AvainsanaVaunuarvostelut

Yhteistyössä: Baby Plus

Kirjoittelin alkuvuodesta mua syksyllä vaivanneesta Bugaboo-kuumeesta ja siitä, miten meille sitten lopulta päätyi Bee3, nuo Bugiksista pienimmät. Nyt tätä kolmosmallia ei enää saa uutena, sillä maaliskuun alussa julkaistiin uusi versio eli Bee5, jossa on joitakin muutoksia esim. istuimessa. Nettikeskusteluista olen ymmärtänyt, että nämä uudet vitoset ovat yhdistelmä Bee3:n ja niitä edeltäneiden Bee+:n parhaita puolia. Vitosissa myös tuunausmahdollisuus on saanut aivan uuden ulottuvuuden entistä laajemmalla kuomu- ja istuinkangasvalikoimalla, minkä lisäksi renkaisiinkin on nykyään saatavilla vähän väriä. Rattaan perustoiminnot ja koko ovat kuitenkin pysyneet suht samoina.

Beet saapuivat taloon marraskuisena iltana ja pakkohan ne oli heti kasata, vaikka ilta oli jo pitkällä ja taaperon nukkumaanmenoaika häämötti. Tietenkin oli yhtä sun toista kilkettä koottavana eikä homma mitään ihan vartissa sujunut, puhumattakaan siitä että tytär halusi koeistumaan (ja pois ja takaisin ja…) heti kun vain istuin saatiin paikalleen. Ensivaikutelma Beestä oli todella kevyet ja näpsäkät rattaat, mutta yllättävän muovisen oloiset kaikkea muuta kuin edulliseen hintaansa nähden. Laitoin alkuun rattaisiin keltaisen kuomun, vaan ei sitä kauaa pystynyt pitämään kun se alkoi tuntua liian pirteältä alkavan talven pimeydessä. Talvi mentiin siis harmaalla (grey melange) kuomulla, joka on kyllä erittäin kauniin sävyinen harmaa.

Koko

Monet mieltävät Beet nimenomaan matkarattaiksi, itse sanoisin niiden olevan jotain matkisten ja yhdistelmien väliltä. Sinänsä monella tapaa samantyyppiset kuin Easywalker Moseyt, sellaiset isot pienet rattaat. Kevyet ne ehdottomasti ovat, painoa on alle 9 kg. Eturenkaat on sijoitettu leveämmälle kuin takarenkaat, mikä ainakin itselleni luo illuusion että pienestäkin välistä mahtuu eikä sitten aina mahdukaan, hehe. Leveyttä rattailla on kuitenkin vain 53 cm eli missään nimessä leveät ne eivät ole, mutta ehkä juuri tuo renkaiden sijoittelu saa ne tuntumaan leveämmiltä kuin ne todellisuudessa ovat.

Jousitus ja renkaat

Beessä on neljä keskenään samankokoista 6″ rengasta, jotka puhkeamattomina ovat luotettavat seuralaiset matkoilla. Eturenkaat pyörivät 360° ja ne saa lukittua, joskin lukitus (valkoinen “renkula” renkaan yläpuolella) on aikamoisen tiukka. Kaikissa renkaissa on jousitus, harvinaista sinänsä tällaisissa vähänkään pienemmissä rattaissa. Jonkun verran rattaat kuitenkin epätasaisella alustalla täristävät ja parhaimmillaan Beet ovat mun mielestä kauppakeskus- ja kaupunkikäytössä. Pienessä lumessa kulkevat vielä suht vaivatta, mutta ainoiksi talvikulkupeleiksi en Beetä valitsisi.

Työntöaisa

Aisa on mallia teleskooppi ja säätöä varten kummallakin puolella aisaa on valkoiset klipsut. Säätövara on sellainen, että rattaita pystyy työntämään niin lyhyt kuin pitkä työntäjä – alimmassa asennossa jopa taaperokin yltää ihan kivasti (kuva postauksen lopussa) lykkimään rattaitaan, kun ei enää jaksa istua kyydissä. Aisassa on vaahtomuovipehmusteet, uudemmissa ne on ymmärtääkseni korvattu tekonahkaisilla versioilla. Vaahtomuovi tuntuu materiaalilta sellaiselta, ettei se kovin pitkään pysy hyvänä, joten tilasin saman tien yhden Fb-ryhmän kautta käsityöihmiseltä Beehen sopivat tarrakiinnitteiset aisansuojat. Ne ovat paitsi suojaavat, myös tuntuvat käsien alla huomattavasti paremmalta kuin vaahtomuovi. Aisassa keskellä on kiinni rannehihna, mikäli sellaista tykkää käyttää.

Istuin ja jalkatuki

Erikoista Beessä on se, että istuimen kokoa voi kasvattaa lapsen mukaan. Selkänoja liikkuu kymmenisen senttiä pystysuunnassa ja myös istuinosan syvyyttä saa säädettyä. Yllä olevassa kuvaparissa näkyy hyvin ero selkänojan korkeudessa, vasemmalla se on alimmassa ja oikealla ylimmässä asennossa. Tuossa alimmassa kuvassa näkyy selkänoja korkeimmillaan, matalimmillaan nuo mustat muoviläpykät ovat kiinni toisissaan. Kuomu ja valjaat luonnollisesti seuraavat mukana, kun selkänojan korkeutta säätää. Istuimen kangas on suunniteltu siten, että ylimääräinen osa sujahtaa tarvittaessa penkin väliin piiloon.

Selkänojan kulmaa säädetään painamalla valkoista läpykkää ja alempaa mustaa toisiaan kohti. Selkänojassa on kolme asentoa, joista pystyin on ihan kunnolla pysty (näkyy esim. postauksen aloituskuvassa). Täysin makuuasentoon selkänoja ei mene, vaan istuimeen jää loiva mutka. Varsinaista jalkatukea Beessä ei ole, joten istuin työntäjään päin vähänkään pidemmän lapsen jalat keikkuvat ilmassa – ja osuvat helposti työntäjään. Viileämmillä keleillä lämpöpussin kanssa jalat asettuvat vähän kivemmin.

Istuinta irrottaessa selkänoja pitää saada taitettua aivan penkkiin kiinni. Ohuen istuinpehmusteen kanssa se onnistuu jotenkin, mutta lämpöpussin kanssa ei mitään toivoa. Toisaalta taas mulla ainakin on käynyt niin, että kokoontaitettuna autoon laittaessa tai sieltä pois nostaessa istuinosa onkin yhtäkkiä irronnut. Mitään erillistä vapautusnamiskaa ei ole, vaan juuri oikea asento vapauttaa penkin. Tämä istuimen kääntötsydeemi on omaan makuuni turhan muovinen, varsinkin siihen nähden millaisen tukun euroja Beestä saa pulittaa.

Kuomu

Kuomu on suojaava ihan perusasennossakin, minkä lisäksi vetoketjulla avattavan lisäpätkän ansiosta suojaa piisaa myös makuuasennossa. Kangas kuomussa on erilaista kuin mihin olen aiemmin törmännyt, vähän kuin jotain paksua trikoota. Tavallaan se tuntuu vähän lörpöltä ja vuorikin ehkä olisi kiva lisä, mutta yllättävän nätisti tuo hylkii vettä – tulipahan sekin testattua, kun erään kerran jouduin räntäsateeseen enkä ehtinyt heittää sadesuojaa päälle. Kuomuissa riittää valinnanvaraa ja niitä on saatavilla vaikka missä värissä. Lisäksi on vielä kesäkeleihin tarkoitettu Breezy, jossa siinäkin oma valikoimansa värien ja kuosien suhteen.

