Ajastaika

Tuskailin viime viikonloppuna klähmääntynen eyelinerin kanssa. Siihen sisko heitti vinkin, että Gina Tricotin versio on ollut oikein toimiva eikä todellakaan hinnalla pilattu. Hintalaatusuhde kohdallaan siis, vaikuttaa kiinnostavalta. Tänään polkaisin kotimatkalla kaupungin kautta käväistäkseni Gina Tricotissa, mutta tyhjin käsin jäin. Tarjolla kun ei ollut enää lainkaan tummanharmaata, pinkkiä ym. kuten aiemmin, vaan ainoastaan kultaista ja hopeista! Taisivat nuo arkikäyttöönkin passelit sävyt olla pelkkiä kausituotteita, kuten koko GT:n valikoima noin ylipäänsä. Ihan oikeasti, jätetään se tumma perusrajaus pois vain jotta saadaan kehiin ehkä just ja just baari-iltaan sopivaa blingiä?!

No, oma vika tietysti. Pitäisi muistaa, ettei moisiin pikamuotiliikkeisiin kannata koskaan mennä etsimään jotain mitä on joskus nähnyt – ei sitä siellä kuitenkaan enää ole. Mallistot vaihtuvat ennen kuin kuluttaja ehtii kissaa sanoa, halpoja rytkyjä haalitaan kaappeihin ja käytetään kerran-pari kunnes ostetaan taas uutta tilalle. Onneksi aina voi äänestää jaloillaan ja jättää ostokset kauppaan! Toisaalta, ilman tätä GT-episodia en ehkä olisi bongannut Karkkipäivän vinkkiä hyvästä luonnonkosmetiikan rajauksesta. Taidankin testata sitä seuraavaksi.

Viikate – Kymijoen lautturit [2013]

Hääkuplasta tervehdys! Päähäni ei tällä hetkellä mahdu paljonkaan muuta kuin tulevat häät: mitä vähemmän päiviä jäljellä, sitä innokkaammin teen hommia järjestelyiden suhteen. En todellakaan ole niitä morsiamia, jotka aloittavat juhlan suunnittelun vuosia ennen, vaan vitkuttelen kunnes alkaa olla jo kiire. Ärsyttää välillä kyllä itseänikin tällainen tapani toimia, mutta minkäs teet. Mä nyt vaan satun olemaan niitä tyyppejä, joilla ei tulisi koskaan valmista ennen sitä kuuluista viimeistä hetkeä… Nytkin on vielä sata asiaa tehtävänä, mutta luotan siihen että kaikki järjestyy ajallaan. Ja jos nyt joku koriste tai muu puuttuu, ei se ole niin vakavaa – kukaan muu ei siitä tiedä mitään. Pääasia juhlissa lienee, että ruokaa ja juomaa riittää, musiikki soi ja vierailla on kivaa!

Häiden järkkäämisen ohella olen ehtinyt mm. haaveilla kuvissa esiintyvästä Samujin neuleesta, joka kolahti heti ensi näkemältä tullessaan vastaan internetin aalloilla. Kamu on mitä täydellisin neule syksyyn: leikkaus näyttää kivalta, harmaa väri on todella kaunis ja materiaaliltaan pusero on 55% villaa, 25% silkkiä, 10% kashmiria, 10% alpakkaa. Aikamoisen loistava kokonaisuus siis. Parin sadan euron hintalapunkin voisi jopa kestää, jos vain neuletta pääsisi sovittamaan jossain. Tuolla hinnalla kun ei osteta mitään ihan kivaa, vaan kaiken on natsattava just eikä melkein.

Ehkäpä tyydyn siis jatkamaan haaveilua. Tuumasin muutenkin tänään, että mulla on (edelleen) aivan liikaa vaatteita. En käytä varmaan puoliakaan, kun koen osan niistä jotenkin “hankalaksi” yhdistellä tai käyttää. Olenkin viimeisen puolen vuoden aikana ostanut lähinnä mustia, harmaita tai mustavalkoisia vaatteita – niitä kun on niin helppo yhdistellä keskenään. Toisaalta vanhan väri-iloitteluminäni huomioon ottaen, mietin toisinaan onko yksinkertaisuus todella tyyliäni vai kuvittelenko vain sen olevan.

