Ajastaika

Eiköhän tsekata kosmetiikkahaasteen toinen osa! Helmikuu meni ehkä hieman paremmin kuin tammikuu, mutta matkaa on vielä jäljellä monta kilometriä. Eikä muuten selvitty taaskaan ilman uusia kosmetiikkalisäyksiä, auts. Ne tulevat onneksi melkein heti käyttöön eli mitään älyttömyyksiä en sentään hankkinut. Vaikka tuntuuhan tämä aika loppumattomalta projektilta tätä menoa… Ei auta muuta kuin tsempata täysillä!

Herbina Volume syväpuhdistava shampoo
Tästä on tullut vakiosyväpuhdistavani: kotimaista, edullista ja toimivaa. Tuntuu todellakin puhdistavan hiukset muotoilutuotteiden jämistä! Toistaiseksi en ole hankkinut uutta syväpuhdistavaa tämän loppuneen jälkeen, saa nähdä milloin alan kaivata sitä (vai kaipaanko lainkaan).

Aussie Aussome Volume hoitoaine
Tuuheuttava hoitoaine, joka mainosten mukaan tuoksuu taivalliselta. Mielestäni tuoksu ei ollut mitenkään ihmeellinen, kyllä mä enemmän tykkään vaikkapa Tigien karkkituoksuista. Tuuhentavasta vaikutus näkyi ehkä siinä, että tätä käytettyäni tukka ei lässähtänyt ihan niin totaalisesti kuin yleensä.

Yves Rocher Vanilla Lemon nestemäinen käsisaippua
Odotan joka vuosi minkälaisen tuoksun Yves Rocher on keksinyt joulutuotteisiinsa; jouluna 2012 se oli sitruunan ja vaniljan yhdistelmä. Meille ostin tällä kertaa käsisaippuan, joka sisältää appelsiinin ja sitruunan eteerisiä öljyjä sekä vanilja-absoluuttia. Mielestäni onnistunut tuoksupari, joka tuoksui kylppärissä mukavasti aina käsien pesun jälkeen.

The Body Shop Lychee Blossom Body Lotion
Ilmeisesti jokin kausituote, ainakaan sitä ei enää TBS:n valikoimassa näytä olevan. Ihan ok tuote, koostumukseltaan sopivan paksua ja imeytyi nopeasti. Tuoksu oli pirteän kukkainen, mutta ehkä hieman esanssinen. TBS:n voimakkaat tuoksut ovat itse asiassa alkaneet vähän ällöttää, vaikka ennen tykkäsin niistä kovin. :/

Blistex Medilip huulirasva
Oikeasti tämä taitaa olla puoliskon käyttämä huulirasva, herra nimittäin meni hävittämään mun Medilipin baarireissulla… Ehdottomasti toimivin apu rohtuneille huulille! Aiemmin Medilipiä myytiin Mirame-merkkisenä, koostumus ei onneksi merkkivaihdoksessa kärsinyt. Sisältää mm. rauhoittavaa ja lievittävää kehäkukkaöljyä ja huulia piristävää eukalyptusta.

Sante Bio-Goji huulirasva
Hyvä perushuulirasva, ei kuitenkaan kovin tehokas (vrt. Medilip).

Mádara Eco Face uudistava yövoide
En voi sanoa tykänneeni tästä minikokoisesta (25 ml) voiteesta. Mielestäni yövoiteen kuuluu olla hivenen paksua, tämä on turhan löysää tavaraa. Yrttinen tuoksu oli alkuun todella häiritsevä, mutta kyllä siihenkin lopulta tottui.

Tigi Catwalk Work It Hairspray
Ikivanha matkakokoinen hiuslakka, jonka sain viimeinkin kulutettua loppuun. Omaan makuuni turhan tahmaista ja tuoksukin oli aika kamala, en ostaisi uudestaan. Tigin hiuslakat ovat olleet yllättävän pettymyksiä, vaikka niitä kovasti aina kehutaan.