Valjaat ja turvakaari

Kasvot menosuuntaan istuin on pidemmälle matkustajalle parempi, sillä jalat saa silloin etuosan muoviselle tasolle. Beessä on 5-pistevaljaat, joista jokainen laitetaan erikseen lukkoon, mikä tuskin on kovin helppo nakki joka suuntaan rimpuilevan kyytiläisen kanssa. Lukosta avaamalla kaikki valjaat irtoavat yhtä aikaa ja lukko on varsin helposti avattavissa, ainakin meillä taapero oppi ihan parilla kerralla avaamaan hela hoidon. Valjaat eivät irtoa istuimesta ja myös valjaiden pehmusteet ovat kiinteät, mikä mielestäni on jokseenkin hölmöä. Irtoavat pehmusteet olisi helppo heittää koneeseen pesuun, jos ne likastuvat, mutta näissä pesuun täytyy laittaa koko istuinkangas. Itse en voi sanoa olevani Bugisten valjaiden fani, mutta monet näitä tuntuvat hehkuttavan. Turvakaarta Beessä ei ole, eikä Bugaboolla ole sellaista edes lisävarusteena. Easywalker Buggyn kaari kuulemma sopii, tosin ainoastaan istuimen ollessa kasvot menosuuntaan.

Jarru ja tavarakori

Been jarru on varsin perus, tuollainen muoviläpyskä keskellä taka-akselia. Istuimen ollessa kasvot työntäjään päin poljin on luonnollisesti hivenen hankalampi käyttää, mutta menee onneksi helposti päälle ja pois niin ei tarvitse ihmeemmin veivata. Kankainen tavarakori on erittäin kelvollisen kokoinen, harmi vain se on todella vaikeasti saavutettavissa, kun istuin on kasvot menosuuntaan. Rungossa on työntäjän puolella tuollainen jarrukuvassa näkyvä isohko muoviosa, jonka ohi ei kovin suurta tavaraa koriin saa ujutettua. Myöskään sivuilla olevat kankaat eivät anna periksi, joten ainoa mahdollinen aukko romppeiden koriin laittamiselle on rattaiden etupuolelta – siis lapsen jalkojen välistä. Työntäjään päin ollessa asia on tottakai päinvastoin ja silloin tilavaa tavarakoria on kyllä kiittäminen.

Kasaus

Pieniksi rattaiksi Been kasauskoko on yllättävän iso eikä niistä varsinaisesti voi puhua matkarattaina, vaikka toki isoihin yhdistelmiin (esim. Bugaboon omat Buffalo/Donkey Mono) verrattuna paketti on pieni. Ja menee se heittämällä Peugeot 206 takakonttiin, mikä on kelpo suoritus sinänsä. ;) Netistä löytyneissä lähteissä oli paketin pituudeksi ilmoitettu 85 cm, mutta itse en kyllä näitä niin lyhyeksi saanut en sitten millään – omat mittaukseni antoivat sitkeästi 5 cm pidemmän tuloksen. Beet ovat muuten siitä jännät rattaat, että ne ovat kokoontaitettuna melkein 10 cm kapeammat kuin avattuna.

Beet kasautuvat istuin kumminkin päin eikä kasauskoossakaan ole sen kummemmin eroa siinä, onko istuin kasvot menosuuntaan vai työntäjään päin. Kasaussysteemi on ihan näppärä: aisa alimpaan asentoon, aisan kummaltakin puolelta valkoisista namiskoista kiinni ja vähän “nykäisemällä” istuin ikään kuin sukeltaa tavarakoriin vetäen rungon mukanaan kasaan. Mitään lukitusta ei ole, mutta sen verran jäykkä tuo paketti on, ettei pääse vahingossa aukeamaan tai mitään. Avaaminen onkin yleensä kinkkisempää kuin kasaaminen, sillä ihan hennoilla otteilla rattaita ei auki saa. Helpoin tapa on pitää jalalla rungon taka-akselista vastaan samalla kun vetäisee rungon auki. Se kannattaa aina tarkistaa, että aisa kliksahtaa kunnolla auki eli sivuilla olevat merkit ovat kokonaan näkyvillä.

Sadesuoja

Bugaboissa tulee aina mukana oma juuri sille rattaalle suunniteltu sadesuojansa, joskin mun mielestä ne ovat kamalia muovisäkkejä ja fiiliksen on pakko olla kuin akvaariossa istuisi. Avasin tuon Been suojan vasta siinä kohtaa, kun sovitin sitä rattaisiin kuvan ottoa varten; muuten käytin Tullsan pientä kuomurattaan sadesuojaa. Vastaava vaunukopan suoja olisi varmaan istunut vielä paremmin, mutta sellaista en valitettavasti ole meidän kaappeihimme jemmannut.

Bugaboo Bee3 vs. Easywalker Mosey

Meillä oli keväällä Moseyt yhtä aikaa Been kanssa ja totesin parivaljakon muistuttavan toisiaan siinä määrin, että ajattelin tähän samaan settiin lätkäistä hieman vertailua niiden perusominaisuuksista. Kuvia en sen enempää ottanut, mutta nuo kasauskoot oli pakko saada ikuistettua. Molemmat sekä Beet että Moseyt ovat erinomaisia ns. viimeisiä rattaita, jotka toimivat myös isommalla kyytiläisellä. Niissä on korkeahkot selkänojat, kuomun alla hyvin tilaa, istuimen painoraja enemmän kuin vakio 15 kg ja ne ovat kuitenkin sinänsä pienikokoisia, etteivät vie järkyttävästi tilaa kotona tai autossa.

Kuten taulukosta voi tavata, mitään huomattavia eroja ei ole. Beet ovat selkeästi kevyemmät rakenteeltaan ja se yhdistettynä näpsäkkään kasaukseen saisi mut kallistumaan niiden puoleen, jos olisi tarve kasata ja avata rattaita usein. Moseyt taas voittavat pituudessa (vievät 10 cm vähemmän tilaa julkisissa), renkaiden koossa (kulkevat talvellakin siedettävästi) sekä muutaman kilon korkeammassa painorajassa. Teleskooppiaisan ansiosta molemmat näistä sopivat niin lyhyille kuin pitkille työntäjille, mikä varmasti on ollut olennainen ominaisuus suunnittelussa, kun ovat kumpikin hollantilaisia merkkejä.

Beet ovat varmasti kivat kesärattaat, pienet ja söpöt, mutta on sanottava että mua ne eivät vakuuttaneet. Ehkä ajankohta oli meille väärä..? Pelkän 2-vuotiaan kanssa ne olisivat menetelleet, mutta vauvan ilmoitettua tulostaan totesin, että jotkut vähän tukevammat kuitenkin kiitos. Beehen on kyllä saatavilla lisäosana niin vauvakoppaa kuin kaukaloadapteriakin (Maxi-Cosi ja Britax), että siitä vauvakelpoisuus ei jää kiinni. Meidän Beet löysivät onneksi uuden kodin melkein naapurista ja ollaan pidetty yhteyttä jälkeenkin, kun meillä on nuo esikoiset lähes samanikäiset. Bugistestailuni siirtyi kuitenkin seuraavalle tasolle tuossa ennen juhannusta, kun kotiin saapuivat the tuplat eli Bugaboo Donkeyt! Jatkoa siis seuraa aivan taatusti.

