Viime lauantaina oli maalla jälleen aika perinteisten kesämarkkinoiden. Ajattelin ensin, ettei siellä kuitenkaan mitään ihmeellistä ole ja tunnissa ehtii kaiken katsoa läpi. Onneksi mulla ei ollut kiire mihinkään, sillä yllättäen markkinahumussa vierähtikin pari-kolme tuntia. Paljon tosin vaikutti se, että seurassani ollut äiti jumahti suunnilleen jokaiselle kojulle…
Kaikenlaista turhaa markkinoilla kyllä oli myytävänä, mutta sentään jotain hienoa ja mielenkiintoistakin. Suosikkikojuni oli ehdottomasti Mangomaan, joka myy afrikkalaisten tekemiä tuotteita. Äiti osti paperimassasta tehdyt helmet sekä korvakorut, ja saatoinpa itsekin tukea Kenian väkeä parin jutun verran – siitä lisää myöhemmin. Alemmassa kuvassa olevat rannekorut jäivät tosin hankkimatta, vaikka olivatkin mielettömän kauniita.
Syötiin tietysti vähän jotain perusmarkkinasapuskaa, kahvia ja piirakkaa joltain kyläyhdistyksen tai muun myyntipisteeltä, loimulohta ja iso muurinpohjalettukin jaettiin. Päivä oli lämmin, joten loimulohen jälkiruuaksi kelpuutin mitäs muutakaan kuin jäätelötötterön torilla olevasta kioskista. Vanhan ajan salmiakkia ja ikisuosikkiani mangomelonia, en varmaan olisi voinut paremmin valita.
Ilmapalloja ei sentään ostettu, vaikka niitä oli parissakin kohtaa tarjolla.
Torilla oli myös näytillä lähiseutujen vanhoja kulkupelejä, joista osa tosin oli jo viety pois kun me iltapäivällä ehdittiin torille asti. Äiti muisteli Anglian nähdessään vuosikymmenten takaista kesälomamatkaansa Eurooppaan, pienessä autossa matkusti kuulemma kolme aikuista, lapsi sekä kaikkien edellä mainittujen kuukauden matkatavarat. Ja Alpeilta selvittiin, vaikka Anglia oli vähällä hyytyä mäkiseen maastoon.
Sitten ne muutamat ostokset, jotka markkinoilta tein.
Tämä ultimate söpöys on hippokippo. Huomattuani hippokippolauman tiesin, etten voi lähteä kotiin ilman omaa hippokippoa. Värivaihtoehdoista voiton vei turkoosi yksilö, jonka ajattelin olevan raikas ilmestys koruhässäköideni keskellä – ja niin se olikin. Hippokippo saa säilyttää mun lempisormuksiani ja antaa aihetta hymyyn joka kerta kun katse osuu kyseiselle hyllylle. Ei huono vaihtokauppa kahdeksalle eurolle.
Palasin myöhemmin Mangomaan kojulle hakemaan vielä toisenkin jutun, puiset salaattiottimet (10e). Pyörittelin niitä ihastuneesti käsissäni jo silloin ensimmäisellä kierroksella, mutta päätin miettiä vielä. Ei tosin mennyt kauaa, kun olin päätökseni tehnyt. Siskokin sai lopulta samanlaiset, kun äiti päätti yllättää siskon ostamalla ottimet tälle nimipäivälahjaksi.
Kolmas ostos oli jostain random-kojusta – siitä ainoasta, jossa ei myyty vaaleanpunaisia stetsoneja tai fiorellamaisia vaatekappaleita. Harmaa kangaslaukku pääkallo- ja ruusukuviolla on tuotos merkiltä nimeltä Rocktoo, josta en löytänyt googlettamalla muuta kuin tuoteosumia saksalaisiin nettikauppoihin. Tuo laukku muuten maksoi jossain nettipuljussa 16e, itse lunastin omani markkinoilta kympin halvemmalla. Pääkallot ja ruusut saavat toistaiseksi paikata olkalaukun puutetta, kun oikeanlaista nahkalaukkua ei vielä ole tullut vastaan.
P.S. Kyseisillä kesämarkkinoilla olen käynyt (ja aiheesta blogannut) kahdesti aikaisemminkin blogin olemassaolon aikana, sekä viime vuonna 2009 että kaksi vuotta takaperin 2008.
Jenni Vartiainen – Seili [2010]