Näihin pohdintoihin liittyen on muuten ehdottomasti vinkattava aMinimalist-blogista, joka teki paluun blogimaailmaan jokin aika sitten. Emmikoo kyseenalaistaa nykyisen pikamuodin kuluttamisen loistavasti, ei syyllistäen vaan ennemminkin herättäen kysymyksiä. Kirjoitukset houkuttelevat huomaamatta lukijan tarkastelemaan omaa kulutuskäyttäytymistään ja miettimään vaatekaappinsa nykytilaa kuin myös tulevaisuutta. Toimiva garderobi on taatusti kenen tahansa unelma, miksemme siis kuuntele itseämme paremmin ja tee siitä toimivaa?

(Kuvat: Samuji)

Elokuussa sain käytettyä loppuun vain muutaman hassun kosmetiikkatuotteen, parempi tosin sekin kuin ei mitään. Tällä hetkellä monta putelia on ihan piakkoin loppumassa, joten ehkä syyskuussa sitten tulee taas pitempi lista. Näin kesän jälkeen olen oikeastaan aika erkaantunut kaikesta ns. ylimääräisestä kosmetiikasta ja muutenkin ajatusmaailma kauneustuotteiden suhteen on tämän vuoden aikana tehnyt ison käännöksen. Vai onkohan se vain ikä..? Siihen aiheeseen aion taatusti palata myöhemmin ihan ajan kanssa.

e.l.f. Mineral Blush
Brittiläisen halpismerkin mineraalipuna, josta on jätetty mm. parabeenit pois. Epäilemättä aika kaukana luonnonkosmetiikan mineraalimeikeistä, mutta ajoi asiansa poskilla. Jauhe oli mukava levittää ja sävy Joy oli sopivasti pinkkiin päin.

Olay Total Effects päivävoide
Pieni 15 ml näytekoko, joka tuli mukana Supertreenien tuotekassissa. Esanssinen tuoksu enkä oikein muutenkaan tykännyt voiteesta.

Avène Gentle Gel Cleanser
Suppareista tämäkin, kelpo 50 ml matkaputeli. Puhdistusgeeli on tuoteinfon mukaan saippua-aineeton ja alkoholiton, mutta mun mielestä sekä koostumus että pesutuntuma oli nimenomaan saippuamainen. Ei saa pointseja multa siis.

Alterra Reine Pflanzenölseife Lavendel saippua
Latvian tuliaisena saatu laventelisaippua, joka sai meillä toimittaa käsisaippuan virkaa vessassa. Nopean googailun perusteella merkki on saksalaista luonnonkosmetiikkaa, joskaan tästä tuotteesta en onnistunut sertifikaattia löytämään.

Viikate – Kymijoen lautturit [ennakkokuuntelu 2013]

Heinäkuun viimeisenä lauantaina, unikeonpäivänä, ajelimme pitkin maakuntaa. K-serkku oli tullut edellisenä iltana meille ja lauantaina lähdimme liikenteeseen ajoissa, jotta K ehtisi kaverinsa hääseremoniaan Uudessakaupungissa. Sen jälkeen meillä ei äijelin kanssa ollut sen kummempaa agendaa kuin etsiä parit kätköt sekä passeli ruokapaikka.

Sää oli mitä parhain, aurinko paistoi ja lämpöä piisasi. Kätköt löytyivät kerrankin varsin mallikkaasti, minkä jälkeen kävelimme kaupunginlahden rantaa ja päädyimme istumaan Ravintola Kahvelin terassille. Tilasimme kumpikin pizzat, hieman huvittavasti ukko otti äijäpizzan (salamia, kinkkua, pekonia, jauhelihaa, valkosipulia) ja itse valitsin akkapizzan (vuohenjuustoa, punasipulia, paholaisen hilloa, rucolaa, aurinkokuivattua tomaattia; pekonin jätin pois). Hyvää oli joka tapauksessa!

