8.7.2012
12:19

Kesäkuun kuvat, osa III

Kesäkuu kuvin / päivät 21-30

Day 21: Where you sleptDay 22: From a high angle
Day 23: MovementDay 24: On your mind
Day 25: Something cuteDay 26: Where you shop
Day 27: BathroomDay 28: On the shelf
Day 29: SoftDay 30: A friend

Siinäpä oli se kesäkuun photo a day -haaste, klikkaamalla näkee kuvat isompana kuten aiemminkin. Tämä haaste ei tosiaan vaatinut sen suurempaa panostusta, kunhan muisti räpsäistä jossain vaiheessa päivää tehtävänantoon passaavan foton. Varsinkin tällaisena Instagram-versiona haaste oli helposti toteutettavissa, vaikka muutaman kerran saikin pähkäillä mitä oikein kuvaisi. Ehdottomasti osallistun joskus uudestaankin!

Kesäkuun aikaisemmat kuvat: osa 1 ja osa 2.

Lily Allen – It’s Not Me, It’s You [2009]

6.7.2012
23:42

Heinäkuun eka ja hampparibuffa

Huuuuuhh, vihdoin perjantai! Tämä viikko on ollut pitkä ja väsyttävä, mutta nyt onneksi saa taas parin päivän hengähdystauon. Ja ensi viikon vielä kun jaksaa painaa niin sitten alkaa se kauan odotettu loma! Puolisko aloitti lomansa tänään ja voi että, kyllä vähän käy kateeksi. Eiköhän sen ensi viikon kuitenkin vielä jaksa, ja saanhan mä sitten tietysti lomailla viikon vielä kun mies palaa takaisin sorvin ääreen.

What we need is love
Förillä
Aurajoki-idylli

Tässä perjantaiväsymyksessä on oiva hetki palata viime viikonloppuun ja tarkemmin ottaen sunnuntaihin. Aloitimme sunnuntain aamu-Elixialla, mä kävin pilateksessa ja mies huhki sen aikaa kuntosalin puolella. Kotiin tullessa tuumailimme että kerrankin nätti päivä, tätä ei nyt hukata sisätiloissa nököttämiseen. Suihkun jälkeen otimme siis suunnaksi jokirannan, körötimme Förillä yli ja lähdimme kävelemään kohti Keskiaikaisia markkinoita. Sää oli about täydellinen, aurinko paistoi ja tuulenvire piti huolta ettei ollut liian hiostavaa.

Sarjatulella
P sydän
Piilopaikka

Meillä oli sovittuna lounastreffit, joten emme lopulta ehtineet itse markkina-alueelle lainkaan. Sen verran kuikuilimme markkinakojuja mitä Itäisellä Rantakadulla kävellessä tuli vastaan Tuomiokirkkosillalle asti, jonkun verran niitä oli toki joen toisellakin puolella. Porukkaa oli tietysti kuin pipoa kuten hyvällä säällä tuollaisissa tapahtumissa aina. Ehkäpä ensi vuonna saamme aikaiseksi mennä tutustumaan markkinoihin ihan kunnolla…

Rantakertun hampparibuffa

Kipitimme pikapikaa treffipaikalle Rantakerttuun, jossa muu porukka jo odottelikin. Päivän missiona oli testata hampparibuffa, jota usein kuulee kehuttavan. Eikä turhaan, sillä hyvää oli! Rantakertussa buffan hinta on 14,80e sisältäen virvoitusjuomat, ja valittavana on paitsi hampurilaisia kaikkine lisukkeineen, myös mm. ranskiksia ja lihapullia. Burgerin väliin on tarjolla sekä täysliha- että kasvispihvi, molemmat erinomaisia. Lisuketta löytyy jos jonkinlaista: peruskasvikset, aurajuustomurua, cheddaria, kuivattua sipulia jne. Plus majoneesit (chili-, kurkku- ja valkosipuli-) ja salsa! Jos jotain voisi olla paremmin niin hampurilaissämpylät, itse tykkäisin hieman “tummemmasta” leivästä ihan vaalean pullan sijaan.

