä pallot siis näyttivät edellisessä elämässään mekkona:

(Kuvat: kaboodle.com)

Hell Bunnyn pallohameen kanssa lauantai-iltaan lähtivät tekonahkainen vyö Spirit Items, harmaa t-paita Lindex, K-serkulta adoptoitu collegebleiseri Miss Selfridge, mustat sukkikset H&M sekä mokkanilkkurit Vagabond. Korvissa tämän hetken ehkä lemppareimmat korvikset made by sisko (katsotaan jos muistaisin näyttää ne joskus tarkemmin), kaulassa lahjaksi saatu hopeinen J, kädessä kihlasormuksen vieressä kynsisormus Fashionology. Laukkua en jaksanut ottaa mukaan ollenkaan, vaan heitin puhelimen, lompakon ja avaimet takin taskuihin – vielä kun on villakangastakki erinomaisen taskutilansa kera käytössä.

(Asukuvan nappasi S, kiitti!)

Avril Lavigne – Goodbye Lullaby [2011]

Aika kiva läjä kosmetiikkaa tyhjentyi viime kuun aikana, yay! Sain käytettyä loppuun kaksin kappalein niin käsivoiteita, deodorantteja kuin shampoitakin – osa normaalikokoa pienempiä pakkauksia tosin. Yhteensä maaliskuussa tuli tyhjäksi 7 täysikokoista ja 4 mini-/matkakokoista tuotetta, ihan kelpo saldo sanoisin.

Lumene Gloss & Care Kynsilakan poistoaine
Hellävarainen asetoniton poistoaine, joka sisältää hoitavia ja kosteuttavia ainesosia. Kynsilakat sai tällä kyllä lähtemään, mutta sen jälkeen oli usein kynsinauhat vanhasta lakasta suhruiset sekä kynnen pinnalla omituinen “kalvo”, joka ei lähtenyt pesemällä pois. Varmaankin se with conditioning oil, mitä pullon kyljessä mainostetaan. Ush.

BeSave! Virkistävä kasvovesi
Uusi tuotemerkkituttavuus luonnonkosmetiikan saralla, tykkään erityisesti merkin pirteästä pakkaussuunnittelusta. Kasvovesi oli peruskauraa, ihan freesi kaikin puolin ja tuoksukin oli sopivan maltillinen. Hieman hämmennystä aiheutti kasvoveden kevyt vaahtoavuus, samaan ilmiöön olen törmännyt mm. Pirkan kasvoveden kanssa. Tykkään muuten kovasti tuosta BeSave!:n pirteästä pakkausilmeestä!

Lumene Spa Silottava Selluliittiseerumi
Aina mä haksahdan tällaisiin selluliittivoiteisiin, vaikka oikeanlainen ruokavalio varmasti olisi parempi apu alakropan muhkuroihin. o_O Putelin kyljessä lukee: Selluliittiseerumin aktiiviaineet auttavat hajottamaan rasvakertymiä sekä ennaltaehkäisemään niiden muodostumista. Hiero ongelmakohtiin päivittäin ennen vartalovoidetta. En tiedä olisiko aineesta ollut enemmän iloa, jos sitä tosiaan olisi käyttänyt päivittäin. Itse en käy joka päivä suihkussa enkä näin ollen läträä vartalovoiteellakaan päivittäin, joten siltä osin tuo kosahtaa heti alkuunsa.

L’Oreal Professionnel Silver shampoo
Pullossa lukee for grey and white hair, mutta ihan onnistuneesti olen käyttänyt sitä tällaiseen melkein vuosi sitten viimeksi värjättyyn tummanvaaleaan kuontaloon. Silloin tällöin käytettynä kirkastaa mukavasti värjättyjä latvaosuuksia sekä taittaa kellertävää sävyä pois. L’Orealin version hopeashampoosta on aika tujakkaa, mutta plussaa siitä ettei sen tarvitse antaa vaikuttaa hiuksissa minuuttitolkulla.

