AvainsanaMarkkinat

Huuuuuhh, vihdoin perjantai! Tämä viikko on ollut pitkä ja väsyttävä, mutta nyt onneksi saa taas parin päivän hengähdystauon. Ja ensi viikon vielä kun jaksaa painaa niin sitten alkaa se kauan odotettu loma! Puolisko aloitti lomansa tänään ja voi että, kyllä vähän käy kateeksi. Eiköhän sen ensi viikon kuitenkin vielä jaksa, ja saanhan mä sitten tietysti lomailla viikon vielä kun mies palaa takaisin sorvin ääreen.

Tässä perjantaiväsymyksessä on oiva hetki palata viime viikonloppuun ja tarkemmin ottaen sunnuntaihin. Aloitimme sunnuntain aamu-Elixialla, mä kävin pilateksessa ja mies huhki sen aikaa kuntosalin puolella. Kotiin tullessa tuumailimme että kerrankin nätti päivä, tätä ei nyt hukata sisätiloissa nököttämiseen. Suihkun jälkeen otimme siis suunnaksi jokirannan, körötimme Förillä yli ja lähdimme kävelemään kohti Keskiaikaisia markkinoita. Sää oli about täydellinen, aurinko paistoi ja tuulenvire piti huolta ettei ollut liian hiostavaa.

Meillä oli sovittuna lounastreffit, joten emme lopulta ehtineet itse markkina-alueelle lainkaan. Sen verran kuikuilimme markkinakojuja mitä Itäisellä Rantakadulla kävellessä tuli vastaan Tuomiokirkkosillalle asti, jonkun verran niitä oli toki joen toisellakin puolella. Porukkaa oli tietysti kuin pipoa kuten hyvällä säällä tuollaisissa tapahtumissa aina. Ehkäpä ensi vuonna saamme aikaiseksi mennä tutustumaan markkinoihin ihan kunnolla…

Kipitimme pikapikaa treffipaikalle Rantakerttuun, jossa muu porukka jo odottelikin. Päivän missiona oli testata hampparibuffa, jota usein kuulee kehuttavan. Eikä turhaan, sillä hyvää oli! Rantakertussa buffan hinta on 14,80e sisältäen virvoitusjuomat, ja valittavana on paitsi hampurilaisia kaikkine lisukkeineen, myös mm. ranskiksia ja lihapullia. Burgerin väliin on tarjolla sekä täysliha- että kasvispihvi, molemmat erinomaisia. Lisuketta löytyy jos jonkinlaista: peruskasvikset, aurajuustomurua, cheddaria, kuivattua sipulia jne. Plus majoneesit (chili-, kurkku- ja valkosipuli-) ja salsa! Jos jotain voisi olla paremmin niin hampurilaissämpylät, itse tykkäisin hieman “tummemmasta” leivästä ihan vaalean pullan sijaan.

Terassilla oli mukava istuskella ja sulatella ruokaa, vähän maisteltiin oluita sekä pelattiin pari kierrosta Pekkaa. Pois lähtiessä poikkesimme vielä koko lössi läheisellä jätskikiskalla, maistelin puoliskon tötteröstä vaahtokarkkijäätelöä joka oli ihan kelpo uutuusmaku. Oli kyllä ihan huippu sunnuntai eikä olisi heinäkuu voinut paremmin lähteä käyntiin, kiitokset vain asianosaisille!

Ps. Tämä oli (uuden) blogin 400. postaus, vautsivau!

Aika lentää edelleen aivan liian vauhdikkaasti eteenpäin – miten lokakuukin on jo ehtinyt lähes puoliväliin?! Palataanpa siis ajassa pari viikkoa taaksepäin lokakuun ensimmäiseen päivään, joka oli lauantaiksi buukattu hyvin täyteen tapahtumaa. Aamulla heräiltiin ajoissa ja lähdettiin Felinen kanssa ajamaan kohti Saloa ja syysmarkkinoita.

Kaunis aurinkoinen syyspäivä. ♥

Katselin noita punaharmaita tossuja vähän sillä silmällä…

…mutta ostinkin sitten nahkarukkaset. Ei pitäis ens talvena sormia palella!

Ehkä olisi pitänyt hankkia tällainen lakki tumpuloitten kaveriksi?

