24.3.2013
23:06

50 millimetriä

Vajaa kolme ja puoli vuotta sitten tein yhden parhaista valokuvaukseen liittyvistä hankinnoista, kun ostin 35mm f/1.8 -objektiivin. Sen jälkeen on runko vaihtunut, kahteen otteeseen jopa, mutta 35-millinen on säilyttänyt paikkansa käytetyimpänä linssinä. Äkkiseltään en edes osaa sanoa, milloin olen viimeksi käyttänyt jompaa kumpaa zoomeistani… Kolmevitonen vaan toimii melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa. Jokin aika sitten se kuitenkin sai haastajan:

Nikkor AF-S 50mm f/1.4G

Tuollainen Nikkor AF-S 50mm f/1.4G lähti matkaani Rajalan varastomyynnistä reippaan satasen normaalihintaa edullisemmin. Mietin pitkään onko eroa vanhaan 35-milliseen tarpeeksi, kun ei tietenkään viitsisi turhaan hankkia mitään nurkkiin pyörimään. Kovinkaan kummoisesti en ole uutta kakkulaa ehtinyt vielä testata, mutta näin testailun alkuvaiheessa ainakin näyttää kyllä siltä, että aika erinäköistä jälkeä sillä tulee. Ja on se f/1.4 vaan huikee, kiinnostavan erilainen syväterävyys kuin vanhan linssin f/1.8!

Neilikat
Tulppaanit
Joulutähti

Isoa aukkoa kun testaa niin mikäs sen helpompi kuvauskohde kuin erilaiset kasvit, siinäpä muutama testiruutu 50mm kanssa. Neilikat on kuvattu aukolla f/1.8, tulppaanit ja tädin joulutähti sitten täydellä f/1.4 aukolla. Lähikuvauksessa 35mm on ehkä toimivampi, mutta esimerkiksi asukuvissa 50mm lyö ihan laudalta: tsekkaa jos et usko.

Kuisma
Kuisma näki koiria pihalla.

Sisätiloissa 50-millisellä meinaa jo ihan tosissaan loppua tila kesken, vastaahan se D7000:n kaltaisessa DX-koon rungossa 75mm kinokoossa. On tosiaan FX-linssi tämä 50mm, joskin toimii kivasti myös croppikennolla (+ onpahan peruslinssi valmiina sitten kun joskus siirtyy täyden kennon runkoon). Parhaimmillaan se lienee henkilökuvauksessa, että nyt vaan kaikki kameran edessä viihtyvät ilmoittautumaan tänne! :) Pitäisi varmaan koittaa jossain välissä vääntää jonkun sortin portfolio toiminimeni www-sivuille, jos vaikka joku sattuisi kesällä kaipaamaan simppeliä rippi-/yo-kuvausta miljöössä… Tai ehkä mä olen jo myöhässä sen suhteen ja harjoittelen vielä tulevan kesän ahkerasti.

18.3.2013
21:08

Keväinen supersunnuntai

Täällä kävellään vaihteeksi kuin puujalkainen, reisilihakset huutaa hoosiannaa ja pakaralihakset laulaa aariaa aina kun vähänkin liikahdan johonkin suuntaan. Syynä tähän loistokuntoon on tietysti tuo ihana asia nimeltä liikunta: eilen oli aika Supertreenien. Olin saanut toivomani kaksi jumppatuntia, joiden lisäksi onnistuin nappaamaan tuntikortit kahdelle extratunnille. Ei siis ehkä ihme, että hippasen tekee kipeetä!

Saavuin paikalle aamuyhdeksän jäljissä, porukkaa oli jo kuin pipoa enkä edes viitsinyt tunkea päälavan edustalle ihmismassan joukkoon. Viimeisen vartin sentään pääsin heilumaan Aamuflow’n mukana, kun jumppaajien keskeltä vapautui sopiva väli juuri siinä kohtaa missä satuin seisomaan. Sen jälkeen olikin aika suunnistaa päivän ensimmäiseen haasteeseen.

Crossfit on laaja-alainen voima- ja kunto-ohjelma, joka perustuu monipuolisiin ja vaihteleviin toiminnallisiin liikkeisiin. Treenit ovat lyhyitä ja intensiivisiä ja liikkeet ovat tuttuja painonnostosta, voimanostosta, telinevoimistelusta, kahvakuulasta ja kestävyyslajeista, kuten juoksu ja sisäsoutu. Crossfitin erikoisuus on sen monipuolisuus ja erikoistumattomuus. Tavoitteena on kehittää tasaisesti urheilijan kaikkia fyysisiä ominaisuuksia.