Bugaboo Bee3 (2016) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

• Leveys: 53 cm
• Pituus (aisa lyhimmillään): 88 cm
• Kokoontaitettuna (PxLxK): 90x45x40 cm (kasvot menosuuntaan korkeus 33 cm)
• Paino: 8,7 kg
• Renkaat: 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 6″
• Aisa ja työntökorkeus: Teleskooppi, 89-107 cm
• Istuin: Selkänoja menee lähes makuulle, 3 asentoa
• Istuimen painoraja: 17 kg
• Selkänojan korkeus: 43-52 cm
• Kuomun alla tilaa: 50-59 cm
• Makuupituus: 92 cm
• Tavaratila: Kankainen tavarakori 30×40 cm (max. 4 kg)

Ruusuja:

• Pienet ja näppärät rattaat.
• Käännettävä istuin.
• Yksinkertainen kasaus.
• Erinomaisesti suojaava jatkettava kuomu.
• Ilmettä saa vaihdettua helposti eri värisillä kuomuilla.
• Työntöaisan hyvät säädöt kaiken mittaisille työntäjille.
• Pitävät ihan kivasti jälleenmyyntiarvonsa.
• Kauniit.

Risuja:

• Jalkatuen puute.
• Valjaat laitettava jokainen erikseen kiinni.
• Taapero oppii todella nopeasti avaamaan valjaiden lukon.
• Kuomu yksinkertaista kangasta ja vähän lörppää materiaalia.
• Ei turvakaarta.
• Edestä leveämmät kuin takaa; kaupoissa helposti törmää eturenkailla johonkin.
• Matkarattaiksi iso kasauskoko.
• Aisan vaahtomuovi, joka tämän hintaluokan rattaissa pitäisi ehdottomasti olla (teko)nahkaa tai muuta ns. parempaa materiaalia.
• Hinta.

Rattaista saatu pieni alennus bloginäkyvyyttä vastaan.

Kuva-arkistojen kätköistä löytyi reilun vuoden takaa otokset myös toisesta aika täydellisestä vertailuparista, tällä kertaa kategoriassa kuomurattaat. Britax B-Motion 4 ja Kronan Sulky/S olivat itse asiassa meillä parikin kuukautta yhtä aikaa, Motionit tosin jokusen viikon vanhemmillani vararattaina. Tämä kaksikko on keskenään hyvin samanlainen: istuin ei ole irroitettavissa eikä istuimen suuntaa näin ollen saa vaihdettua, hyvän kokoinen kuomu on kiinnitetty runkoon, kooltaan eivät ole mitkään minipienet muttei yhdistelmien kaltaiset jätitkään ja kasauskoko on varsin kelvollinen myös matkarataskäyttöön.

Mukavan kapoiset Sulkyt voittavat 53 sentillään leveydessä, vaikkei toki B-Motioneiden 55,5 cm paljoa huonommaksi jää. Sen verran eroa kuitenkin on, että Sulkyilla mahduin kulkemaan suunnilleen joka paikassa, kun taas B-Motioneiden kanssa jäin pari kertaa johonkin kaupan hyllyväliin tms. jumiin. Sulky/S:t painavat kilon verran enemmän, jopa lähes saman kuin esim. yhdistelmiksi luokiteltavat Viikkarit tai Moseyt. Työntötuntuma on kuitenkin selvästi kevyempi. Pituudessa rattailla ei montaa senttiä ole eroa Sulkyjen ollessa inan lyhyemmät, ja molemmilla onkin oikein näppärä kulkea julkisilla.

Kuomu on Sulkyissa selvästi parempi ja esiin käännettävä aurinkolippa tekee siitä entistä suojaavamman. Myös integroitu hyönteissuoja on kätevä – aina taatusti mukana! B-Motioneissa kuomuun saa kyllä lisäpituutta, mutta vetoketjun alta paljastuva lisäosa on verkkoa ja toimii siis lähinnä lämpimällä säällä. Tilalle voi toki hankkia uudemman Plus-mallin kuomun, jossa lisäpätkä on kangasta, mutta mielestäni siltikään kuomu ei ole yhtä hyvä kuin Sulkyjen. Kummassakin rattaassa on verkolla varustettu kurkistusluukku kuomun päällä, itse pidän enemmän B-Motioneiden pienemmästä luukusta, vaikka se onkin tarrakiinnitteinen.

Työntöaisoissa on huomattava ero ns. matalammassa päässä. B-Motioneita liikuttaa helposti lyhyempikin työntäjä, sillä nivelaisan alin asento on 84 cm korkeudella. Sulky/S:n ergonominen työntöaisa on muotoilultaan ihana ja hyvä pitää kiinni, mutta se jää alimmillaankin yli metrin korkeuteen ja vaatii siis työntäjältä jonkun verran pituutta. Joskus olen nähnyt kuvan, että aisa on käännetty ylösalaisin, jolloin se toimii paremmin lyhyellä työntäjällä, mutta se tietysti taas vaikuttaa kasaukseen.

Tavarakori kummassakin on suhteellisen mini ja yllättävää kyllä, Sulkyjen hieman pienempään koriin saa latoa tavaraa kilon enemmän kuin B-Motioneissa. Sulkyjen uudemmassa, vuoden 2016 mallissa tavarakorin kokoa on muistaakseni kasvatettu jonkun verran, mutta varsin pieni ja onneton se edelleen on. Käytettävyydeltään B-Motioneiden tavarakori on parempi, Sulkyissa kun on hassun korkea takareuna, joka hankaloittaa korin käyttöä.

Kasaustyyliltään rattaat ovat erilaiset: B-Motioneissa on ns. yhden käden kasaus, kun taas Sulkyt menevät nippuun samaan tyyliin kuin isommat yhdistelmät. Kasauskoossa eroa on lähinnä paketin korkeudessa, Sulkyt kasautuvat renkailleen ja siitä johtuen myös paketti jää selkeästi korkeammaksi. Toisaalta jos B-Motionit kasaa turvakaaren kanssa, on se huomatttavasti pidempi setti – lähes 90 cm. Kaari on onneksi nopea irroittaa, joten siinä mielessä B-Motionit ovat mun mielestä hivenen näpsäkämmät kasattuna. Miinusta voisi antaa siitä, että kankaat tai työntöaisa likastuu helpommin kuin Sulkyissa, jotka ovat nipussa nätisti irti maasta.

Renkaissa on paperilla eroa todella vähän. Kummassakin on ilmatäytteiset renkaat, takana isommat (10″) ja edessä 360° pyörivät pienemmät. Sulkyjen eturenkaat on kooltaan puoli tuumaa isommat, sinänsä pieni ero mutta käytössä se kyllä tuntuu. B-Motionit töksähtävät helpommin sadevesikouruihin ym., Sulkyjen kanssa ei tällaista ongelmaa ole. Sulkyissa myös renkaiden sijoittelu on parempi eikä edes takaisin heijatessa ole sitä efektiä, että eturenkaat törmäisivät toisiinsa, kuten B-Motioneissa välillä on. B-Motioneissa on jousitus takarenkaissa, mutta se on kyllä aivan mitäänsanomaton verrattuna Sulkyjen superletkeään jousitukseen.

Istuimen osalta yhteneväisyyttä on siinä, että molemmissa selkänoja menee täysin makuulle ja siinä on portaaton remmisäätö. Sulkyissa on muutaman kilon korkeampi painoraja ja pari senttiä korkeampi selkänoja, mutta B-Motioneissa kuitenkin on enemmän tilaa kuomun alla ja makuupituuskin hivenen pidempi. Istuimen malli on mielestäni Sulkyissa parempi, koska selkänoja on pystymmässä ja jotenkin tukevampi. B-Motioneissa selkänoja jää enemmän kenoon, jolloin pienempi kyytiläinen helposti valahtaa istuimessa. Sulkyjen “irtonaisista” valjaista sen sijaan en tykännyt yhtään, B-Motioneiden valjaat ja erityisesti pehmusteet ovat monella tapaa paremmat ja mukavammat käyttää.