Avril Lavigne Forbidden Rose EdP
Löysin tämän tuoksunäytteen pohjat töistä, joten se puuttuu alkutilanteen hajuvesikuvasta. Aika voimakas tuoksu, ehkä hieman sellainen salaperäinen. Ei istu omaan tuoksumaailmaani enkä siis ostaisi tätä itselleni. Tuoksukuvaus kertoo tällaista:

Forbidden Rose on hedelmäisten, kukkaisten ja puumaisten sävyjen kupliva fuusio. Sävyt kietoutuvat yhteen muodostaen sielukkaan sekoituksen. Tuoksu aukeaa kielletyllä hedelmällä, taianomaisella punaisella omenalla, jota korostaa herkullinen persikka. Tarina jatkuu valkoisen lootuksen sävyillä, joka antaa tuoksulle puhtautta ja kauneutta. Pohjatuoksu tihkuu vaniljan ja makean praliinin lämpöä. Syvän puumaiset sävyt nousevat pohjatuoksussa esiin täydentäen Forbidden Rose -tuoksun vangitsevan tarinan.

Lumene Gloss & Care vahvistava aluslakka
Tuotekuvauksen lupaus lopputulos: pitkät, vahvat, terveet kynnet ei ainakaan omalla kohdallani toteutunut, kynteni liuskottuvat ja katkeilevat entiseen malliin. Tämä aluslakka oli muutenkin pienoinen pettymys, vaalea kimalteleva lakkakerros ei varsinaisesti ollut helpoin peiteltävä vaan aina jostain värilakan reunasta näkyi vilahdus alinta kerrosta. Koostumus muuttui hiljalleen paksuksi ja venyväksi, mutta jotenkin onnistuin kuitenkin käyttämään pullon tyhjäksi.

Oriflame After Hours EdT
Näytekokoinen onneksi tämäkin hajuvesi, oli nimittäin kaukana omista ihannetuoksuistani. Jotenkin liian aikuismainen mun nenään.

Lavera Invigorating Cleansing Gel with Ginkgo and Organic Grape
Hankin tämän ihan puhtaasti Ostolakossa-blogin innoittamana, sillä kaipasin hyvää meikit putsaavaa puhdistusainetta. Tuoksu oli virkistävän ei-luonnonkosmetiikkamainen ja koostumus sopivan geelimäistä, meikitkin lähtevät mukavasti kajaalia lukuun ottamatta. Ehkäpä ostan tätä joskus uudestaankin.

Alan vihdoin näin puolentoista viikon kuluttua olla sen verran toipunut, että kykenen muistelemaan lomaviikkoni aloittanutta tapahtumaa. Sinä iltana koitin olla kantamatta huolta uuden opettelusta ja sen sijaan menin minne virta vei (tosin oli mulla rahkapurkki eväänä ekaksi illaksi ja sain sitä syödessäni kummeksuvia katseita). Oli Itämeri, oli Europa, oli loistavat kamut ympärillä – oli aika GOOMata legendaarisen opiskelijaristeilyn 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Matka alkoi totaalisella kaaoksella Länsisatamassa, porukka vaan jonotti isona häröpallona eikä massa tuntunut liikkuvan mihinkään. Matkaan päästiin lopulta tuntia myöhemmin kuin piti, vaikka ei sillä niin väliä kun Tallinnaan oli ainoastaan muutaman hassun tunnin merimatka. Eväsmehut saivat lentää roskikseen täysinäisinä heti satamassa, kun ei kuulemma laivaan saanutkaan yhtäkkiä tuoda yli puolen litran juomapakkauksia. GOOMin omissa ohjeissa oli muistutettu vain että juomat on oltava avaamattomia, joten hippasen siinä alkuun ärsytti kahden mehulitran puuttuminen kun niitä olisi kaivannut.

Alkuillasta suuntasimme humppabaariin, jossa lavalle nousi matkan ensimmäinen artisti, 90-luvun kovisbändi E-Rotic (kuvissa yllä). Muistan kun se joskus ala-asteen lopussa oli kova sana ja kappaleiden sanoja tulosteltiin paperille koulun uudessa atk-luokassa, ei me onneksi taidettu kauheasti ymmärtää mitä kaikkea ne heleät naisäänet biiseissä oikein ähkivät. ;) Mutta oli se vaan hienoa silloin kun oli uusi hienous nimeltä intternetti ja omille kotisivuille (ilman css-tyylejä, bien sûr) naputeltiin suunnilleen koko elämäntarina aina vauvaiästä asti!

Hmm, jos nyt ei kuitenkaan.

