Ajastaika

Perimmäinen syy, miksi kesälomani alkajaisiksi matkasin Tampereelle ja kuvasin sorsia, oli todellisuudessa siskon lapsuudenkaverin polttarit, joihin olin lupautunut osallistua valokuvaajan ominaisuudessa. Lintukuvia tallentui muistikortille siinä sivussa, enhän voinut jättää tilaisuutta käyttämättä kun sattui olemaan kunnon kuvausvermeetkin mukana.

Sorsapuisto kehottaa korjaamaan haukkunsa jätökset hauskalla kyltillä.

Polttaripoppoo oli pukeutunut kukin valitsemaansa väriin, morsian tietysti valkoiseen. Felinen väri oli “yllättäen” pinkki, viimeinen silaus tuli mun pinkistä hiusdonitsista jota käytän aina kotona. :D Näyttää loppupeleissä muuten aika hurjalta, kun on päällä vain yhtä väriä! Kuten Felinellä esimerkiksi oli toppi, mekko, sukkikset, kengät, korut – kaikki pinkkiä.

Puistopiknik koottiin kasaan vauhdilla, kun taivaalta alkoi ripsottaa vettä. Siirryimme Tullintorille ja morsian sai tehtäväkseen kerätä ohikulkijoilta vinkkejä onnellisuuteen. Vastaukset olivat enimmäkseen outoja ja lauantain alkuillan tapaan hauskanpitoon viittaavia, mutta myös muunlaisia vastauksia onneksi sanottiin: läheisyys, kengät, viikkoraha jne. Oma vastaukseni kysymykseen oli tietysti paskat jutut, joita ilman meidän arki puoliskon kanssa olisi kaukana onnellisuudesta. ;)

Istahdimme toviksi Passionin terassille, kun sadealue oli sopivasti mennyt ohi ja aurinko paistoi jälleen. Sen jälkeen hyppäsimme autoihin ja siirryimme seuraavaan paikkaan, Hämeenpuiston laidalle tankotanssitunnille. Sitä oli hauska kuvata ja katsoa, vähän olisi itsekin tehnyt mieli mukaan keikkumaan. Ehkä omissa polttareissa sitten…

Tankotanssin jälkeen karautimme autoilla kaupungin ulkopuolelle yhden polttarivieraan vanhemmille, jossa ilta jatkui mm syömisen ja saunomisen merkeissä. Meillä alkoi siskon kanssa aika nopeasti huonosti nukuttu yö painaa silmissä, joten jatkoimme matkaa yöpaikkaamme Akkikin luokse. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, oli kiva nähdä Akkikia myös vaikkakin vierailuaika meni lähinnä nukkuessa. Ensi viikolla nähdään onneksi enemmän, kun koittaa kesän pakollinen Särkänniemi-visiitti ja muutakin olisi tarkoitus kaupungissa tehdä.

On se Tampere vaan niin ♥!

Jatketaanpa taas eteenpäin kesämekkojen sarjaa, vuorossa liehuhelmainen mekko suoraan avaruudesta! Ensimmäisen kerran galaksimekko taisi tulla vastaan Thelman blogissa keväällä (välihuomautus: oijoi nuo Jeffrey Campbellin Tardy-popot!!) ja ihastuin saman tien sekä avaruudelliseen printtiin että epäsymmetriseen helmaan. Huokailin säännöllisesti mekkoa Pinterestin tyyliboardillani, kunnes kesän kynnyksellä päätin vihdoin tilata oman galaksini.

Tilaan harvoin ulkomailta mitään kovin hintavaa, koska mahdollinen palautusrumba on joko hankalaa tai kallista – monesti kumpaakin. Varsinkin uusien nettikauppojen suhteen jännittää aina miten hyvin kokotaulukot pitävät paikkansa (ja miten olen osannut niitä tulkita), joten oli suunnaton helpotus kun Galaxy Drop Back Maxi Dress oli kaikin puolin juuri sellainen kuin kuvittelin. Materiaali on muistaakseni 65% polyesteri ja 35% elastaani, mikä ehkä aiheutti eniten pohdintaa mekon tilaamisen suhteen. Nyt tosin luulen ymmärtäväni miksi materiaali on mitä on: kangas on “raskasta” ja laskeutuu siksi juuri niin nätisti kuin tuon mallisen alaosan pitääkin.

