AvainsanaFlickr

Vuodenvaihde on hienoa aikaa, se on aina kuin kääntäisi uuden sivun elämässä. Silloin on myös hyvä kääntää katse menneeseen vuoteen ja esimerkiksi tarkastella miltä vuosi näytti oman tyylin suhteen. Sellainen katsaus olisi nyt siis tiedossa, parin edellisen vuoden tapaan. Tällaisia tyyliajatuksia kirjasin blogiin viime vuoden alkumetreillä:

1) Jatkan oman tyylini etsimistä ja se toivottavasti selkeytyy vielä tarkemmin.
2) Kenkäpuolella maiharit jatkavat voittokulkuaan rinnallaan nahkanilkkurit sekä tennarit.
3) Pohdin hankintoja entistä enemmän ja keskityn toimivan vaatekaapin rakentamiseen.
4) Hiusväri menee lähemmäs omaa väriä, ehkä jopa lopullisesti pois värjäyskierteestä.
5) Kehityn lisää väreillä ja kuoseilla leikittelemisessä.

Denimin juhlavuoteeni ’11 verrattuna viime vuonna farkkujen käyttö jäi selkeästi vähemmälle, yhtenä syynä varmastikin hanurini laajeneminen vyötärönauhaa ahdistaviin sfääreihin. Sen sijaan verhosin alakroppani mm. vakosamettiin (viininpunainen oli pop!), H&M Trendin hauskoihin kukkapökiin ja loppuvuodesta Television pikkujouluista hankittuihin Samujin villaisiin pappahousuihin (joskin housujen kanssa oli pientä epäonnea matkassa ja ne viettivät korjattavana puolet joulukuusta). Kapea lahje porskuttaa edelleen ja lisäksi mukaan on tullut vajaamittaisuus pituudessa. Viileä kesä sulki pois paljain säärin kulkemisen, mutta nilkat vilkkuen sentään tarkeni mennä viipottaa.

» Tarkemmat tiedot asuista: 5/3, 22/5 ja 10/11.

Kesän ’12 julistin mekkokesäksi ja kuljinkin mekoissa enemmän kuin koskaan. Helppo vaate, joka sopii moneen tilanteeseen ja häivyttää kivasti vyötärölle kerääntyneen pelastusrenkaan. Useiten ylläni viihtyi Firetrapin denim-mekko ja H&M:n seepramekko, suurimmat ihastuksen huokaukseni kohdistuivat Samujin sinikukalliseen mekkoon. Epäilen vahvasti, että mekot ovat tulleet jäädäkseen osaksi tyyliäni ja niitä nähdään paljon myös vuonna 2013.

» Tarkemmat tiedot asuista: 16/8, 5/5 ja 24/8.

Garderobiini muutti vuoden aikana myös muutama näpsäkkä mekko, jotka saa puettua niin juhlaan kuin vähän spesiaalimpaan arkipäiväänkin. AX Parisin galaksimekossa helman hulmutessa olo on kuin kuningattarella, saman puljun lintumekko taas on söpön tyttömäinen. Vuoden ehdoton mekkolempparini on kuitenkin Olivia Rougen maailman ihanin sydänmekko, joka päälläni astelin avioliiton satamaan joulun alla.

» Tarkemmat tiedot asuista: 13/7, 22/7 ja 21/12.

Pari vuotta takaperin uumoilin shortsien lisääntymistä asuissa, mutta vasta 2012 käytin niitä enemmän kuin hametta (tai ainakin yhtä paljon). Keväällä ostin mahtavat korkeavyötäröiset shortsit, jotka valitettavasti jäivät hyvin vähälle käytölle kun en saanutkaan herkuttelua kuriin ja levisin niistä ulos. Ei liene yllätys, että lempparishortseikseni nousivat kolmannen kuvan Vilan samettishortsit, joiden löllerö muoto ei purista mistään. Tavoitteeksi tälle vuodelle: nyt prkl se napostelu kuriin, perse ylös koneelta ja suunta salille!

» Tarkemmat tiedot asuista: 3/3, 23/3 ja 16/11.

Viime vuonna käytin selvästi enemmän mustaa kuin aiemmin ja epämääräiset värioksennukset näyttäisivät jääneen historiaan (huh!). Vaikken vieläkään pukeudu yltäpäältä mustaan, käytän jo taitavammin hyväkseni mustan eri “tasoja” leikkausten ja materiaalien avulla. Suosikkejani 2012 olivat Lindexin kuvioreikäneule (vas. reuna), Gina Tricotin läpikuultava hihaton kauluspaita sekä Monkin mesh-helmainen toppi (oik. reuna).