Matkan ehdoton kohokohta oli vuorossa puolenyön jälkeen, kun keikkansa aloitti Apulanta. Olimme aivan eturivin tuntumassa, järjetön ihmismassa ympärillä eikä liikkumaan päässyt kuin ihmeen kaupalla. Hiki virtasi ja kaljaa lensi niskaan ja porukka oli ihan hurmoksissa. Puolitoista tuntia me siinä heiluimme, hypimme, pompimme, lauloimme (vai huusimme..?) ja voi huh heijaa, mikä fiilis oli keikan päätyttyä! Vaatteet olivat niin märät hiestä, että oli pakko painua hyttiin suihkuun ja vaihtamaan vaatteet…

…eli tietysti Kalsariwiuhahdus-kelpoiset vaatteet! Tällä kertaa olin päätynyt superhelppoon vaihtoehtoon, 2000-luvun alun tilaajalahjuksena saatuun satiiniaamutakkiin. Kuita ja aurinkoa sinisellä pohjalla, oi että. Tuli vähän kiire syöksyä seiskakannelle, joten jäimme Akkikin kanssa aika reunamille – muut olivatkin tässä kohtaa kadonneet jonnekin sinne ihmismäärän sekaan. Paineltiin koko lössi peräkanaa rappusia pitkin ylimpään kerrokseen saakka ja sieltä sitten raikkaaseen ulkoilmaan. Ei oo kylmä!

Lopuksi hieman jammailua alkupisteessä, minkä jälkeen piti vielä hetki pööpöillä juotavan perässä pitkin laivaa. Siinä vaiheessa myös kiskoin irti hullut irtoripseni ja voi jumpe, että olivatkin tiukassa! Liimoja irrotellessa jäi sormiin myös kasa ripsiä ja itse asiassa liiman krämmäleitä löytyi toisen silmän ripsistä vielä melkein viikkoa myöhemmin. Miten musta tuntuu, että voisin vaikka jatkossa jättää irtoripset muille ja tyytyä omiin räpsyttimiini myös spesiaalimmeissa tilanteissa…

Seuraavan aamun kohokohta oli aamiainen, joka kelpasi nälkäiselle risteilykansalle. Syömisen jälkeen oli pakko kellahtaa vielä toviksi petiin ja loppumatkan olikin hieman väsynyt meininki. Iltapäivällä lavan otti haltuunsa Stig, jota emme tosin kovin kauaa kuunnelleet kun vatsat alkoivat vaatia murkinaa.

GOOM 2013 oli sinänsä oikein onnistunut, hauskaa oli ja parhaiden matkaseuralaisten kanssa nyt vaan on vaikea mennä pieleen. Tämä jäänee omalla kohdallani viimeiseksi GOOMiksi, mikäli tapahtuma pidetään jatkossakin Europalla ja Tallinna-reitillä – se ei kerta kaikkiaan toimi. Europa ehkä oli kiva laiva joskus, mutta nyt Tallinkin alla se on kuin mikä tahansa pikku purkki (ja onhan sitä paljon rempattukin erilaiseksi). Samanlaista nuivaa meininkiä kuin pari vuotta sitten, ehkei Tallinkilla ymmärretä suomalaisen opiskelijailon päälle..? Turusta lähtiessä myös satamatoimet onnistuvat huomattavasti paremmin, tiedä sitten mikä tuolla Länsisatamassa mätti kun jonot vetivät niin älyttömän hitaasti. Että terkkuja vaan sinne GOOM-järjestäjille, että risteily takaisin Turkuun prkl!

Tänään taisi olla laskiaistiistai. Turussa pyrytti lunta enkä käynyt ulkona kuin sen verran mitä oli pakko. Tällä viikolla ei onneksi ole paljonkaan pakkoja, koska olen elämäni ensimmäisellä talvilomalla. Enpä olisi osannut kuvitella joskus oikeasti olevani tässä tilanteessa! Niin ne viikot vaan mennä kohahtaa ohi, tällaisia lomiakin yllättäen kertyy. Ei sillä, ensi kuussa tulee jo kaksi vuotta siitä kun aloitin nykyisessä työpaikassani. Ajattelin viettäväni siellä muutaman kuukauden, toisin kävi. Mikäpä vakkariduunissa tällaisina aikoina, kun työpaikat ylipäänsä ovat kiven alla. Ei kovin helposti lähde vaihtamaan, vaikka mieli joskus tekisi.

Laskiaispullan kuvia en tänne laita, koska itseltäni ovat sellaiset herkut tällä haavaa kielletty. Tuumailin, että nyt jos koskaan on oikea aika ja otin 20 tunnin setin Fustraa. Oma treenini keskittyy niskaan ja selkään, koska mulla on suunnilleen koko yläkroppa täysin juntturassa. Ja kun nyt personal trainerin kanssa puuhastellaan, niin tokihan lämäistiin siihen päälle sitten ruokavalio myös.