Ja voi miten rakastan tuota helmaa! Pienikin tuulenvire niin helma liehuu nätisti perässä ja voi tuntea itsensä vähintäänkin (galaksi)prinsessaksi. :) Mekko on siis brittiläiseltä AX Parisilta eikä näköjään löydy enää valikoimasta tuon mallisena, parina erilaisena versiona kylläkin. Huh, onneksi tilasin omani! Kaupasta tai tilausprosessista ei ole huonoa sanottavaa, tilaus tuli nopsaan eikä tulleista ole pelkoa (toimitus EU:n sisältä). Ensitilauksestaan saa lomakkeen täyttämällä 20% pois, toimitus tänne peräpohjolaan on £5.95 (yli £60 tilauksissa ilmainen) ja ainakin mekkojen osalta kokopolitiikka oli normaali. Samassa paketissa tuli meinaan toinenkin mekko… Palataan tähän toisella kertaa.

Viime perjantaisen lomanalkajaisasun muut osat: avainkorvikset by Feline, Xenat ranteissa H&M, kainaloinen Satu Kallio Design / Superupee ja ysärimonot Vagabond. Tuo mekko on muuten siitäkin ihana, että se on itsessään mielettömän kaunis eikä kaipaa kaverikseen mitään sen ihmeempää. Jossain baarissa tosin joku saattaisi vahingossa astua helman päälle, mutta ei haittaa mua kun en baareissa käy.

(Kahdesta ekasta kuvasta kiitos siskolle.)

Disco Ensemble – Magic Recoveries [2008]

Lomalta moi! Täällä sitä lojutaan kotona flunssaisena – taas vaihteeksi. Heräsin maanantaina ensimmäiseen lomapäivään kurkku kipeänä, päivällä alkoi aivastelu ja illan vietinkin tiiviisti nenäliina toisessa kädessä. Ehkä tämä on joku stressinpoistoflunssa?! Toivon ainakin että menisi äkkiä ohi; viime yönä pystyin jo nukkumaan ilman että nenä meni tukkoon, joten toivoa on. Onneksi sää on ollut sateinen niin ei harmita ihan niin paljoa, ettei pääse nauttimaan lomasta ulkoilmassa…

Tässä välissä on hyvä ottaa läjä viime aikoina kuvattuja luonto-otoksia. Kuvien takana ei ole sen kummempaa tarinaa, kunhan olen räiskinyt menemään. Valokuvaaminen inspiroi tällä hetkellä aika lujaa, tahtoisin vain heilua tuolla jossain kamera naaman edessä. Näistä tykkään varsinkin noista sorsakuvista, yllätyin ihan miten kivasti sain siivekkäät ikuistettua!

Kuvauspaikat järjestyksessä: Turku, kotikoti, Tampereen Sorsapuisto, Kangasala. Useimmiten kameran rungossa on kiinni 35 mm f/1.8 ihan vain helppoutensa ja hyvän jälkensä perusteella; se on sellainen loistava perusobjektiivi, toimii monissa tilanteissa eikä zoomausmahdollisuuden uupuminen haittaa. Kun kaipaan zoomia, tilalle vaihtuu D90:n mukana tullut 18-105 mm f/3.5-5.6 VR, joka on toimiva perusputki sekin mutta hivenen painava pidempään mukana kantamiseen (mun hartiat menee jumiin turhan herkästi). Sitten on vielä ns. kunnon valokuvaamiseen 70-300 mm f/4-5.6D ED, jonka piirtoa jaksan ihastella aina uudestaan.

Yllä olevassa kuvakavalkadissa on käytetty itse asiassa kaikkia em. linssejä: ensin 35-millistä, sitten järeämpää zoomia ja viimeinen ruutu vielä perusputkella. Mietin välillä, että kaipaisin jotain lisää/erilaista tuohon objektiivisettiin lisäksi mutten ole tullut mihinkään tulokseen mitä se jokin olisi. Puhumattakaan siitä, että vähänkään paremmat objektiivit maksavat hunajaa. Myös rungon päivitys on alkanut houkuttaa, mutta epäilen syvästi että taival D90:n kanssa jatkuu vielä pitkään. Kun ei noita lottovoittojakaan ole täällä päin näkynyt.