Adidas Action 3 Control deodorantti
Perus antiperspirantti, ok tuoksu ja pitää hienhajun loitolla. En oikein tykkää suihkutettavista dödöistä, mutta tulipahan nyt käytettyä sellainenkin kun oli jostain peilikaappiini päätynyt (viime vuoden Suppareista näköjään).

Cacharel Scarlett EdT
Turhan voimakas omaan nenääni; netistä bongaamani adjektiivit raikas, makea, aistillinen ja viettelevä kertovat aika hyvin tuoksun luonteen. Tsekatkaa muuten täysikokoinen Scarlett-pullo, se on ulkomuodoltaan aika mielenkiintoinen.

Yves Rocher Jardins du Monde Lime from Mexico deodorantti
Kaikin puolin toimiva antiperspirantti, raikas sitruunainen tuoksu eikä rupea hiki haisemaan kovin helposti. Purkin kyljen teksti kertoo mukana olevan kasvipohjaisia ainesosia: Meksikon limesitruunan eteeristä öljyä sekä luonnonmukaista taikapähkinävettä. Kuulostaa eksoottiselta. Alkoholiton mutta sisältää tietysti alumiinia; tämän myötä onkin tarkoitus heittää hyvästit alumiinipitoisille dödöille.

Mádara Eco Hands syväkosteuttava käsivoide
Koostumus paksuhkoa, sopii erinomaisesti käytettäväksi iltaisin ennen yöpuulle vetäytymistä. En alkuun tykännyt käyttää tätä yhtään johtuen siitä madaramaisen yrttisestä tuoksusta, mutta kuten muidenkin kohdalla myös tämän tuoksuun tottui aika nopsaan. Tätä syväkosteuttavaa käsivoidetta (Deep Moisture Hand Cream) ei Mádaralla näytä enää olevan valikoimissa, mutta voisin toki testata uutta suojaavaa (Protecting Hand Cream) versiota.

The Body Shop Cranberry Joy käsivoide
Joululahjaksi saadusta käsivoidekolmikosta ensimmäisenä kului loppuun Cranberry Joy. Alkuun pidin karpaloisesta tuoksusta mutta se alkoi yllättävän pian äklöttää, kun se oli jotenkin niin voimakas ja esanssinen. Koostumus oli paksuhkoa eli toimii parhaiten yötä vasten, kun ei lähmäisillä käsillä tarvitse enää koskea mihinkään.

Schwarzkopf Professional Essensity Restoring Shampoo
Ihan ok shampoo, mutta tuoksu oli todella pistävän yrttinen. Sarjaa mainostetaan luonnollisena vaihtoehtona: ei keinotekoisia hajusteita, silikoneja, mineraaliöljyjä eikä parabeenejä. Yllättävän vähän Essensity-tuotteista löytyi bloggauksia, itseäni ainakin kiinnostaisi miten luonnollisia tällaiset jättimerkkien linjat todella ovat oikeaan luonnonkosmetiikkaan verrattuna.

Lumene Raspberry Miracle Mascara
Blueberry Curl on yksi suosikkiripsareistani, mutta tämä VadelmaIhme ei todellakaan ollut sisarensa veroinen. Maskaran koostumuksessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta harja (tsekkaa kuva Ostolakossa-blogista) ei toiminut mulla ei sitten yhtään. Onnistuin sotkemaan naamaani pandasilmät kerta toisensa jälkeen, samaan tapaan kuin silloin Masterpiece Maxin kanssa. Olen kieltämättä hyvin iloinen, että Raspberry Miracle vihdoin loppui!

Yllä listattujen loppuneiden tuotteiden lisäksi heitin pois kuivahtamaan päässeen harmaan wet n wild nestemäisen rajausvärin sekä rusehtavan Lumenen huulikiillon vuodelta nakki. Lisäksi H&M:n ikivanha violetti Fashionista kynsilakka oli muuttunut tahmaiseksi, joten se siirtyi askarteluosastolle. Sain myös annettua monta tuotetta eteenpäin, erityisesti maaliskuun puolivälin Supertreeneistä saatuja juttuja. Hyvää vauhtia porskutetaan eteenpäin siis!