Ensimmäisellä tapaamisella otetut mitat eivät varsinaisesti imarrelleet, kaukana ovat ne ajat kun housut sujahtivat mukavasti jalkaan eikä tarvinnut jatkuvasti miettiä miten saisi mahamakkaran piilotettua. Toki ymmärrän, että ikä tekee tehtävänsä: 24-vuotiaana nyt vain oli helpompi pitää itsensä kuosissa kuin nyt kolmenkympin kolkutellessa ovella. Toisaalta olen nähnyt läheltä, miten nelikymppisenäkin saa muutamassa kuukaudessa itsensä sellaiseen tikkiin että huh huh – eikä se loppupeleissä edes vaadi järjettömyyksiä (paitsi herkuista kieltäytymisen). Itselläni suurin haaste näin alkuun on syömisen opettelu, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Mä olen meinaan ollut just se, joka syö miten sattuu – ja sen seurauksena tietysti mitä sattuu. Nyt sitten koitan opetella syömään säännöllisin väliajoin ja siinä sivussa luonnollisesti päästä eroon holtittomasta napostelusta.

Takana on nyt kolme fustra-kertaa PT:n kanssa ja tuntuu jo siltä, että kropan lukot tosissaan alkavat aueta. Parin viikon päästä tilanne on taatusti vielä paljon parempi! Puhumattakaan siitä, että tällä saan epäilemättä puhtia myös muuhun liikkumiseeni, mikä on ollut aika onnetonta jo pidemmän aikaa. Fustra-metodiin tutustuin viime syksynä, kun sain työkaverilta lahjakortin tutustumiskertaan. Pari kuukautta viivyttelin päätöstä ihan puhtaasti tuntien arvokkuuden takia, mutta sitten päätin että sen paremmin ei rahaa voisi käyttää kuin omaan hyvinvointiin. Enkä usko tätä päätöstä katuvani!

Sen takia kuvissa ei ole laskiaispullia ja muita herkkuja, vaan kauniisti lakastuneita tulppaaneita viime viikolta. Honkkarissa oli tulppaanikimppuja eurolla, ostin saman tien kaksi. Eivät tosiaan olleet mitenkään priimaa, mutta nätisti ne jaksoivat maljakossa möllöttää.

Pyöriessäni Helsingin keskustassa ennen Tukholmaan lähtöä sivistin itseäni käymällä Samujin liikkeessä ensimmäistä kertaa. Alerekissä oli vielä tavaraa ihan mukavasti ja taannoisen housuepisodin seurauksena saamani lahjakortti mielessä päädyin viivähtämään tovin raitoja sovitellen. Ja niitä raitoja sitten kääräistiin pakettiinkin.

Ihana paketti oli pakko instagrammata heti laivaan päästyä, voi kunpa kaiken saisi aina noin nätisti paketoituna! Rapistelin sitten kääreen auki ja esittelin matkaseuralaisille ostokseni, sinivalkoraidallisen mekon nimeltä Roma Big Stripe Dress. Alkuvuodesta sovitin Raumalla tämän paitaversiota, mutta Samujilla iskin silmäni mekkoon ja sen taskuihin. Mekko nousee aina arvoasteikolla ylemmäs, kun siitä löytyy taskut! Kuluvan viikon maanantaina mekko sai toimittaa työasun virkaa ja vedin reippaasti laivastonsiniset överit:

Mekko siis Samuji, neuletakki viime keväältä Lindex Holly & Whyte ja 100 denin alesukkikset Lindex. Lintuhäkkikorvikset Desthean tekemät, ketjuröykkiö 25-vuotissynttärilahja Felineltä ja kello tuttuun tapaan Axcent. Jalassa the Tukholman löytö eli Atalanta Weller for Urban Outfitters vetoketju-solki-maiharit (näihin palataan vielä tarkemmin!). Maanantai oli myös huulipunapäivä (koitan pitää sellaisen ainakin kerran viikossa) ja huulissa tällä kertaa Rimmelin punaa 140 Tulip pink, joku alelaarilöytö muistaakseni sekin.