Viikate – Petäjäveräjät [2012]

Mun on syytettävä – ja kiitettävä – Mariaa, että a) ostin taas yhdet kengät sekä b) löysin vihdoin simppelit mustat nahkaiset kesäsandaalit ilman lättäpohjaa. Vagabond pelasti jälleen, ja sattuipa kenkäpari olemaan sopivasti alessakin merkin omassa verkkokaupassa. Maanantaina laitoin tilauksen menemään, tänään lomalla ollut puoliskoni oli kuitannut paketin mun ollessa töissä. Eikä tuolta Vagabondin kaupasta tule nykyään enää postikulujakaan, loistavaa palvelua!

Kengän nimi on Ios, väri musta ja seitsemän sentin korko mallia kiila:

Jalkani ovat tykänneet taas vähän vihoitella, kun olen talsinut lähinnä Converseissa tai muissa matalissa tennareissa. Olen liian laiska kantamaan mitään vaihtokenkiä mukanani ja koroilla on hippasen hankalaa pyöräillä, siispä jalkaan eksyy useimmiten matalat popot. Olisi mulla parit kiilakorot kaapissa jo ennestään, mutta ne ovat sen verran korkeita etten ole uskaltautunut ne jalassa painelemaan fillarin selässä. Kuvan kaunokaisten pohja on oikein passeli: jalka pääsee asettumaan paremmin mutta koron ja platon välinen ero ei ole liian suuri.

Nyt sitten vain sandaalisuotuisia kelejä tänne suunnalle, kiitos! Huomenna koittaa viimeinen työpäivä ennen lomaa ja siitä eteenpäin saisi tilaamani lomasäät saapua tänne pohjolaankin. Tällä hetkellä ei kovin lupaavalta näytä ainakaan tuo loman alku, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta kun sääennusteet eivät osu yksiin todellisen säätilan kanssa. Toivossa on hyvä elää.

Jos pitäisi valita hiuksille yksi ainoa muotoilutuote, jota käyttäisin tästä eteenpäin, valintani olisi ehdottomasti suolasuihke. Päässäni kasvaa perisuomalaista haiventa: mummon villasukan väristä, liukasta ja kevyesti laineilevaa. Ei siis suoraa muttei kiharaakaan – paitsi märkänä pehko on ihan kikkuralla ja muistuttaa hyvin paljon A. Hirvosen tukkatrendiä. Liukkaus toimii tietyssä hiusmallissa erinomaisesti, mutta viime vuosien kunhan kasvattelen pidemmäksi -mallia se ei suoranaisesti imartele.

Ilman tekstuurilisää hiukset valuvat pitkin päätä (ja mieleen tulee lähinnä näätä!) enkä nykyään voi käsittää, miten pystyin ennen elämään ilman suolasuihketta. Tietoisuuden kasvusta kiitos blogeille ja erityisesti Stellalle, jonka surffitukkaa muistan ihailleeni jo back in ’08. Sittemmin olen testaillut useampaakin tököttiä, joiden tärkein lupaus on ollut rakenteen lisääminen.

TIGI Catwalk Session Series Salt Spray

TIGI Catwalk Session Series Salt Spray antaa rakennetta, volyymia ja kevyen notkeaa pitoa kampauksellesi. On tyylisi sitten taipuisa rantalook, rennot kerrostukset tai boheemit letitykset, Session Series Salt Spray lisää eroteltavuutta, antaa rakennetta ja vahvuutta, tuo joustavaa pitoa ja kontrollia, pehmentää sekä antaa suojaa kosteutta vastaan. Suolasuihke antaa hiukselle rakennetta ja rentoa eroteltavuutta sekä vähentää kosteuden latistavaa vaikutusta ja auttaa hiusta pysymään miellyttävän kuohkeana.

Tämän hetken suosikkini! Tuotteessa yhdistyy kaikki hyvät jutut: karheutta tukkaan, miellyttävä tuoksu ja tyylikäs puteli. Ostan harvoin mitään kosmetiikkatuotetta uudestaan, koska olen liian utelias kymmeniä muita vastaavia tuotteita kohtaan, mutta Session Seriesin suihketta voisin kyllä kuvitella hankkivani lisää. Onneksi aine on riittoisaa niin ei tarvitse hetkeen huolehtia.