Osallistuin viime kesänä photo a day -haasteeseen, ajatuksenani silloin lähteä mukaan joskus uudemmankin kerran. Melkein vuosi siinä näköjään ehti vierähtää, kunnes nyt keksin jälleen tarttua toimeen. Saattaa tuolla vallitsevan valon määrän eksponentiaalisella lisääntymisellä olla jotain tekemistä asian kanssa, heh. Kyseessä on tälläkin kertaa fat mum slimin kuvahaaste, huhtikuun aiheet ovat tänä vuonna tällaiset:

Samaan tyyliin vedän kuin viimeksikin: kuvat otan puhelimella ja julkaisen Instagramissa, lisäksi tuuppaan linkin Twitteriin (jonka nykyinen Instagram-tuettomuus on tosin ihan hanurista). Viime kertaan verrattuna suurin ero taitaa olla siinä, että luurina mulla on iPhone 5. Joojoo, vaikka niin aina vannoin etten aio koskaan Applen puhelimiin sortua. ;) Aiemmin käytössä ollut HTC Sensation odottaa huoltoa (miten ne tärkät kuitit aina katoavatkin jonnekin?!), keväällä hankittu luuri alkoi bugittaa jo muutamassa kuukaudessa. Marraskuussa paloi käpy lopullisesti ja marssin hakemaan oman iPuhelimeni, 16 gigaa tallennustilaa ja värinä valkoinen. Pelaa vallan mainiosti, on ihanan kevyt verrattuna vanhempaan 4S-malliin ja isompi näyttökin on tosi jees. Olen siis ollut erittäin tyytyväinen! Eikä mulla ole ollut ongelmia herätyksen kanssa kuten puoliskolla, torkuttamisen kanssa sen sijaan on ehkä pientä ongelmaa: koska sitä EI ole rajoitettu, saatan joskus torkuttaa ihan kevyesti puolitoista tuntia… Ärsyttävä tapa, pitäisi oppia eroon.

Viikate – Petäjäveräjät [2012]

Sairastuvasta, hei! Kiirastorstain työpäivästä selvittyäni mulla alkoi kymmenen päivän vapaa – ja samana iltana flunssa tarrasi kyntensä muhun. Tietysti juuri nyt, sinnittelinhän tunnollisesti terveenä läpi puoli toimistoa kaataneen helmi- ja maaliskuisen sairasaallon. Onneksi ei ollut pääsiäiseksi mitään sen ihmeempiä suunnitelmia, joten olen saanut potea kotosalla. Nyt vaan toivon, ettei tämä tauti tarttuisi puoliskoon, hän kun on toistaiseksi pysynyt suurin piirtein terveiden kirjoissa. Ja kai mullakin alkaa kohta jo helpottaa, kolme päivää olen nyt kuulostanut matalaääniseltä mieheltä, niistänyt, kröhinyt ja nukkunut.

Muistin tuossa vihdoin purkaa kameran muistikortin koneelle ja sieltä löytyi pari kuvaa runsaan kahden viikon takaa. Supertreenejä edeltävänä lauantaina olin messukeskuksessa, joka oli jälleen täynnä kädentaitoja, taidetta ja antiikkia Kädentaitomessujen sekä Turun Taide- ja Antiikkimessujen muodossa. En jaksanut kantaa kameraa mukanani, mutta täältä blogista löytyy fiiliksiä viime ja edellisvuodelta – aika samoilla linjoilla mentiin tälläkin kertaa.