Selkänojan säätö on Sulkyissa kätevämpi, mun makuun B-Motioneiden säätönamiska on ärsyttävä ja aika monta kertaa oli käpy palaa, kun en saanut sitä smoothisti säädettyä. Kummassakin rattaassa on muuten takana tasku, Sulkyissa tuollainen pieni selkänojassa ja B-Motioneissa suhteellisen iso siinä lipareessa, joka peittää päädyn selkänojan ollessa makuuasennossa. B-Motioneiden tasku on kyllä tosi näpsäkkä, mutta selkänoja ylhäällä lipare pitää irroittaa ikäänkuin roikkumaan selkojan taakse, mikä näyttää jokseenkin huvittavalta.

Sulkyissa jalkatuki on säädettävä, B-Motioneissa ei – tosin uudemmassa Plus-versiossa tämäkin puute on korjattu. Turvakaari on Sulkyissa kiinteä, mutta suht korkea onneksi, joten lapsi on helppo sujauttaa kyytiin. Turvakaaressa on myös haararemmi, isommalla lapsella mainio kun ei välttämättä tarvitse käyttää valjaita ollenkaan. B-Motioneiden irroitettava ja sivuun kääntyvä turvakaari on kyllä sekin ihan jees, mutta haararemmi täydentäisi sitä entistä paremmaksi.

Näin loppukaneettina vielä vahvistettakoon, että hyvin samanlaiset rattaat tosiaan kyseessä ja se kummat olisi “paremmat” riippuu oikeastaan täysin työntäjän mieltymyksistä sekä käyttötarkoituksesta ja -ympäristöstä. B-Motionit on superhelppo kasata autoon (tai vaikka eteiseen säilytykseen), toimivat myös lyhyemmällä työntäjällä ja niihin saa tarvittaessa vaihdettua kiinteät talvirenkaat eteen. Sulkyt ovat ehkä hivenen monikäyttöisemmät ja mukavammat, kasaus niissäkin on oikein kelpo, ergonominen työntöaisa ihana ja kunnon jousitus mahtava epätasaisemmallakin alustalla. Pienemmän lapsen kanssa valitsisin Sulkyt (koska säädettävä jalkatuki ja parempi istuma-asento), isommalle varmaan B-Motionit olisivat toimivampi kokonaisuus. Hinnan osalta Sulkyt ovat jonkun verran arvokkaammat, mikä sekin toki saattaa vaikuttaa valintaan.

Britax B-Motion 4 plussat:

• Nopea ja näppärä kasaus.
• Mukavan pieni kasauskoko.
• Hyvät valjaat ja olkapehmusteet.
• Aukeava turvakaari, jonka saa myös helposti irti.
• Kuomujen vaihtomahdollisuus.
• Verkko-osat hyvät tuuletukseen lämpimällä.

Kronan Sulky/S plussat:

• Kapeat.
• Säädettävä jalkatuki.
• Hyvä jousitus.
• Ergonomisesti muotoiltu työntöaisa.
• Suojaava kuomu heijastimilla.
• Integroitu hyönteissuoja.

Tyttären vauvakeväänä lastenvaunuasioihin syvennyttyäni (tai hurahdettuani, hehe) tutustuin ruotsalaiseen Kronaniin ja olin varma, että näppärän oloiset Sulky/S-rattaat hankkisin meille sitten joskus kun raaskisin laittaa lapsen kasvot menosuuntaan. Noh, toisin kävi ja ensimmäiseksi matkaratastarpeen tuli täyttämään Swiftit. Niiden jälkeen Sulkyt olivat harkintalistalla, mutta päädyin siinä kohtaa kuitenkin edullisempiin B-Motioneihin lähinnä hinnan takia. Olin juuri saanut pienennettyä ratasmäärän eteisessämme kahteen, kun teimme tyttären ja siskoni kanssa pienen tyttöjen reissun Tampereelle. Kävin pyörittelemässä Sulkyja livenä ja kun niistä sattui juuri sopivasti olemaan kiva tarjous, voi vain arvata kuinkas sitten kävikään…

Ehkä jopa ostopäätöstä vaikeampaa oli värin valinta: pähkäilin mustan ja punaisen välillä, joista sisko ja myyjä ylipuhuivat yhdessä mut valitsemaan punaiset rattaat. Vaikka ne olivat ihanan pirtsakat varsinkin alkuvuoden harmauden keskellä, on myönnettävä että välillä kyllä harmittelin kun ne eivät olleet mustat. Jotenkin mustat rattaat on niin paljon helpompi asustaa, punaisen pariksi taas ei oikein sovi kuin mustavalkoinen tai harmaa.

Koko

Ensimmäiseksi Sulkyissa huomion kiinnittää helposti jännästi muotoiltuun aisaan sekä tällaisiksi pikkurattaiksi yllättävän letkeään jousitukseen. Kokonsa puolesta Sulkyt ovat kevyet ja kompaktit, minkä ansiosta ne voisivat hyvinkin palvella ainoina rattaina. Leveyttä on vaivaiset 53 cm, siltäkin osin oikein näppärät pikkurattaat siis kyseessä. Meidän yhteiselomme ei alkanut täysin moitteetta, sillä kuomu ei jostain syystä pysynyt kunnolla auki vaan pompsahti kasaan pienestäkin töyssähdyksestä. Kyseltyäni asiaa myyjäliikkeestä sain postitse uudet kuomunkaaret, jotka vaihtamalla ongelma poistui heti.

Jousitus ja renkaat

Sulkyjen jousitus on tosiaan aivan omaa luokkaansa: se ei ole vain letkeä, vaan siis ihan oikeasti to-del-la letkeä. Tuntuma on vähän samanlainen kuin työntelisi jotain kunnolla jousitettuja Emmaljungan tai Brion hyökkäysvaunuja – paitsi että kokoa ja painoa on huomattavasti vähemmän. Sulkyt painavat 11,5 kg eli eroa esim. vajaa 18 kg painaviin Happyihin on aika tavalla. Tietyllä tavalla Sulkyt ovat ehkä vähän liiankin letkeät keveyteensä nähden ja se tekee joissain tilanteissa ohjattavuudesta jopa hieman epämukavaa.

Sulkyjen ilmakumirenkaat ovat samaa kokoluokkaa kuin B-Motioneissa, Sulkyissa vaan eturenkaat ovat puoli tuumaa suuremmat. Tiedä sitten voiko noin pieni ero olla syynä, mutta mielestäni Sulkyt kulkevat huomattavasti nätimmin sadevesikourujen ym. ylitse eivätkä kovin helposti töksähdä mihinkään. Renkaat ovatkin ehdottomasti yksi iso plussa Sulky/S:ssä, tavalliset kiinteärenkaiset Sulkyt ilmeisesti ovat selkeästi raskaammat kuin nämä kääntyvillä eturenkailla olevat S:t. Myös keuliminen kanttareiden ym. yli sujuu huomattavasti smoothimmin verrattuna B-Motioneihin, mutta se epäilemättä johtuu ihan vain painopisteiden erilaisuudesta.

Istuin

Selkänojan säätö on portaaton ja systeemi toimivampi kuin B-Motioneissa, vaikkakin hieman jäykähkö. Istuma-asento on Sulkyissa mielestäni parempi eikä edes pieni 1-vuotias kyytiläinen valahda mitenkään kummallisesti istuimessa. Selkänoja menee täysin makuulle ja jalkatuen saa säädettyä, joten kyydissä on mukava ottaa tirsat. Takana selkänojassa on pieni tasku, johon ei kylläkään kovin ihmeitä mahdu sisään.

Kuomu

Sulkyjen suojaava kuomu on mahtava! Kuomun reunassa on heijastimet ja sisäpuolelta löytyy integroituna hyönteissuoja, jonka reuna kiinnitetään rattaiden runkoon tuollaisilla koukuilla. Kuomuun kuuluu myös kunnon kokoinen aurinkolippa, jonka saa taitettua piiloon kun sitä ei tarvitse. Lipan reuna tosin menee typerästi vinksalleen, jos sitä paljon pitää taitettuna. Kuomussa on myös kurkistusluukku (kuva alla), tai ehkä voisi puhua jopa ikkunasta. Se on koko kuomun levyinen ja aukeaa vetoketjulla, ei siis ihan kauhean kätevä mun mielestä. Voi tietysti olla, että sen funktio on enemmänkin tuuletuksen lisääminen kesäkeleillä.