Hinta: Feel Uniquessa n. 15e, Suomessa n. 23e.
Ostaisinko uudestaan: Kyllä.

---

TIGI Rockaholic Groupie Texturizing Spray Pomade

Olipa päivän tyylini sitten grunge tai glam, sisältämäsi rosmariinin, basilikan ja piparmintun muodostaman kolmiodraaman avulla saan luotua hiuksiini sexyä filistä tai rähjäistä rakennetta.
Sinun ikuisesti, RockaholicFan4Life.

Ihastuin heti ensimmäiseksi tuoksuun, joka on kerrassaan huumaavaa. Käytössä tosin niinkin vahva, että tahtoo peittää hajuveden alleen… Harmikseni sisältö ei kuitenkaan toiminut mun hiuksiin, se oli jotenkin liian klähmäistä ja sai hiukset tuntumaan liian oudolta. Annoin suihkeen Mialle, joka sanoi sen toimivan kaikista parhaiten pyyhekuivaan tukkaan – itsehän käytän tekstuurisuihketta pääasiassa aamuisin kuivaan kuontaloon.

Hinta: CheapSmellsilla n. 7e, Suomessa n. 16e.
Ostaisinko uudestaan: En.

---

TIGI Bed Head Candy Fixations Sugar Dust

Välitöntä kohotusta! Näkymätön, hienojakoinen tyvipuuteri kaikille hiustyypeille. Antaa välitöntä tyvikohotusta ja keskivahvaa pitoa sekä imee öljyisyyttä hiuspohjasta. Tuoksu on kuin mommon tekemässä hedelmäleivoksessa.

Monessa paikkaa hehkutettu volyymin nostattaja, mutta mä en vaan saa tästä mitään irti. Pöly todellakin on näkymätöntä, ripottelun jälkeen ei koskaan tiedä missä kaikkialla sitä on. Useimmiten vaikuttaa siltä että kaikkialla muualla paitsi hiuksissa. Voi tosin olla että olen niin n00b etten osaa käyttää tuotetta oikein… Saman sarjan sokerisuihke toimisi mulla epäilemättä paremmin, ehkäpä kokeilen sitä seuraavaksi.

Hinta: BeautyBayssa n. 11e, Suomessa n. 20e.
Ostaisinko uudestaan: En usko.

---

Fudge Salt Spray

Tällä kookoksen tuoksuisella suihkeella saat hiuksiisi näyttävän ranta-lookin! Tämä Salt Spray on täydellinen, jos kaipaat runsaasti rakennetta hiuksiisi. Se tuo runsaasti eloa sekä volyymia tylsiin hiuksiin. Tuloksena on ihana ranta-look. Sisältää UV-suojan sekä hiusta vahvistavaa B-vitamiinia.

Tästä kaikki alkoi: ensimmäinen hankkimani suolasuihke! Fudgesta mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, kaikin puolin toimiva tuote. Kookoksen tuoksu alkoi loppua kohden vähän häiritä, erikoisella pumppusysteemillä oli mukava suihkia. Mulla oli tämän rinnalla käytössä Tigi Love, Peace & the Planetin Totally Beachin’ -suihke, joka oli hyvin samantyyppinen tuote: tuoksui kookokselta ja teki hiuksista sopivan surffit. Sitäkin voisin harkita ostavani uudestaan.

Hinta: Feel Uniquessa n. 12e, Suomessa n. 23e.
Ostaisinko uudestaan: Mahdollisesti.

---

Täällä blogissa on viime aikoina ollut niin kovin hiljaista, vaikka joku tänne kai päivittäin eksyy. Avatkaahan sanaiset arkkunne ja kertokaa kokemuksia/mielipiteitä/vinkkejä hiusjutuista! Mistä hiustuotteesta luopuisitte vasta hädän hetkellä? Onko sellaista edes olemassa? Mä painun tästä pehkuihin, jotta jaksan vielä pakertaa edessä olevan kaksi(!!) työpäivää ennen loman alkua.

(Tuotekuvaukset Hiustuotteet.fi.)