Kuvissa yllä esiintyvät luonnollisesti muutamat messuhankinnat. Käsityötaitoinen äitini hypisteli jos jonkin sortin lankaa ja mäkin sitten hurahdin ostamaan pari alpakkasekoitekerää (3e/kpl), kun silmiin osui siitä kudottu kaulurihuivi. Drops Alpaca Bouclé koostuu pienistä silmukoista ja on koostumukseltaan 80% alpakkaa, 15% villaa, 5% polyamidia. Itse kutominen on vielä hieman vaiheessa, harjoiteltu sentään on, mutta taitaa jäädä ensi syksyyn valmiin kaulurin käyttö. Kenkien suojaamisessa olen luottanut vuosia Nahkiss Skinnfixiin, joka sisältää lanoliinia, mehiläisvahaa ja luontoöljyjä – nyt hankin täydennystä pian loppuvan purkin tilalle. Keittiöön löysin kympillä vihdoin ensimmäisen kasviskeittokirjani, Tuija Ruuskan Kasvisaskeleet. En siis voi enää sanoa, ettenkö tietäisi yhtään kasvisreseptejä. Villainen iLuurin suojakotelo saa kesällä väistyä SeriMerin Kompassiruusu-kuosisen pellavapussukan tieltä. Tämä kännykkäkukkaro imaisee puhelimen toiseen taskuun ja toiseen saa sitten sujautettua sopivasti parit kortit sekä rahaa, käytännöllisyys tuli todettua heti seuraavan päivän Suppareissa. Viimeisenä vielä pussillinen varvasvälivillaa á la Bää-Tuote, siitä olenkin kirjoittanut aiemmin. Mielenkiintoista päästä itse kokeilemaan tuotteen toimivuus. Varvasvälivilla, hihi!

Ah, kevät on niiiiin parasta aikaa! Sitä mukaa kun päivä pitenee ja valo lisääntyy, tuntuu inspiraatio kasvavan samaa tahtia. Ideoita tupsahtaa päähän milloin mistäkin, ahmin tietoa kiinnostavista aiheista, saan hirvittävästi aikaan kun pääsen vauhtiin. Välillä ei malttaisi mennä illalla nukkumaan, kun on pää niin täynnä ajatuksia – ja hei, mä sentään rakastan nukkumista. Vielä kun osaisi syödä kunnolla niin energiataso olisi aivan huipussaan…

Päädyin eilen testaamaan kynsikikkailuja piparireunojen muodossa Ian videon opastuksella. Halusin testata tuota kaverilta lainassa olevaa sähkönsinistä kynsilakkaa (MNY sävy 661), alle valikoitui Lumenen helmenvalkea 2 Toiveikas sydän. Ihan kivalta näyttää joo, mutta Lumenen vaatimat kaksi kerrosta yhdistettynä paksuhkoon MNY-kärkiosaan oli yksinkertaisesti liikaa ja oikean käden kynsilakat rullautuivat melkein kaikki heti kun nostin hanurini pöydän äärestä. No, seuraavalla kerralla osaan ehkäpä valita kynsilakat hieman onnistuneemmin.

Lopuksi pari teevinkkiä! Teekaapissamme on kaksi vastakorkattua makua, jotka ovat selvästi tämän kevään teemaut meidän huushollissamme. Forsman Tean mustaa teetä kumpainenkin, Keisarin Malja paljastui joulupaketista ja Tuli Suudelman nappasin matkaan hypermarketin laajasta teevalikoimasta.

Keisarin Malja: Ruusukvittenin ja litsihedelmän makuinen Reilun kaupan musta lehtitee. Lisämakua antavat appelsiinin ja ananaksen palat sekä saflorin ja liljan terälehdet.

Tuli Suudelma: Intia-Ceylon tee maustettuna litsiöljyllä sekä jasmiinin ja pionin terälehdillä.

Keisarin Malja erityisesti on omaan makuuni mielettömän hyvää, juuri sopiva makujen sekoitus eikä liian tujua. Tuli Suudelma on maultaan “kevyempi”, sellainen mukavan reipas keväinen tee. Kannattaa maistaa tilaisuuden tullen – ja tuttavat, tervetuloa toki kupposelle! Remontin keskellä eletään edelleen, mutta teepannu on aina käden ulottuvilla.