» Tarkemmat tiedot asuista: 14/4, 27/9 ja 29/11.

Miltä siis vuosi 2012 näytti? En varsinaisesti vieläkään osaa sanoa minkälainen tyylini on, mutta on se toki mennyt selkeämpään suuntaan (1.) ja lisäksi hallitsen väri-/kuosiyhdistelmät (5.) yhä paremmin. Jalkaan eksyi useimmiten maiharit tai tennarit (2.), korkoja käytän edelleen suhteellisen harvoin – sen verran mitä jalat kestävät (ja kaipaavat). Pidin ostoksistani kirjaa läpi vuoden ja tyylipuolta nyt tarkastellessani voin todeta, että hutiostoksia tuli tasan yksi (3.) ja sekin on eräs eBay-ostos, joka onneksi on muokattavissa toimivammaksi. Hiustyylini pysyi aika muuttumattomana: alkuvuodesta olin blondi (+ hetken pinkkilatvainen), sitten lyhyen aikaa porkkanapää (sävy ei vaan pysynyt mun päässä, nyyh!) ja kesäkuun alun jälkeen en ole värjännyt enää lainkaan. Oman värin kasvatus (4.) on siis hyvässä vauhdissa ja olen tällä hetkellä oikeastaan tosi tyytyväinen hiusväriini.

Mietteitä tyylivuodelle 2013:

• Panostan hankinnoissani entistä enemmän laatuun ja tuen useammin kotimaisia merkkejä.
• Teen ostokseni pikkuliikkeissä suurten ketjujen sijasta.
• Hiusten väri tai leikkaus tuskin tulevat muuttumaan, mutta kampaajalla voisi ehkä vierailla useamminkin kuin pari kertaa vuodessa.
• Tsemppaan vartalostani pois muutamat ylimääräiset kilot, jotta saan vaatevaraston paremmin hyödynnettyä.
• Muistan tepastella useammin korollisilla kengillä, jottei jalat totu liikaa lättäpohjiin.

(Loput vuoden 2012 asuni nähtävissä Flickrin puolella, täällä näin.)

Agnes Pihlava – Redemption [2009]

Kun vuosi vaihtui edellisen kerran, päätin heti uuden vuoden alkumetreillä tehdä katsauksen edellisen vuoden tyyliini. Ja samanmoinen pläjäys olisi nytkin tulossa! Mikä hienointa, pohdin silloin vuosi takaperin miltä vuoden 2011 tyylini saattaisi tulla näyttämään:

1) Laadukkaiden perusvaatteiden (ja parempien materiaalien) lisääntymistä pukeutumisessa.
2) Jalassa maihareita ja tennareita, harvemmin mitään tyttömäisiä kenkiä.
3) Shortsit jatkavat voittokulkuaan helppoutensa ansiosta.
4) Enemmän kikkailua hiusten suhteen, kun niissä alkaa vihdoin olla pituutta.

Osuiko fiilikseni oikeaan? Katsotaanpa.

Tärkeimmäksi tyyliksi nousi uuden työpaikan myötä tietystikin toimistoon sopiva pukeutuminen. Mitään pukukoodia meillä ei ole, joten arkiasuksi valikoituu usein jokin helppo kokonaisuus, jonka kanssa pystyy istumaan päivän työpöydän ääressä (minihame esimerkiksi ei ole hyvä koska tuolin karhea pinta kutittaa). Haastetta tuo myös se, että toimistossa on kesähelteilläkin aika viileä eli vähintäänkin pitää neuletakki tms. olla aina mukana – talvella tietysti enemmän. Viime kesänä käytin paljon vuonna 2008 hankittuja H&M:n punaisia housuja, materiaali on farkkua ohkaisempaa ja väri miellytti silmää. Parhaiten toimii ehdottomasti pop art -Consien kanssa lahkeet käärittynä!
» Tarkemmat tiedot asuista: 21/3, 5/7 ja 15/6.