Piti oikein pyytää siippaa ottamaan samalla lähikuva kynsistä, kun tuo joulualeista löytämäni IsaDoran metallivioletti lakka on niin siistiä. Sävy on 745 Persian Princess ja kaipaisi varmaankin kynnelle kaksi kerrosta, tuo yksi ei tahtonut pysyä alus- ja päällyslakasta huolimatta. Fanitan IsaDoran kynsilakkoja siinä mielessä, että se leveä suti on loistava: jälki on tasaista eikä tarvitse sutia kymmentä kertaa jotta näyttää siistiltä.

Kävinpä tuossa tammikuun puolella pikavisiitillä naapurimaassa. K-serkku oli onnistunut jostain voittamaan (eikse näin menny..?) lahjakortin Viking Linen risteilylle Hki-Sto-Hki ja kysyi lähdenkö mukaan – no tottahan toki. Eräänä torstaina sitten junailin itseni Helsinkiin, jossa parin tunnin pööpöilyn jälkeen (parempi pelata varman päälle ihan vaan koska VR & talvi) treffasin K:n ja E:n satamassa. Säälin niskaani ja jätin kunnon kameran kotiin, onneksi Instagram pelastaa (ainakin vähäsen ja hyvällä mielikuvituksella).

Katajanokalle matkani taittui kävellen, suunnilleen siinä auringon laskiessa. Olihan vaan kaunis talvipäivä! (1.) Matkalla ihastelin kapeita katuja sekä vanhoja rakennuksia, kuten tuota söpöä vaaleanpunaista. (2.) En ole muutamaan vuoteen matkustanut Viikkarilla, terminaalissa oli aika komeat seinät. (3.) Ekan illan tärkein aktiviteetti: buffet. Erityisesti jälkiruokapöydän valikoima (4.) oli loistava, joskin siinä vaiheessa olin jo niin täynnä etten kyennyt nauttimaan sen antimista täysillä. Ensi kerralla kyllä aloitan jälkkäreistä!

Ostimme laivasta liput bussiin (à 5e) ja parikymmentä minuuttia bussiin jonottaessamme vasta tuli mieleen, että samalla hinnalla (tai ehkä vähän päälle) olisi varmaan päässyt taksilla – ja paljon nopeammin. Noin tunti laivan saapumisen jälkeen olimme lopulta Cityterminalenissa, josta lähdimme kävelemään Hötorgetin suuntaan. Sää oli kylmähkö ja välillä piti poiketa kaupoissa lämmittelemässä. ;) WeSCillä oli mieletön hyljerivistö katossa! (1.) Paljoa en tuhlaillut, vähän jotain Granitista sekä huikea alelöytö Urban Outfittersistä, jonka sisäänkäynti on niiiiin hieno. (2.) Viimeiseksi pyörähdimme Gallerianissa, kuvatodiste on Monkin sovituskopista. (3.) Takaisin satamaan hiihdimme vanhan kaupungin läpi (4.) ja ehdimme sopivasti muutamaa minuuttia ennen kuin risteilymatkustajien paluuajan takaraja koitti.

UO:sta poistuin mukanani päheät monot, joissa oli alennus todellakin kohdallaan! (1.) Olimme painelleet koko päivän laiva-aamiaisen voimalla, joten siirryimme suosiolla sapuskoimaan Ella’s-ravintolaan. Vesi tuli hienoissa pulloissa (2.) ja tietysti jokaiselle omansa, kolminkertainen hinta siis. Ruuaksi otin Linguine al Arrabiata -pastan oliivittomana (3.) eikä valittamista, hyvää oli ja annos oikein sopivan kokoinen. Ähkystä ei tietoakaan, joten olin heikko vastustamaan Crème bruléeta (4.) jälkiruuaksi. Hyvää oli sekin, nam nam. Syömisen jälkeen vielä hyväksi toviksi Tax Freen valikoimia tutkailemaan, sen jälkeen alkoikin jo väsymys voittaa.

Sellainen Tukholman reissu se, kiitosta vaan matkaseuralle! Selvisin muuten ihan älyttömän edullisesti hela hoidosta: risteily ei maksanut mitään ja junamatkat Tku-Hki-Tku maksoivat yhteensä 3e. Kiitos vaan VR hullun halvoista joulukalenterilipuista, kelpaisi tuollaiset tarjoukset useamminkin. :) Suurin menoerä oli siis ruokailut, buffet ja aamiainen oli toki etukäteen ostettu ja maksettu niin muutaman killingin siinäkin säästi.