Ugista suuntasimme mökkeilemään Taivassalon merenrantamaisemiin, muu porukka siellä olikin jo mökkimoodissa. Pojat saivat jäädä lämmittämään saunaa, kun me Felinen ja S:n kanssa painelimme metsään mustikoita poimimaan. Litran verran ämpäreihin ilmestyi marjaa, vaikkei loppupeleissä kauaa oltukaan. FiveFingerseillä kelpasi tassutella metsäteillä ja -poluilla.

Illalla saunottiin, uitiin ja grillattiin – mulle jo toinen kerta meressä tänä kesänä, oh hoh (en kamalasti pidä luonnonvesissä uimisesta). Puoliltaöin kävimme noutamassa K-serkun häistä ja hurautimme sitten meille kotikotiin yöksi. Päivä oli pitkä mutta kaikin puolin oikein erinomainen, kesää parhaimmillaan. ♥

Olen viime kuukausina ollut kaikkea muuta kuin ahkera postaamaan mitään vaate- tai tyylijuttuja, edellinen päivän asukin näkyy olevan vielä kovin lumisateinen. Mietin tosin tuossa yhtenä päivänä, että kuluneena kesänä olen kuvauttanut asujani ylipäänsä vähän – lähinnä koska aamulla kukaan ei ole kuvaamassa ja töistä tullessa ulkomuotoni on pyöräilyn jäljiltä vähintäänkin räjähtänyt. Toinen syy saattaa olla siinä, että on ollut aika helteistä ja useimmiten vain kaivan jotkut satunnaiset releet vaatekaapista. Näin syksyn lähestyessä pukeutuminen on alkanut tuntua mielekkäämmältä, kun saa jo vähän miettiä useampia kerroksia. Mielessä on ollut mm. mustan eri sävyt, viininpunainen sekä harmaa (ah mitä väri-ilottelua!); onneksi garderobista löytyy valmiiksi suunnilleen kaikkea.

Tässäpä yksi asu heinäkuiselta perjantailta, kun olin menossa viettämään tyttöjen iltaa:

Sekä toppi että epäsymmetrisellä helmalla varustettu maksihame ovat tämän kesän alelöytöjä Busstopista Raumalta, kummankin lapussa lukee R/H. En ole käyttänyt pitkiä helmoja vuosiin, ehkä siksi tuo tuntuu niin raikkaalta ja olenkin todella syvästi ihastunut tuohon hameeseen. Myös toppi on aivan mahtava: sen väri on mielenkiintoinen ja materiaali tuntuu kivalta ihoa vasten. Vagabondin kengät ovat viime syksyltä ja saatu kiitoksena blogiyhteistyöstä.

Tämä asu koostui pitkälti uusista ja vanhoista suosikeista. Fashionologyn sulkakorvikset ovat ehdottomasti yhdet lemppareimmista korviksista ikinä. Kaulaa koristavan ketjuröykkiön tilasin keväällä pitkään sitä himoittuani, taiteilijana kotimainen gTIE. Olen ihan in lööv noihin gTIEn juttuihin, suosittelen lämpimästi tutustumaan merkin valikoimaan. Niskan takana tuossa on siis nahkainen kiinnitysosa, joka kruunaa Dekolttiketjun täydellisyyden. Vasemmassa kädessä istuu kihlasormusta seuraavana Kalevalakorun sormus, pitkäaikaisia lemppareita sekin.

Seuraavalla kerralla mahdollisesti jonkun sortin koostetta kesän suosikkiasuista, jos vain saan aikaiseksi toteuttaa sen. Kaikki kuluneen vuoden asukuvat pääsee toki tsekkaamaan Flickristä vaikka saman tien.