Työntöaisa

Työntöaisa on ergonomisesti muotoiltu, näyttää vähän hassulta mutta itse tykkään kovasti työntötuntumasta sen kanssa. Käsiä voi pitää “normaalisti” keskellä tai sitten hieman erilaisessa kulmassa tuosta sivuilta. Aisassa ei toki parane mitään kovin painavaa roikuttaa, mutta tulipa erään kerran kaupassa huomattua, että kauppakori sopi Sulkyjen aisaan kuin nakutettu. :D Työntökorkeuden puolesta Sulkyt eivät ole parhaimmat rattaat lyhyelle työntäjälle, sillä aisan alin asento on sekin yli metrin korkeudella.

Valjaat, turvakaari ja jalkatuki

Valjaiden osalta Kronan on päätynyt kulkemaan omaa tietään ja myös Sulkyissa valjaat ovat tavallaan irtonaiset. Olkavöiden toinen pää ei olekaan kiinni missään ylhäällä, vaan samoissa d-lenkeissä kuin lannevyötkin. Tämä mahdollistaa lapsen vapaamman olemisen rattaissa, mutta itse koin tällaiset valjaat enemmänkin hankalaksi. Selkänojan yläosassa on kylläkin pienet kangaslenkit, joista valjaat voi laittaa tulemaan tavalliseen tapaan, ja toki myös istuinpehmusteella niitä saa vähän niin kuin säädettyä. Turvakaari on kiinteä ja siinä on haararemmi, joten isommalla lapsella valjaita ei välttämättä edes tarvita. Lämpöpussin kanssa kiinteä turvakaari ei mielestäni toimi kovin hyvin, on niin paljon helpompaa laittaa pussia auki/kiinni, jos kaaren saa siirrettyä sivuun. Sulkyjen jalkatuki on säädettävä, mikä on hyvä ominaisuus erityisesti kyytiläisen nukkuessa.

Jarru ja tavarakori

Jarru on mallia perus, poljin aika pieni mutta kuitenkin ihan toimiva. Tavarakori Sulkyissa on todella pieni ja jostain myyntitiedoista lukemani “tilava tavarakori korkeilla suojareunoilla” aiheuttaa lähinnä purskahtamisen nauruun. Kuten kuvasta näkyy, kyytiin mahtuu normikokoinen Kånken eikä sitten paljon muuta. Vaikeaksi korin hyödyntämisen tekee myös se, että takana reuna on korkeampi kuin edessä – aivan kuin romppeet pitäisi heittää kyytiin etukautta. Että juu ei, tavarakori ei näissä rattaissa saa ainakaan multa kehuja osakseen.

Kasaus

Sulkyt menevät kasaan samaan tyyliin kuin esim. Emmaljungat: vedetään kummaltakin puolelta yhtä aikaa namiskoja ylöspäin ja ennen kokoon taittamista autetaan toiselta puolelta varmistusrenkula (kuvassa tuo punainen) “yli” tietyn pisteen. Kasauskooltaan Sulkyt muistuttavat tosiaan enemmän matkarattaita kuin isoja yhdistelmiä, vaikka kasaustapa onkin hyvin samantyyppinen. Paketti on pienehkö, mutta jää aika korkeaksi; renkaat irroittamalla korkeutta toki saa mukavasti pois. Työntäjästä katsottuna oikealla puolella on hihna, jolla rattaat saa suunnilleen pysymään nipussa. Plussaa tällaisessa kasaustyylissä on ehdottomasti se, että rattaat kasautuvat renkaidensa päälle eikä ulkona tarvitse kikkailla kankaiden likaantumisen pelossa. Kunhan lyö rattaat kasaan ja heittää auton kyytiin!

Sadesuoja ym. asusteet

Elodie Detailsin sadesuoja (kuvassa) istuu erinomaisesti Sulkyihin. Tullsan suojaa taisin myös kokeilla, mutta se oli ehkä inan väljä + Elodien myrskyikkunallinen oli talvisäällä toimivampi. Istuinpehmusteista AddBaby (seepraraidallinen yhdessä kuvassa tuolla aiemmin) toimii mainiosti ja lämpöpusseista tuli Sulkyjen kanssa testattua ainakin The Buppa Brandin kettupussi, alla olevassa kuvassa pilkottava Nordlys (meni hermot keskeltä aukeamisen ja valjaiden säätämisen kanssa) sekä Mini Rodinin kevyempi pussi, joka muistaakseni toimi näistä kaikista parhaiten.

Niin, eihän tämä(kään) ihastus sitten kuitenkaan kestänyt. Sulkyt olivat ihan kivat ja työntötuntumaltaan paremmat kuin B-Motionit, mutta niissä oli monta seikkaa, joiden kanssa en pystynyt elämään (mm. ne pirun valjaat). Päätin siis luopua ensin Sulkyista, tosin niiden myyminen oli pientä tuskaa, kun juuri silloin sattui olemaan edellisen vuoden mallia alessa… Lopulta Sulkyt ja B-Motionit lähtivät kummatkin aika lailla samoihin aikoihin, kun tuli kaiken maailman uusia kuvioita ja hullutuksia. ;) Mutta jatketaan niistä toisella kertaa.

Kronan Sulky/S (2015) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

• Leveys: 53 cm
• Pituus (aisa lyhimmillään): 79 cm (jalkatuki alhaalla 74,5 cm)
• Kokoontaitettuna (PxLxK): 67x53x40 cm
• Paino: 11,5 kg
• Renkaat: 4 kpl ilmakumi, takana 10″ ja edessä 8″
• Aisa ja työntökorkeus: Nivel, 105-111 cm
• Istuin: Selkänoja menee täysin makuulle, portaaton säätö
• Istuimen painoraja: 20 kg
• Selkänojan korkeus: 48 cm
• Kuomun alla tilaa: 57 cm
• Makuupituus: 92 cm
• Tavaratila: Kankainen tavarakori 36×27 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

• Mukavan letkeä jousitus.
• Työntöaisa ja sen muotoilu.
• Kuomun suojaavuus.
• Integroitu hyönteissuoja.
• Ihanan kapeat, 53 cm mahtuu mistä välistä tahansa.
• Hyvät heijastimet kuomussa.
• Säädettävä jalkatuki.
• Isohkot ilmakumirenkaat, myös edessä.
• Näppärän kokoinen paketti autoon.
• Laadukkaan oloinen kokonaisuus.

Risuja:

• Ns. irtonaiset valjaat hankalat käyttää.
• Tavarakorin koko ja käytettävyys.
• Aurinkolipan reuna menee typerästi vinksalleen, jos sitä pitää paljon alle taitettuna.
• Kiinteä turvakaari, voisi ehkä toimia jos olisi vähän korkeampi.
• Selkänojaa säädettäessä kangas menee ärsyttävästi ryppyyn.

Pitkästä aikaa vähän vaunujuttuja! Tämä vertailu on roikkunut luonnoksissa pienen ikuisuuden, kuvatkin jo reippaasti yli vuosi sitten otettu. Meillähän oli muutaman viikon yhtä aikaa kahdet hyvin samantyyppiset rattaat, Emmaljunga Vikingit ja Easywalker Moseyt, joista onneksi tajusin ottaa muutamat kuvat vierekkäin ennen kuin Vikingit jatkoivat matkaa. Näin jälkikäteen tarkasteltuna otokset olisivat voineet olla hieman tarkemmin suunnitellut (ja asetellut), mutta noh, näillä nyt on mentävä. Se myös vähän harmittaa, ettei mulla ole vertailukuvaa kasauksesta; se kun on näinkin samanlaisten rattaiden välillä aika erilainen.