Mulla ei ollut aamupäivälle yhtään ennalta varattua tuntia, joten olin oikein tyytyväinen saatuani kätöseeni kortin Crossfit-tunnille. Laji oli uusi tuttavuus, jotain sentään olin joskus netistä lukenut. Meillä oli neljä liikettä, joista jokaista tehtiin minuutin verran niin monta toistoa kuin ehti ja pari laski vieressä toistojen määrän. Sitten hetken levähdystauko ja sama homma uusiksi toistamiseen, jokainen siis teki setin kahdesti. Mä olin ensin pisteidenlaskijana ja muiden ähisemisestä osasin päätellä treenin olevan rankka, mutta silti omalla kohdalla rankkuus yllätti. Sykkeet huiteli taivaissa, kylkeen pisti ja henki meinasi loppua… Vaan hengissä selvittiin ja melkeinpä voisin joskus kokeilla uudestaankin.

Turvaa itsesi ja kasvata itsevarmuuttasi. Spartan Sport Center opettaa naiset puolustamaan itseään! Suosittujen Naisten itsepuolustus -kurssien tarkoituksena on taata jokaiselle naiselle kyky säilyttää henkilökohtainen koskemattomuus. Naisten itsepuolustus -kurssien tekniikat on todettu toimiviksi! Ne perustuvat Defendo Alliancen oppeihin, joita soveltavat myös esimerkiksi turvallisuusalan ammattilaiset. Tervetuloa mukaan hankkimaan itsepuolustustaito hyvässä seurassa, kuntoa kohentaen! Kokeneet ohjaajamme ovat suunnitelleet tehokkaan paketin, joka nivoutuu tehokkaan, mutta yksinkertaisen tekniikan ympärille, jossa huomioidaan niin psyykkinen kuin fyysinenkin puoli.

Crossfitin jälkeen vietin hyvän tovin Puman mallikappalerekkien parissa, saaliiksi sain lopulta kaksi jumppatoppia sekä housut yhteensä 42e (eivät todellakaan olleet hinnalla pilattuja!). Evästauon jälkeen suuntasin seuraavalle tunnille, joka kantoi nimeä Naisten itsepuolustus. Tunnilla käytiin läpi liikkeitä, joilla selviäisi yllättävästä hyökkäyksestä, ja niitä sitten harjoiteltiin pareittain. Tämän pikakurssin perusteella veikkaan, että mä jäisin kuristustilanteessa arpomaan mitä pitikään ekaksi tehdä – ja siinä vaiheessa multa olisi jo taju kankaalla. Parempi siis kulkea ulkosalla silmät selässäkin.

Parhaat ja tehokkaimmat pakaroiden aktivointi– ja treeniliikkeet.

Itsepuolustuksesta siirryin hanurin pariin, vuorossa oli Booty Boost – pakarat piukoiksi kuntosalin puolella. Kyllä vaan saivat perslihakset kyytiä! Tehtiin liikkeet aina tahdilla 20 sek työtä ja 10 lepoa, kahdeksan kertaa per liike ja liikkeiden välissä 70 sek taukoa. Kolmen vartin jälkeen tärisytti niin ettei meinannut kävelemään päästä…

Käsipainoja löytyy jokaiselta kuntosalilta ja niitä on helppo hankkia kotiin. Tunnilla opit hyödyntämään käsipainoja tehokkaasti ja peruspunttitreenistä poikkeavasti hyödyntäen koko kehoa treenissä. Tunnista saat rankan kun otat kunnolla rautaa! Tunnilla käydään läpi myös suoritustekniikat. Vauhtisammakon personal trainerit opastavat sinulle uusia tapoja hyödyntää käsipainoja tehokkaassa koko kehon treenissä.

…silti olin niin hullu, että kävin vielä hakemassa kortin toiselle kuntosalitunnille. Ajattelin jotenkin että Tehosetti käsipainoilla keskittyy käsillä treenaamiseen, mutta niin vaan sielläkin kyykättiin. Onneksi tunti (tai oikeastaan järjestelyt) oli sen verran sekava, ettei tarvinnut ihan täysillä painaa. Olivat tainneet ottaa muutaman jumppaajan ylimääräistä tunnille, kun oli kovin ahdasta eikä painojakaan tahtonut riittää kaikille. No, ehkä sieltä jotain jäi mieleen että voisi joskus tehdä perussalitreenin piristykseksi.