Pionit

Terassilla oli mukava istuskella ja sulatella ruokaa, vähän maisteltiin oluita sekä pelattiin pari kierrosta Pekkaa. Pois lähtiessä poikkesimme vielä koko lössi läheisellä jätskikiskalla, maistelin puoliskon tötteröstä vaahtokarkkijäätelöä joka oli ihan kelpo uutuusmaku. Oli kyllä ihan huippu sunnuntai eikä olisi heinäkuu voinut paremmin lähteä käyntiin, kiitokset vain asianosaisille!

Ps. Tämä oli (uuden) blogin 400. postaus, vautsivau!

5.7.2012
20:55

Kesämekko kakkonen

On aika tullut esitellä mekkokesän osallistuja numero kaksi! Tämä yksilö on viimeksi esitellyn harmaan mekon serkku, perusidealtaan samanlainen mutta pienillä muutoksilla kuitenkin omanlaisensa. Yhteistä mekoille on ostopaikka (Henkkamaukka), materiaali (trikoo), pituus (vähän polvien yläpuolelle) sekä vetoketju selässä. Suurin ero serkuksilla on kuosi: siinä missä harmaa on rauhallinen tapaus, tämä toinen hurmaa mustavalkoisella seeprakuosillaan. Myös leikkaus on hieman erilainen mm. kaula-aukon osalta eikä seepramekossa ole taskuja, mutta sen sijaan helma on ovelasti epäsymmetrinen.

Kesämekko vol. 2

Pakko myöntää: seepra on eksynyt päälle harmaata useammin. Veikkaan että syy on tuossa kuosissa, jotenkin mustavalkoinen kiehtoo tällä hetkellä erityisen paljon. Viime sunnuntaina mekon kaveriksi valikoitui aurinkolasit D&G, keltaiset pallokorvikset Gina Tricot, hopeinen pääkallorannekoru Fashionology, sormus Kalevalakoru, laukku WeSC sekä sandaalit Vagabond. Heinäkuu toi mukanaan lämmön ja sukkahousut sai vihdoinkin jättää kotiin! Voi kunpa tällaiset kelit jatkuisi pitkään, varsinkin kun viikon kuluttua pääsen hetkeksi eroon toimistossa jumittamisesta. Alkukesä oli aivan tarpeeksi viileä ja vetinen.

Veska by WeSC

Tuossa vielä kuosia paremmin, pohjalla siis mustaa raitaa ja päällä seeproja kirmaamassa. Kuvan pääasiallinen tarkoitus kuitenkin on esitellä eräs keväinen hankinta, musta WeSCin canvaslaukku. Veska muutti meille Tampereen reissulla huhtikuussa, silmäni nauliintuivat siihen One Wayssa enkä yksinkertaisesti voinut jättää sitä ostamatta. Se vain tuntui saman tien niin minulta. Ei se mikään halpa ollut (kankaiseksi laukuksi) ja meinasin alkuun, etten edes raaski laukkua ostaa. Mustan simppelin, vetoketjullisen laukun kaipuu oli jatkunut jo jonkin aikaa ja aikaisempien ihastusten hinnat olivat olleet reippaasti kolmenumeroisia, joten päätin että tällä mennään. Enkä ole katunut, WeSCin laukku on ajanut asiansa loistavasti!

Laukkua voi kantaa tuollain salkkumaisesti ja lisäksi mukana oli irtohihna, jonka paikalleen kliksauttamalla veskan saa kätevästi olalle kannettavaksi. Olkahihnan kiinnityskohdat ovat vastakkaisilla puolilla, toinen näkyykin kuvassa laukun “etureunassa” ylhäällä vasemmalla. Aika muikean määrän tavaraa tuo veska kyllä imaisee sisäänsä, mukaan mahtuu niin aikakauslehteä kuin järjestelmäkameraa. Pienempi läppärikin menisi varmaan mukisematta laukun uumeniin.