Markkinoilla oli yhtä jos toista myyntikojua, karkkia ym. tarjolla tietysti about joka kolmannessa kojussa mutta mukavasti näkyi olevan tarjolla myös lähialueiden tuotteita. Puoliskolle vein tuliaisiksi pienen pussin habaneroa, saa herra maustettua sapuskat jatkossa taatusti tarpeeksi tuliseksi. ;) Lisäksi ostettiin Felinen kanssa kimppaan vähän juustosarvea ja herkkumunkkia sekä pussillinen pusuja.

Salosta matka jatkui auringonpaisteessa kohti pääkaupunkiseutua. Seuraava pysäkki oli Helsinki-Vantaan lentokenttä, josta meidän oli määrä käydä nappaamassa Kreikka-vahvistus T mukaamme. Oltiin perillä hyvissä ajoin, joten tapettiin aikaa käyskentelemällä terminaalista toiseen. Kuviakin tuli toki napsittua sieltä täältä.

Päivän teemaväriksi valikoitui sattumalta sininen – mä en vaan osaa pukeutua pelkkään mustaan tai harmaaseen. Hattu Monki; hopeiset sulkakorvikset fashionology.nl; heppapaita, samettijakku ja polvisukat H&M Divided; ruskea nahkalaukku Mhann; kiiltävät shortsit ja sukkikset Seppälä; nahkavyö H&M men; sormukset Kalevalakoru ja JC; kengät Converse All Stars, Pop Art Collection SS10.

Kone lähestyy.

Hattupäiset venttailijat.

Ihana auringonvalo!

T:n kone laskeutui ajallaan ja neidin puolen vuoden visiitin vaatimat matkatavaratkin saatiin ahdettua Kotteroon. Lentokentältä tiemme vei pienten mutkien kautta Forssaan T:n majapaikkaan, T pääsi virkistäytymään koko päivän matkustamisen jälkeen ja me Felinen kanssa käväistiin sillä välin syömässä (ja vähän ehkä eksyttiin Forssan keskustaan).

Pimeä oli jo ehtinyt laskeutua, kun käänsimme Kotteron nokan takaisin Salon suuntaan. Jotenkin yllättävän lyhyeltä tuntuneen matkan jälkeen olimme valmiit liittymään joukkoon viiksekkääseen, kunhan ensin koristeltiin vähän naamataulua kajaalilla. Ei varmaan tarvitse arvata minkälaiset viikset sisko-rakas tahtoi mulle piirtää..?

Asiaan kuuluva tiukka ilme.

Kalastaja-Lars (vai oliko se Allah?) ja Pedro Epsanjasta.

Vaan sitten tapahtui jotain ja Pedrosta tulikin italialainen! Yllä olevasta kuvasta lähdettiin liikkeelle, oli Dolmiot ja halpispastakastikkeet. Lopputuloksen voi käydä katsomassa täältä. :D Mä olin siinä vaiheessa jo niin väsynyt että nauraa räkätin melkein kaksinkerroin, hyvä kun sain muutaman kuvan hekotukseltani räpsäistyä.

Päivä oli pitkä mutta hauska, ei voisi loistavammin uutta kuukautta aloittaa!

Lykke Li – Wounded Rhymes [2011]

Se on syksy nyt, virallisesti ja todellisesti. Ihanaa! ♥ Kunpa vaan saisin muutettua päivärytmini sellaiseksi, ettei koko aikaa tarvitsisi olla niin väsynyt… Toisin sanoen siis saisi kaikki loput rästihommat alta pois ja ehtisi nukkua öisin enemmän. Nytkin pitäisi jo olla hampaita pesemässä valmiina sukeltamaan unien maailmaan. Enpä siis löpise mitään sen enempää, vaan pläjäytän tähän kuvasatsin elokuiselta lauantailta muutaman viikon takaa.

Oli aurinkoa, oli lämmintä, oli perinteiset kesämarkkinat maalla.

Pääkallolapaset mulle kiitos!

Jos koskaan muutan omakotitaloon, tahdon ehdottomasti risupöllön pihalle vahtimaan.

Markkinoilla oli yhtä jos toista mielenkiintoista – ja tietysti vähintään kymmenen metrilakukojua sekä pari kamalaa trikoorättiä myyvää paikkaa, ne samat jotka kiertää suunnilleen kaikki maakunnan kesätapahtumat. Lakua ostettiin mutta trikoot ja muu krääsä jätettiin väliin. Yhdessä kojussa oli edelleen myynnissä sitä samaa laukkua, jonka ostin viime vuonna, myyntipaikka oli jopa täsmälleen samassa kohtaa. Tarjous oli niin ikään sama: kuudella eurolla olisi siitä saanut loistoveskan! Ehkä mun olisi pitänyt ostaa varalle toinen?