Viimeisen jumppatunnin jälkeen treffasin äipän ja liityin seuraksi Ilkka Koppelomäen luennolle Saa mitä haluat. Sinänsä ihan mielenkiintoista juttua, mutta aloin tuossa kohtaa olla jo aikamoisen väsynyt. Luennon päätyttyä aloimmekin sitten tehdä lähtöä kotiin, kroppa (vielä) suht vetreänä ja kantamukset triplaantuneena hipsimme autolle.

Kosmetiikkaa Supertreeneistä

Nyssäköiden suuri määrä ei johtunut pelkästään Puma-ostoksistani, vaan eväs- ja tuotepaketti oli tänä vuonna ihan kiitettävän kokoinen – kuvassa nököttää pelkkä tuotekassin sisältö, eväitä oli ehkä tuotakin enemmän. Ei tee hyvää projektilleni tämä, ei sitten alkuunkaan. Näytekokoiset tuotteet vielä menee, ne ovat käteviä kantaa treenikassissa mukana. Mutta nuo täysikokoiset putelit, mitä ihmettä mä niiden kanssa teen?! Taidan kysellä töistä huolisiko joku ainakin Head & Shouldersit, Nivea-paketin sekä huulituotteet käyttöönsä…

(Tuntikuvaukset kursiivilla: supertreenit.fi)

To/Die/For – Epilogue [2001]

11.3.2013
21:26

Banaanicurry

Ensimmäisen kerran blogin historiassa mulle tuli sellainen fiilis, että tahdon jakaa reseptin. Joo, just sellaisen syötävän reseptin! Työkaveri vinkkasi erään kerran banaanicurrysta – kuulemma helppo ja hyvä kasvisruoka. Ne olivat taikasanat tällaiselle keittiön00bille, joten vaadin tietysti siltä istumalta ohjeen sellaiseen herkkuun. Ekalla kierroksella setti oli ihan jees, mutta jotain tuntui puuttuvan. Sovelsin hieman alkuperäistä reseptiä ja eilen naksahti kaikki kohdalleen. Olin aivan huumassa jo kastiketta maistaessani ja voi kyllä, myös riisin kanssa maku oli suorastaan taivaallinen! Siksi olen nyt tässä naputtelemassa tätä postausta.

Banaanicurry, osa 1: lähtökohta

Banaanicurry (2 annosta)
  • 2 kypsää banaania
  • 1-2 rkl tulista currytahnaa
  • 1 sipuli
  • 1-3 valkosipulinkynttä
  • 2 dl kookosmaitoa
  • 3 rkl mangochutneyta
  • Ripaus suolaa
  • Öljyä

Banaanicurry, osa 2: haudutellaan

Leikataan banaanit viipaleiksi ja heitetään pannulle öljyn kera sen verran, että saavat vähän pintaa. Siinä odotellessa pilkotaan sipuli ja kun banskut näyttävät sopivilta, vaihdetaan sipuli pannulle ja kuullotetaan. Siblalle kaveriksi murskattu valkosipuli, currytahna, mangochutney sekä suola. Hämmennetään miedolla lämmöllä viitisen minuuttia, heitetään kookosmaito mukaan ja jatketaan muhittamista vielä toiset viisi minuuttia. Lopuksi banaanit myös sekaan, levy pois päältä ja annetaan olla jälkilämmöllä hetkisen. Tarjoillaan riisin kera, sitä voi maustaa oman maun mukaan esim. basilikalla tai persiljalla.

Banaanicurry, osa 3: valmis!

Ja valmista on, eikun syömään! Maku on ihana makean & tulisen yhdistelmä, kun ainekset ovat tasapainossa. Currytahnan määrää muuttamalla saa säädettyä tulisuutta, yllä olevalla määrällä suu jää mukavasti hohkaamaan hetkeksi.

Viikate – Petäjäveräjät [2012]

8.3.2013
23:15

Ja muita tarinoita

Odotus on päättynyt: koko viime vuoden kuhistu H&M:n luksusbrändi & Other Stories on tänään avannut verkkokauppansa. Muotiaiheisia blogeja lukevana lanseerauksen jokainen vaihe on toki tullut vastaan, mutta aiemmin julkaistut kuvat eivät ole mua saaneet hyppimään innosta. Päätin kuitenkin näin perjantai-illan ratoksi tutustua kyseiseen sivustoon, jotta voin muodostaa siitä mielipiteeni. Heti alkuun on pakko kehaista, että ulkoasultaan verkkokauppa on mielestäni oikein onnistunut. Värimaailma on rauhallinen, kuvat kauniita ja toiminnot (navigointi, tuotetietojen selaus) selkeät. Tuotelistauksen latausskripti on hivenen hidas, mutta toisaalta kätevämpi kuin vaikkapa tuotteiden jako useammalle sivulle.