Omalla kohdallani voisin julistaa vuoden 2011 denimin vuodeksi! Innostuin farkuista jälleen monen vuoden tauon jälkeen ja kuljinkin suurimman osan vuodesta jalat denimiin verhoiltuna. Vakityö mahdollisti myös kunnon farkkuhankinnat, garderobini täydentyi mm. Nudie Tight Long Johneilla, yhdellä Levi’s Curve ID -parilla sekä aivan mahtavilla tummanharmailla Leviksillä. Alet ja alennuskupongit olivat kova sana, edellä mainituista en esimerkiksi maksanut yksistäkään täyttä hintaa! Ainoa normihintainen farkkupari taisi olla kuvassa keskellä oleva Onlyn pari, ne istuivat niin superhyvin että se oli vähän niinkuin pakko-ostos (ja on niitä kyllä käytettykin).
» Tarkemmat tiedot asuista: 28/7, 19/6 ja 11/7.

En näin äkkiseltään muista tehneeni yhtään täysin hutiostosta, vaan lähes jokainen uusi hankinta on noussut tärkeäksi osaksi pukeutumistani. Yksi ehdottomasti parhaista ostoksista oli nahkaiset Ten Pointsin tyttömaiharit, jotka näköjään sattuvat olemaan tämän kollaasin jokaisessa kuvassa. Muita loistolöytöjä oli mm. Promodin tummansininen viitta, Mhannin Tomi-laukku, musta “räsyneule” Carlingsista (siitäkin huolimatta että jään sen kanssa aina kiinni johonkin), Cheap Mondayn harmaa collegepaita kesän Rauman visiitiltä sekä c04 Luomuksen nilkkaimet suklaanruskeina sekä harmaina.
» Tarkemmat tiedot asuista: 20/10, 9/11 ja 8/12.

Juhlapukeutumista ei päälläni montaa kertaa nähty, edes mitään bileitä ei sen kummemmin ollut. Siskon synttäreillä sentään sai pukeutua mustaan ja valkoiseen, kevään yo- ja valmistujaisjuhliin valitsin joko Hell Bunnyn ihanaisen perhospääkallomekon tai Undergroundin loppuunmyynnistä hankitun H&R-merkkisen mustavioletin mekon.
» Tarkemmat tiedot asuista: 16/4, 4/6 ja 28/5.

Värien sekamelska on tyylissäni vihdoin jäämässä unholaan ja olen oppinut käyttämään mustaa! Kokomustissa mua ei edelleenkään näe kuin hautajaisissa, mutta tummahko asu väriläiskällä tai parilla on useimmiten erittäin toimiva kokonaisuus. Suosikkejani tehosteväreistä näyttäisi kuvien perusteella vuonna 2011 olleen sähkönsininen, poltettu oranssi sekä kirkkaanpunainen. Ehkä seuraavaksi otan keltaisen haltuun? Kuoseista raidallinen oli edelleen ihana, mutta kesällä ja sen jälkeen olen innostuin enemmän erilaisista kuvioista: graafisesta mustavalkoisuudesta, heppaprintistä, vähän tähdistäkin.
» Tarkemmat tiedot asuista: 1/10, 10/10 ja 13/8.

Mitä listasta siis toteutui? Vaatteiden laatuun (1.) kiinnitän nykyään paljon enemmän huomiota ja huonot materiaalit jätän suosiolla kauppaan, vaikka olisi miten kiva vaatekappale kyseessä. Perusvaatteita on kaappiin tullut toki lisää, mutta paljon vielä uupuu jotta garderobi olisi täysin toimiva. Maiharit ja tennarit (2.) olivat erittäin pop, korkojenkäyttökertani ovat laskettavissa kahden käden sormilla. Shortsit (3.) taisivat vähän unohtua, varsinkin kun sain sen puuttuneen hieman korkeavyötäröisen parin kaappiini vasta myöhään syksyllä. Hiukset (4.) ovat kyllä kasvaneet ja jonkun verran niiden kanssa olen jaksanut väkertää, mutta on myönnettävä että useimmiten se on suolasuihke + hiuslakka + pörrötys ja det var det.

Tyyliajatuksia vuodelle 2012:

• Jatkan oman tyylini etsimistä ja se toivottavasti selkeytyy vielä tarkemmin.
• Kenkäpuolella maiharit jatkavat voittokulkuaan rinnallaan nahkanilkkurit sekä tennarit.
• Pohdin hankintoja entistä enemmän ja keskityn toimivan vaatekaapin rakentamiseen.
• Hiusväri menee lähemmäs omaa väriä, ehkä jopa lopullisesti pois värjäyskierteestä.
• Kehityn lisää väreillä ja kuoseilla leikittelemisessä.

(Kaikki päivän asuni vuodelta 2011 on nähtävissä Flickrissä.)