Livemusiikkia ja innokas fani.

Yksi pieni ostos tuli sentään lakujen lisäksi tehtyä ettei tarvinnut tyhjin käsin kotiin lähteä, mutta en sitten olekaan muistanut siitä ottaa kuvaa. Palataan aiheeseen tuonnempana, se mun on ehdottomasti näytettävä eikä vain kerrottava. Nyt hilpaisen nukkumaan, tämän päivän siivouksen jäljiltä sängyssä odottaa puhtaat lakanat. ♥ Ja oi onnea, että huomenna on perjantai!

Viime lauantaina oli maalla jälleen aika perinteisten kesämarkkinoiden. Ajattelin ensin, ettei siellä kuitenkaan mitään ihmeellistä ole ja tunnissa ehtii kaiken katsoa läpi. Onneksi mulla ei ollut kiire mihinkään, sillä yllättäen markkinahumussa vierähtikin pari-kolme tuntia. Paljon tosin vaikutti se, että seurassani ollut äiti jumahti suunnilleen jokaiselle kojulle…

Kaikenlaista turhaa markkinoilla kyllä oli myytävänä, mutta sentään jotain hienoa ja mielenkiintoistakin. Suosikkikojuni oli ehdottomasti Mangomaan, joka myy afrikkalaisten tekemiä tuotteita. Äiti osti paperimassasta tehdyt helmet sekä korvakorut, ja saatoinpa itsekin tukea Kenian väkeä parin jutun verran – siitä lisää myöhemmin. Alemmassa kuvassa olevat rannekorut jäivät tosin hankkimatta, vaikka olivatkin mielettömän kauniita.

Syötiin tietysti vähän jotain perusmarkkinasapuskaa, kahvia ja piirakkaa joltain kyläyhdistyksen tai muun myyntipisteeltä, loimulohta ja iso muurinpohjalettukin jaettiin. Päivä oli lämmin, joten loimulohen jälkiruuaksi kelpuutin mitäs muutakaan kuin jäätelötötterön torilla olevasta kioskista. Vanhan ajan salmiakkia ja ikisuosikkiani mangomelonia, en varmaan olisi voinut paremmin valita.

Ilmapalloja ei sentään ostettu, vaikka niitä oli parissakin kohtaa tarjolla.

Torilla oli myös näytillä lähiseutujen vanhoja kulkupelejä, joista osa tosin oli jo viety pois kun me iltapäivällä ehdittiin torille asti. Äiti muisteli Anglian nähdessään vuosikymmenten takaista kesälomamatkaansa Eurooppaan, pienessä autossa matkusti kuulemma kolme aikuista, lapsi sekä kaikkien edellä mainittujen kuukauden matkatavarat. Ja Alpeilta selvittiin, vaikka Anglia oli vähällä hyytyä mäkiseen maastoon.

Sitten ne muutamat ostokset, jotka markkinoilta tein.

Tämä ultimate söpöys on hippokippo. Huomattuani hippokippolauman tiesin, etten voi lähteä kotiin ilman omaa hippokippoa. Värivaihtoehdoista voiton vei turkoosi yksilö, jonka ajattelin olevan raikas ilmestys koruhässäköideni keskellä – ja niin se olikin. Hippokippo saa säilyttää mun lempisormuksiani ja antaa aihetta hymyyn joka kerta kun katse osuu kyseiselle hyllylle. Ei huono vaihtokauppa kahdeksalle eurolle.

Palasin myöhemmin Mangomaan kojulle hakemaan vielä toisenkin jutun, puiset salaattiottimet (10e). Pyörittelin niitä ihastuneesti käsissäni jo silloin ensimmäisellä kierroksella, mutta päätin miettiä vielä. Ei tosin mennyt kauaa, kun olin päätökseni tehnyt. Siskokin sai lopulta samanlaiset, kun äiti päätti yllättää siskon ostamalla ottimet tälle nimipäivälahjaksi.

Kolmas ostos oli jostain random-kojusta – siitä ainoasta, jossa ei myyty vaaleanpunaisia stetsoneja tai fiorellamaisia vaatekappaleita. Harmaa kangaslaukku pääkallo- ja ruusukuviolla on tuotos merkiltä nimeltä Rocktoo, josta en löytänyt googlettamalla muuta kuin tuoteosumia saksalaisiin nettikauppoihin. Tuo laukku muuten maksoi jossain nettipuljussa 16e, itse lunastin omani markkinoilta kympin halvemmalla. Pääkallot ja ruusut saavat toistaiseksi paikata olkalaukun puutetta, kun oikeanlaista nahkalaukkua ei vielä ole tullut vastaan.