Tuotteista tulee väkisinkin mieleen samaan konserniin kuuluva COS, joskin se edustaa ehkä vielä hieman minimalistisempaa tyyliä. En ole COSilta ostanut mitään sitten ensimmäisen kerran, mutta plärännyt valikoimaa silloin tällöin sekä käynyt tsekkaamassa Helsinkiin viime keväänä avatun liikkeen. Tyylini tuntuu olevan tällä hetkellä sen verran hukassa, etten tiedä mitä sen kanssa tekisin – lisääntyvästä kulutusahdistuksesta puhumattakaan. Ketjuliikkeiden polyesteri- ja akryylipinot vain ahdistavat, varsinkin kun näkee miten nuorempi sukupolvi hamstraa kertakäyttövaatetta ihan vaan koska se on niin halpaa. En voi sanoa olevani mikään malliesimerkki tiedostavasta kuluttajasta, mutta tilanne on huomattavasti parempi kuin joitakin vuotta sitten.

& Other Stories

Lopuksi muutama poiminta & Other Storiesin tuotevalikoimasta. Musta neule nahkaisilla olkapääpaikoilla on jotenkin ihanan simppeli muttei mitenkään tylsä. Materiaalina puuvillan ja villan kombo, hintaa 65e. Olen viime kuukausina haaveillut salaa nahkahousuista, mutta toistaiseksi en taida raaskia laittaa niihin esim. tuota kahta ja puolta sataa euroa. Katsotaan sitten uudestaan, jos tämä kaipuu ei millään mene ohi. Fanitan tällä hetkellä keltaista aivan kympillä eikä siis ihme, että silmät etsiytyivät keltaiseen t-paitaan (luomupuuvillaa, 15e). Vaan millainen mahtaa olla tuo paidan sävy todellisuudessa? Keltainen on siitä hankala väri, että sen pitää olla just oikeaa sävyä. Myös punainen neule näyttää herkulliselta, erilaisten materiaalien yhdistelmä miellyttää silmää muutenkin. Kontrastineule on 65% viskoosia ja 35% polyamidia, hinta 45e. Asustepuolelta poimin mukaan metallisen multisormuksen, jota saa hienossa tummennetun hopean sävyssä (15e). Tykkään älyttömästi tuosta muodosta!

Huomasinpa juuri, että avajaisetuna on näköjään ilmaiset toimituskulut (normaalisti 6e). Voi pihveli, pitäisiköhän laittaa nahkapaikkaneule tilaukseen..?

(Tuotekuvat: stories.com)

3.3.2013
15:11

Pinkkitukka pellolla

Kaivoin äsken auton esiin lumikasasta eilisen lumimyräkän jäljiltä, talonmies sattui onneksi pyörimään pihalla lumenauraushommissa ja sain hieman apuja. Eilen aamulla heräsin aikaisin sulattamaan pakastinta, ei ole pakkaspäiviä ollut mitenkään liikaa tänä talvena. Nyt kun pakastin on päässyt eroon ylimääräisestä jääkerroksesta niin mun puolesta saisi kevät alkaa jo ihan kunnolla! Ensi yöksi tosin lupailevat melkein kahtakymmentä pakkasastetta ja huomiseksi lumisadetta, ou nou.

Viime sunnuntaina oli samanlainen mahtava kevätsää kuin tänäänkin, hivenen kylmempi vain. Toteutimme kuitenkin Felinen kanssa jokin aika takaperin visioimamme photoshootin, pinkkiä cyberiä keskellä lumisia peltoja. Hyvin jaksoi sisko poseerata, vaikka varustus oli aikamoisen epäsopiva pakkaspäivään.

Pellolla I
Pellolla II
Pellolla III
Pellolla IV
Pellolla V

Tällaisia kuvaussessioita pitäisi järkätä paljon useammin, virkistävää kuvata välillä jotain muuta kuin tapahtumia, luontoa ym. Pari ajatusta päässä onkin jo, mutta ne jäävät odottamaan kesää.