(Kameran takana rakas puoliskoni.)

Kristiina Brask – Kuivilla susta [2009]

4.7.2012
23:19

Niin neonia että näköä haittaa

Sain vihdoin hankittua pari himoitsemaani neonsävyistä kynsilakkaa, uusi merkkituttavuus Color Club osoittautui loistovalinnaksi niin ominaisuuksien kuin sävyjen osalta. Suomessa puteleiden hinta pyörii kympin paikkeilla kappale, omani tilasin eBaysta postikuluineen yht. 11e.

Matchy

Tänään postiluukusta kolahtanut Deko mätsäsi kynsieni neoniin, itse asiassa paljon paremmin kuin yllä oleva kuva osaa kertoa. Olin jo ehtinyt unohtaa, että oranssin oikea sävy on yksi hankalimpia toistettavia digikameralle… Menee samaan sarjaan punaisen ja violetin kanssa. Tämä ei muuten ollut edes ensimmäinen kerta kun Deko sattui tunnustamaan sormenpäideni kanssa samaa sävyä, edellisestä kerrasta tosin on jo pari vuotta aikaa.

Wham! Pow!

Oli pakko ottaa toinen kuva, jossa sävy näkyisi todenmukaisemmin. Ihana kirkas neonoranssi on Poptastic-kokoelmasta keväältä 2010, Wham! Pow! nimeltänsä. Sävy on juuri sitä mitä etsin, ei liian vaalea eikä liian tumma ja hyppää silmille kirkkaudellaan. Color Clubin suti on ihan okei, voisi olla hieman leveämpikin mutta kelpaa. Levittyvyys hyvä, kuivuminen todella nopeaa. Tekisi mieli klikkailla kaikki nuo kokoelman sävyt omaan laatikkoon… Yksi oranssin kaverina tulikin, heittäkääs arvauksia mikä sävy houkutti toiseksi eniten!

2.7.2012
22:52

Sateen jälkeen

Jokohan se kesä vihdoin alkaisi kunnolla? Kaipaan hellelukemia hipovia lämpötiloja, ei mitään överikuumaa siis vaan sellaista sopivaa. Turussa kuitenkin on aina tuo ah niin ihana merituuli läsnä, niin tällaiset +20°C kelit eivät usein tunnu edes lämpimiltä. Tai ehkä mä vain olen onneton vilukissa, nimim. pyöräillessä takki visusti ylös asti kiinni kun muut tulevat vastaan t-paidoissa ja shortseissa. Vetoan siihen, että pyörän selässä tuuli tuntuu paljon vilpoisemmalta kuin kävellessä – hiki tulee vasta kun pysähtyy.

Viime viikolla satoi pariin otteeseen sieltä kuuluisasta Esterin takapuolesta. Jossain lähiseudulla oli tainnut rakeitakin ropista maahan sadekuuron jälkeen. Seisoin meidän pienellä parvekkeella (ei lasitettu) ja kuuntelin sateen kohinaa auringon paistaessa samaan aikaan. Taivaan hanojen sulkeuduttua kipitin hetken pitkin pihamaata kamera kädessä, sateenkaarta ei harmikseni näkynyt missään. Enjoy the kuvapläjäys!

Ruusu
Apilat
Pisaroita
Siankärsämöt
Heinää

Mieli rupeaa olemaan aika lomamoodilla jo, ajatukset ei tahdo pysyä kasassa. Toimistossa istumisen sijaan tahtoisin haahuilla aurinkoisilla kaduilla vailla päämäärää, katsoa mitä vastaan tulee. Käsittämätöntä kyllä, enää tämä ja ensi viikko töitä ja sitten heitän hyvästit työpisteelle kokonaiseksi kuukaudeksi. Neljä viikkoa, 28 päivää, 672 tuntia. Vapautta. Ei sen tarkempia suunnitelmia, vain tyhjiä lomapäiviä. Voi apua!

Ladytron – Light & Magic [2002]