P.S. Kyseisillä kesämarkkinoilla olen käynyt (ja aiheesta blogannut) kahdesti aikaisemminkin blogin olemassaolon aikana, sekä viime vuonna 2009 että kaksi vuotta takaperin 2008.

Jenni Vartiainen – Seili [2010]

Tällainen meille kotiin? ;)

Lähdin eilen alkuillasta Uuteenkaupunkiin inttikaverini luokse, siellä kun oli tänä viikonloppuna kesänaloitustapahtuma Merefesti. En ole aiemmin kyseisillä markkinoilla käynyt, vaikka Ugissa on tullut joskus kesäisin poikettua mm. prätkäajeluiden merkeissä. Varsinainen ohjelma jätettiin suosiolla väliin, mutta pyörittiin muuten rannassa sekä eilen illalla että tänään päivällä.

Valmistauduttiin iltaan niin huolella – tai hitaasti – että kaupungille lähteminen hieman venähti. Ehdittiin sentään jonkun aikaa istuskella Kahvelin terassikatoksessa ennen kuin suunnattiin Aquariuksen yökerhoon tanssahtelemaan. Porukkaa oli liikenteessä ihan pipona, jonotettiin varmaan vartti tihkusateessa ulkona ja sisällä sai jonottaa pienen ikuisuuden saadakseen juotavaa. Tanssilattialla oli koko ajan tungosta ja suosituimpien biisien soidessa tanssiminen oli lähinnä pientä hytkymistä juuri siinä kohtaa missä sattui olemaan.

Ihan hauskaa kuitenkin oli, ja nukkumaan päästiin erinäisten kommellusten jälkeen joskus viiden jälkeen aamuyöstä. Tänään heräiltiin puolenpäivän maissa, syötiin vähän aamupalaa ja mentiin jälleen rantaan. Kierreltiin markkinakojut, joista suurin osa oli sitä samaa mitä Suomen kesässä kaikilla markkinoilla ja festareilla on. Jaksoin ihmetellä kaikkia tuotteita, jotka olivat niin selkeitä kopioita kalliimmilta merkeiltä – mm. Nominationin rannekorut ja Guessin lompakot oli kopioitu näyttämään todella samanlaisilta. Onko tällainen ideoiden varastaminen ihan oikeasti sallittua?

Kojut eivät tarjonneet mitään mielenkiintoista, joten jatkoimme toiselle rannalle etsimään ruokapaikkaa. Matkan varrelta bongattiin vanhan tavaran kauppa, jossa oli myynnissä hullun paljon ties mitä ihania juttuja. Himoitsin tuota alemmassa kuvassa näkyvää valkoista valaisinta, josta tuli etäisesti Yki Nummen Lokki mieleen. Paremminhan tuo Henrikillä myytävä valaisin sopisi meidän budjettiin, lokki kun ei useamman sadan euron hinnastaan johtuen ole ihan heti hankintalistalla, mutta jäipä valonlähde tällä kertaa ostamatta.

Syömäpuoli hoidettiin Captain’s Makasiinissa, valitsin viime kesänä hyväksi havaitun talon burgerin ja hyvin maistui tälläkin kertaa. Ehkä seuraavaksi voisin kokeilla pizzaa? Näyttivät nimittäin todella herkullisilta, kun pöytäseurani sellaiset tilasi. Vaikkapa aurajuustoa ja kinkkua, mmm… Taidankin ylipuhua kultsin, että huomenna tehdään ruuaksi pizzaa.

Ennen rannasta lähtöä käytiin vielä makeiskojussa ostamassa metrilakua, sitten jatkettiin matkaa ihan muihin juttuihin. Tähän palaamme seuraavalla kerralla, jolloin luvassa on todennäköisesti myös kiva pieni (karvainen) kuvapläjäys. Arvaako kukaan mistä on kyse?

P.S. Olin sitten epähuomiossa käyttänyt täsmälleen samaa otsikkoa kuin sisko, hups. Ilmeisesti alitajuntani piti otsikkoa niin hyvänä, että se piti omaankin blogiin saada. :P Tuli kyllä vähän n00b-olo, kun mulle tästä yhtäläisyydestä huomautettiin… Noh, aina ei voi olla ihan kaikki valot päällä ja aistit terävimmillään.