Molemmista voisi mielestäni käyttää kuvausta isot pienet rattaat: kyytiin mahtuu isokin lapsi, mutta kooltaan rattaat ovat pienehköt, kapeat ja ennen kaikkea näppärät. Leveydessä eroa on huima puoli senttiä Vikingien (huom. Air-versio) ollessa 54 cm ja Moseyn 54,5 cm. Myös painon suhteen mennään samoissa, kumpikin painaa alle 12 kg ja eroa on “jopa” 400 g Moseyn ollessa se kevyempi.

Yhtäläisyyksiä löytyy leveyden ja painon lisäksi muitakin. Käännettävä istuin, sivuun käännettävä turvakaari, säädettävä jalkatuki, 360° pyörivät eturenkaat, sekä lyhyelle että pidemmälle sopiva säädettävä työntöaisa, kelvollisen kokoinen tavarakori.

Toki em. yhtäläisyyksissä on myös erovaisuuksia, esimerkiksi aisan osalta. Vikingeissä on nivelaisa, jonka saa matalimmillaan vain 59 cm korkeuteen ja sitä pystyy helposti taaperoikäinenkin työntämään. Moseyn aisa on se toinen vaihtoehto eli teleskooppi, joka on alimmillaan 79 cm – ei siis kovin korkea sekään. Enimmillään työntökorkeus on kummassakin 106 cm. Aisan ollessa lyhimmillään rattailla ei ole pituudessa montaa senttiä eroa ja julkisissa molemmat toimivatkin erinomaisesti.

Kasauksessa on eroja niin tavassa kuin koossakin. Vikingit ovat kokoontaitettuna emmaljungamaiseen tapaan isohko paketti, jota tosin istuimen kanssa kikkailemalla (ts. istuin erikseen rungon päälle, 85x54x47 cm) saa jonkun verran tiivistettyä. Istuin kiinni setin korkeutta lisää selkeästi turvakaari, joten ihan jo sen irroittaminen on nopea tapa pienentää paketin kokoa. Moseyssa kasauskoko ei oleellisesti muutu – korkeus jokusella sentillä – oli istuin kummin päin vaan eikä kokoon taittaminen vaadi sen kummempaa säätämistä. Moseyt saa kätevästi kokoontaitettuna nojaamaan seinää vasten, mutta Vikingien kasautuminen renkaiden päälle on ehdottomasti plussa ulkoilmassa.

Vikigien laittaminen nippuun on yksinkertaista ja logiikka hyvin samanlainen kuin useimmissa yhdistelmävaunuissa. Moseyn kasaus taas on erikoisempi, sillä istuin taittuu kahtia ja siinä missä paketin toinen pää on muhkea, toisessa päässä ei ole kuin aisa. Tämä tuo tavallaan lisätilaa auton perässä, kun aisapäädyn kohdalle mahtuu rattaiden lisäksi muutakin. Paketin avaaminen on Vikingeissä helppoa, mutta Moseyssa vaatii jokusen harjoittelukerran ennen kuin homma sujuu smoothisti – siinä meinaan joutuu vähän säätämään, että rattaat saa nätisti ja ennen kaikkea likaantumatta käyttökuntoon. Molemmat rattaat ovat onneksi kevyitä nostella.

Renkaissa aika lailla ainoa yhteneväisyys on se, että edessä olevat pyörivät 360° ja ne saa halutessaan lukittua. Vikingin tässä Air-versiossa on ilmatäytteiset renkaat, takana 10″ isommat ja edessä 7″ pienemmät. Moseyn renkaat ovat vaahtotäytteiset ja näin ollen puhkeamattomat, sama 8″ koko sekä edessä että takana. Itse tykkään enemmän ilmakumien pehmeämmästä menosta, mutta toki niitä pitää olla välillä täyttämässä ja aina on mahdollisuus, että rengas yhtäkkiä puhkeaa reissun päällä. Moseyn renkaat ovat yllättävän hyvät puhkeamattomiksi ja vasta kunnolla epätasaisessa maastossa tärinä on oikeasti häiritsevää (lähinnä työntäjälle). Tämäkin tuli kokeiltua erään kerran juuri lanatulla hiekkatiellä, aikamoista rytyytystä! Moseyn renkaissa parempaa on kapeus, Viikkareiden ilmakumirenkaat ovat mielestäni aika mohlot ja erityisesti takana olisi vähän kapeammat renkaat musta kivemmat.

Istuimen mitoissa on pieniä eroavaisuuksia, mutta ei oikein voi sanoa kummankaan olevan selkeästi toista parempi. Selkänojan korkeus on kummassakin reipas 50 cm, eroa on sentin verran Moseyn hyväksi. Kuitenkin koska Moseyssa kuomun korkeutta saa säädettyä, siinä on kuomun alla tilaa 52-64 cm vrt. Viikkareiden 56 cm. Sen sijaan makuupituus on Vikingeissä pidempi, huikea 105 cm, johtuen pidemmästä jalkatuesta. Painorajaksi Vikingeille luvataan vain 15 kg (Moseyn raja 20 kg), mutta todennäköisesti kyse on EU:n säädöksistä, sillä huhujen mukaan yli 15 kg testit maksavat niin paljon että mieluummin lykätään kaikille suoraan vain se 15 kg raja. Samat kärryt kun ovat esim. jenkkimarkkinoilla niin kas kummaa, painorajakin on aivan eri…

Suurin ero istuimissa on tietysti se, että Vikingissä on kuppipenkki ja Moseyssa perinteinen, täysin makuulle menevä istuin. Kumpikin sopii käytettäväksi n. 6 kk iästä eteenpäin, tosin meillä ainakin mentiin suht pitkään Viikkareilla niin että selkänoja oli makaavimmassa asennossa. Sitä olen kuullut moitittavan turhan pystyksi pienelle kyytiläiselle, mutta itse en tällaista ongelmaa kokenut edes alkuvaiheessa. Turvakaari molemmissa on, mutta ainoastaan Vikingeissä on tajuttu suunnitella haararemmi mukaan. On kylläkin varsin yleinen “vaiva” monissa rattaissa tämä haaravyön puuttuminen.

Kuomu kummassakin on kunnolla suojaava eikä välttämättä kaipaa vaunuverhoa lisäsuojaksi edes makuuasennossa. Moseyn jatkettava kuomu aurinkolipalla on kätevä, sillä osan kankaasta saa piiloon silloin kun ei suojaa tarvitse niin paljoa. Vikingin kuomussa on takaosassa verkko, joka lämpimällä kelillä on varsin hyvä ominaisuus. Molempien rattaiden kuomu on vaihdettavissa ja ulkonäköön saa siis pientä piristystä helposti, joskin Emmaljungalla väri- ja kuosivaihtoehtoja on huomattavasti enemmän.

Valjaat ovat molemmissa 5-pistevaljaat irroitettavilla olkapehmusteilla. Viikkareissa napsautetaan kiinni ensin toinen, sitten toinen puoli, ja pelkät lantiovyöt saa helposti otettua käyttöön. Moseyssa kummankin puolen soljet on laitettava päällekäin ja sitten vasta lukkoon (ks. kuva), mikä ei rimpuilevan lapsen kanssa ole mikään helppo nakki. Lantiovöitä ei saa erilleen ja pehmusteen/lämpöpussin vaihtaminen on tästä syystä jokseenkin ärsyttävää. Tosin uudemmat Moseyt (2016) ovat tuollaisilla Vikingien tyylisillä valjailla, lieneekö asiakaskunta antanut palautetta. ;) Moseyn olkapehmusteille on annettava plussa siitä, että niissä on yläosassa pienet kumilenkit eivätkä ne näin ollen pääse valumaan miten sattuu kuten Vikingeissä tekee.

Vikingit ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin Moseyt, mikä tavallaan on hassua, kun Moseyt kuitenkin ovat superpitkien hollantilaisten kehittämät. Oikein yleispätevät, kaupunkikelpoiset sekä kaikin puolin näppärät ovat sopivia kuvauksia molemmille rattaille. Meille näistä silloin jäivät Moseyt; ehkä siitä syystä että Viikkarit oli jo “koettu ja nähty”, ehkä siksi että Moseyt vakuuttivat paitsi monipuolisuudellaan, myös kasauskoollaan. Vikingejä en ole sen kummemmin haikaillut takaisin, mutta Moseyn vaihtaminen pois (siitä lisää toiste) jäi kaivelemaan melkein vuodeksi ja niinhän siinä lopulta kävi, että ne oli hankittava uudestaan. :D

Emmaljunga Viking Air plussat:

• Ilmakumirenkaat.
• Isohko tavarakori.
• Pitkä makuutila.
• Kunnon säädettävä jalkatuki.
• Haararemmi valmiina.
• Ulkonäön muunneltavuus kuomujen kausittain vaihtuvilla kuosivaihtoehdoilla.

Easywalker Mosey plussat:

• Pienet ja ketterät.
• Kelvollinen kasauskoko.
• Todella hyvä kuomu, jonka lisäpätkät voi ottaa esiin vain tarvittaessa.
• Hyvän kokoiset renkaat, myös edessä.
• Nahkapäällysteinen teleskooppiaisa, joka ei kippaa vaikka siinä olisi kassia ym.
• Kauniit. ♥

Viime jouluna meillä oli tilanne se, että rattaita oli talossa yhtä aikaa kolmet. Swiftit olivat olleet myynnissä jo tovin eikä kukaan tuntunut olevan niistä tosissaan kiinnostunut, vaikka silloin mun niitä ostaessa innokkaita oli useampia. Sain sitten vaunuhulluissa vaihtoehdotuksen itselleni tuntemattomamman hollantilaisen merkin Easywalkerin suunnilleen saman ikäisiin ja kuntoisiin Mosey-rattaisiin ja hetken pähkäiltyäni totesin, että mikä jottei sitä voisi ikään kuin “samalla vaivalla” testata vähän toisenlaisetkin kulkupelit. Ja näin jälkiviisaana on helppo todeta, että onneksi näin tein! Sen sijaan luopuminen oli pienoinen erhe, tai ainakin meillä tähän asti käyneistä rattaista Moseyt ovat ainoat, joita kaipaan edelleen. ♥

Koska en ollut etukäteen ottanut Moseysta selville juurikaan mitään, oli paketin avaaminen varsin jännittävää. Ensivaikutelma oli ehkä vähän hämmentynyt, en meinaan ollut tajunnut miten pienet rattaat on kyseessä! Renkaiden koko näytti hyvältä mutta materiaali epäilytti, sillä nämä olivat meille ensimmäiset ei-ilmakumeilla varustetut kärryt. Myös teleskooppiaisa mietitytti, koska aiempi kokemukseni Happyjen aisan kanssa oli vielä liian hyvin muistissa.

Koko

Parasta Moseyssa on ehdottomasti kapeus ja muutenkin kompakti koko. Leveyttä (tai tässä tapauksessa kapeutta, heh) on 54,5 cm eli aika samoissa Vikingien kanssa. Näiden kahden välillä voisi vertailua tehdä enemmänkin ja muistin juuri, että mähän räpsin jokusen kimppakuvan silloin kun nuo olivat meillä molemmat yhtä aikaa… Vertailupostaus siis tulossa seuraavaksi!

Jousitus ja renkaat

Moseyssa on siis vaahtotäytteiset, puhkeamattomat renkaat ja eturenkaat saa lukittua. Rengaskoko (8″) on oikein kelpo ja itse tykkään siitä, että eturenkaat ovat samaa kokoa eikä mitkään minimaaliset takarenkaihin verrattuna. Kyllä noiden renkaiden kanssa kykenee elämään ja olemaan, mutta kovathan ne ovat ja epätasaisella alustalla aika kolisevat. Muistan ikuisesti kun erään kerran maalla rytyytin Moseylla vastalanattua hiekkatietä… Rattaat täristivät niin järkyttävästi, etten voinut kuin nauraa! :D Jonkinlainen jousitus Moseyssa on, mutta ei niin hyvä että se auttaisi kovin pitkälle. Ilmakumirenkailla ja vähän paremmalla jousituksella tämä olisikin about täydellinen paketti.

Kuomu ja kankaat

Yksi Moseyn parhaista puolista on erinomainen kuomu. Perusasennossa siinä on kaksi kangasosaa, mutta lisäksi edestä saa otettua esiin hieman kevyemmän aurinkolipan ja takaosasta vetoketjun alta paljastuu vielä yksi osa lisää. Ei paljoa ole vaunuverholle tarvetta! Kuomua voi säätää myös pystysuunnassa, jolloin kuomun alle mahtuu näpsäkästi isompikin kyytiläinen. Moseyt myydään usein “koko pakettina” eli runko + kuomu + istuinpehmuste (+ mahdollisesti myös erillinen vaunukoppa), mutta kuomuja ja pehmusteita myydään erikseen, joten rattaiden värin vaihtaminen on varsin helppoa. Nämä meidän Moseyt oli varustettu Berlin Grey -värisetillä, joka on oikein nätin sävyinen harmaa.

Työntöaisa

Työntöaisa, tuo suuri epäilykseni aihe, osoittautui yllättävän hyväksi. Säätö on portaaton, joten itselle sopivan korkeuden löytää varmasti. Alimmassa asennossa aisa on todellakin matalalla ja näin ollen sen saa esim. bussissa loistavasti pois ohikulkijoiden tieltä. Keinonahkaisesta aisasta on mukava pitää kiinni myös paljain käsin ja myönnettävä on, ettei tuo ulkonäön puolestakaan ole paha – päinvastoin. Aisassa on kummallakin puolella pienet koukut, johon voi laittaa kassin tms. roikkumaan. Painopiste (ainakin istuin selkä menosuuntaan) Moseyssa on sellainen, että aisassa voi roikkua aika paljon tavaraa eikä rattaat silti kovin helposti keikkaa. Keuliminen esim. kanttareiden yli tuntuu alkuun todella raskaalta, mutta oikea tekniikka ja sopiva aisan korkeus auttavat asiaa paljon.

Istuin ja jalkatuki

Moseyn selkänojan saa neljään eri asentoon, joista ylin on todellakin pysty ja alin täysi makuuasento. Meidän kyytiläinen oli 1-vuoden molemmin puolin ja istuimen pystyin asento tuntui jopa liian pystyltä, mutta onneksi seuraava asento oli toimiva eikä asento valahtanut niin kuin B-Motioneissa. Selkänojan säätö tapahtuu istuimen takaa, kuomun ns. alla on kaksi poikittaista tankoa (ks. vähän alempana olevan kuvasarjan eka kuva), joita painetaan yhtä aikaa toisiaan kohti. Jalkatuki on myös säädettävä, siinä asentoja on kaksi. Mitään säätönamiskaa ei ole, kunhan vain painaa tai nostaa jalkatukea niin että se kliksahtaa toiseen asentoon.

Valjaat ja turvakaari

Valjaat eivät ole parhaimmasta päästä, lähinnä syystä etteivät ne irtoa toisistaan. Lisäksi valjaat laitettava yhtä aikaa kiinni, mikä rimpuilevan lapsen kanssa on kaikkea muuta kuin helppoa. Pelkkiä lannevöitä ei siis saa käyttöön mitenkään kivasti, ja myös istuinpehmusteen/lämpöpussin vaihtaminen on hippasen rasittavaa (valjaat aukeavat ainoastaan yläosasta pujottelemalla). Olkapehmusteet sen sijaan lukeutuvat plussiin: ulkoreunoissa on tarraa ja yläosassa on pieni kuminauha, jonka avulla ne pysyvät oikeilla kohdilla eivätkä valu mihin sattuu. Pieni mutta erittäin kätevä lisä!

Turvakaari on ulkonäöltään kevyt, materiaali on samaa kuin aisassa. Kaari on irroitettava ja sen voi kääntää sivuun + mikä tärkeintä, rattaat kasautuvat kaaren kanssa näppärästi. Haararemmiä ei ole, mutta istuimen muotoilu on sellainen, etten välttämättä sitä kokisi edes tarpeelliseksi.

Jarru ja tavarakori

Jarrun painike on Moseyssa työntäjästä katsottuna keskellä, mutta sen verran ylhäällä että toisinaan sai ihan hakea missä kohtaa se oikein olikaan. Jarrun kanssa saa myös olla tarkkana, että se varmasti lukittuu – tarvittaessa liikuttaa rattaita inan eteen tai taakse, jotta jarru klonksahtaa paikalleen. Bussissa varsinkin kiva ylläri, jos jarru ei olekaan mennyt päälle… Tavarakori on suht tilava, mutta hivenen hankalasti saavutettavissa. Takapuolelta on ainakin istuimen ollessa selkä menosuuntaan turha edes yrittää, parhaiten tavarat saa sujautettua edestä tai sivuilta. Yllättävän paljon tuo kori kyllä veti, kävin meinaan Moseylla niin messuilla kuin 3+1-päivilläkin eikä loppunut tila kesken.

Kasaus

Moseyn kasaus on sinänsä ihan näppärä, joskin monivaiheinen. Miinusta kasaus saa siitä, että eturenkaat tekevät jälkiä tuohon välissä olevaan poikkitankoon. Muutenkin eturenkaat eivät aina tunnu asettuvan kasatessa hyvin, vaan jäävät välillä ihme asentoihin, jolloin paketti ei esim. pysy nojaamassa seinää vasten.

Kasaus istuin selkä menosuuntaan:

Kasaus istuin kasvot menosuuntaan:

Runko lukittuu automaattisesti ollessaan tarpeeksi tiiviisti kiinni, mutta istuin jää vain tuohon noin hengaamaan ja rattaita nostaessa se välillä tahtoo ikään kuin aueta vähän. Aisasta johtuen Moseyt ovat kokoontaitettuna aika pitkä (melkein metrin) paketti, vaikka onhan se paljon pienempi kuin monilla muilla käännettävällä istuimella varustetuilla rattailla. Plussaa ehdottomasti siitä, ettei tarvitse irroittaa mitään ja että kasaus onnistuu istuin kumpaankin suuntaan!

Moseyn pakettiin laittamisessa on tosiaan useampi vaihe, mutta ihan simppeli ja looginen systeemi kuitenkin:

1. Selkänojan säätötangoista kiinni ja taitetaan istuin kaksin kerroin.
2. Aisa säädetään alimpaan asentoon.
3. Kiskaistaan paketti kasaan istuimen alla olevasta kasauskahvasta.
4. Runko lukittuu automaattisesti, kun etu- ja takaosa ovat tarpeeksi lähellä toisiaan.

Tähän muuten löytyy videoita Youtubesta, mikäli nämä mun sepustukset jättivät vielä epäselvyyksiä asian suhteen. ;) Aukaiseminen tapahtuu luonnollisesti päinvastaisessa järjestyksessä. Moseyt painavat himpun yli 10 kiloa, joten ovat mukavan kevyt paketti nostella auton kyytiin.

Sadesuoja ym. asusteet

Koska Moseyt ovat pienikokoiset, sadesuojan on parempi myös olla suht pieni. Tullsan pienen kuomurattaan suoja sopii hyvin, tosin aisalle tarkoitetulle aukolle ei tietenkään ole tarvetta. Ostin itse asiassa testiin saman merkin pienen vaunukopan suojan, mutta se oli ihan muutamasta sentistä kiinni ettei sopinut rattaiden päälle, kun istuin oli täysin makuulla ja jalkatuki ylemmässä asennossa. Kuvassa näköjään sadesuoja ei edes mene jalkatuen alta, vaan jää lämpöpussin mukana jalkatuen päälle.

Moseyt olivat meillä talviseen aikaan, joten useimmiten niissä oli lämpöpussi kiinni. Vikingeihin ja Swifteihin passeli The Buppa Brandin kettupussi oli turhan muhkea, onneksi postauksen kuvissakin näkyvä Mini Rodinin minttupussi asettui huomattavasti kivemmin. Yhtä paksu se ei ole enkä pakkasella olisi laittanut siinä ulos nukkumaan, mutta pussi oli näppärä käyttää Moseyssa, kun siinä ei ole erillisiä valjasaukkoja vaan pitkät pystysuuntaiset tarrat.

Easywalker Mosey (2015) – yhteenveto

Tärkeimmät speksit:

• Leveys: 54,5 cm
• Pituus (aisa lyhimmillään): 78 cm
• Kokoontaitettuna (PxLxK): 96x55x40 cm (kasvot menosuuntaan korkeus 36 cm)
• Paino: 11,4 kg
• Renkaat: 4 kpl vaahtotäytteiset (puhkeamattomat), kaikki 8″
• Aisa ja työntökorkeus: Teleskooppi, 79-106 cm
• Istuin: Selkänoja menee täysin makuulle, 4 asentoa
• Istuimen painoraja: 20 kg
• Selkänojan korkeus: 53 cm
• Kuomun alla tilaa: 52-64 cm
• Makuupituus: 97 cm
• Tavaratila: Kankainen tavarakori 37×36 cm (max. 5 kg)

Ruusuja:

• Pienet ja näppärät joka paikan rattaat! Lyhyytensä ansiosta erinomaiset julkisissa.
• Käännettävä istuin.
• Erinomainen kuomu, jonka värivariaatioita saa hankittua erikseen.
• Säädettävä jalkatuki.
• Aukeava turvakaari, jonka saa kokonaan irti.
• Pystyin asento on pysty eikä lapsi valu istuimessa.
• Sopivan kokoiset renkaat, kaikki samaa kokoa ja kuitenkin edessä kääntyvät.
• Tavarakoriin mahtuu yllättävän paljon tavaraa.
• Aisaan voi ladata rompetta ilman että rattaat muuttuvat rimpuloiksi tai keikkaavat.
• Valjaiden olkapehmusteet pysyvät paikallaan.

Risuja:

• Runko naarmuuntuu helposti kasauksesta.
• Pitkähkö paketti kasattuna, vaikka muuten onkin ihan näpsäkkä systeemi.
• Keuliminen vaatii oikean tekniikan ja aisan sopivan korkeuden.
• Olematon jousitus.
• Puhkeamattomat renkaat aika kolisevat vähänkään epätasaisella alustalla.
• Valjaat laitettava yhtä aikaa kiinni (hankalaa jos lapsi rimpuilee vähänkin).
• Ei voi käyttää pelkkiä lantiovöitä.
• Valjaista johtuen istuinpehmusteen/lämpöpussin vaihtaminen ärsyttävää.
• Makuuasennossa selkänojan ja kuomun väli tuntuu hieman ahtaalta.
• Tavarakorin käyttö ainakin isompien kassien yms. kanssa hankalaa.
• Kasattaessa istuin ei lukitu millään tavalla, ainoastaan runko.
• Ei heijastimia.