Vielä yksi katsaus taaksejääneeseen vuoteen, tällä kertaa liittyen pukeutumiseen. Asukuviahan en täällä blogissa julkaise kuin silloin tällöin, mutta tuolla Flickrin puolella postailen niitä useamminkin wardrobe_remix-yhteisöön. Kaikkia päivän asuja en kuvaa, lähinnä ne onnistuneet yhdistelmät tai muuten jotenkin mielenkiintoiset. Toisinaan tietysti tulee hutejakin, mutta hey that’s life.

Viime vuonna kehitin syvän ihastuksen raitoja kohtaan, erityisesti tykästyin mustavalkoiseen raidallisuuteen. Keskimmäisen kuvan raitatunikan ostin keväällä Lindexiltä ja sen olen melkein jo rakastanut puhki. Raitajakku taas on muutaman vuoden takainen hankinta, jonka käyttämistä odotan ehkä eniten keväässä. Talvella olen valitettavasti sen verta vilukissa, ettei tuollainen 3/4-hihainen vuoriton jakku tule kysymykseenkään.
» Tarkemmat tiedot asuista (vasemmalta oikealle): 15/6, 30/7 ja 25/9.

Olen selvästi oppimassa yksinkertaisemman pukeutumisen ideaa ja ymmärrän kummallisen viiden värin sotkun sijasta yhdistää kuoseihin vain simppeleitä, toisiinsa sointuvia värejä. Sydänsukkikset ovat ihan loistava lisä kaappiin, harmi vain kun eivät ole paksummat ja kestävämmät (ja etten ostanut toista paria varastoon). ASOS-pääkallomekon tilasin asuessani vielä Jyväskylässä vuosia sitten, kuosi on takuuvarma hyvänmielentuoja. Siksak-hame on syksyn hankintoja H&M:n nettikaupasta, ohut se on kuin mikä mutta onneksi perustyllihameella saa taiottua muhkeutta lisää.
» Tarkemmat tiedot asuista: 9/5, 3/1 ja 30/10.

Mustaa olen yrittänyt tuoda pukeutumiseeni lisää, jotenkin aiempien vuosien yltiövärikkyys ei vain enää tunnu omalta. Kokomustaa päälläni tuskin nähdä jatkossakaan, mutta pienillä värikkäillä yksityiskohdilla maustettuna sitäkin enemmän. Näihin kuviin liittyen on pakko mainita myös liivit, joista olen oikeastaan vasta viimeisen vuoden aikana innostunut. Vielä kun luovuus riittäisi kokoamaan monipuolisempia asuja liivin kera, kun kaapista nyt kuitenkin löytyy niitä ihan ok valikoima (mm. valkoista karvaa, mustaa tekonahkaa, revitty farkkuliivi niiteillä).
» Tarkemmat tiedot asuista: 16/4, 21/10 ja 3/4.

Juhla-asuissa luotin vuonna 2010 mekkoihin. Vilan pinkki satiinimekko on viime talven alesta ja oli täydellinen mekko kevään hääjuhlaan. Milloinkohan voisin käyttää tuota mekkoa seuraavaksi..? Pinkillä jatketaan myös arkisempaan käyttöön soveltuvalla Hell Bunnyn mekossa, jonka hankin marraskuussa juuri ennen Dressing Mimiaa. Tuollainen malli passaa erinomaisesti mun ruipeloon yläosaan ja leveään takamukseen, eBaysta voisi koittaa metsästää samaa mekkoa jossain toisessa kuosissa. Musta mekko paljettiyksityiskohdilla mulla oli päällä Sex and the City 2 -leffan ensi-illassa, hyvin pysyy vielä kasassa vaikka 15e laatu on vähän niin ja näin. Tuosta kädessä roikkuvasta puhviolkapäisestä bleiseristä ei ole kuin positiivista sanottavaa, aivan loistohankinta.
» Tarkemmat tiedot asuista: 2/6, 17/11 ja 29/5.

Keikkapukeutumisessa sopii vähän revitellä, ainakin tietynlaisilla keikoilla. Kesällä luotin siskolta lainattuihin paljettishortseihin, jotka sittemmin muuttivat Moderndayhippien omistukseen – ja joille löytyy aina rakastava koti täältä mikäli neiti tahtoo niistä eroon. ;) Mun koivet ei todellakaan ole kauneimmasta päästä selluliitteineen ja suonikohjuineen (juu-u, niistä voi kärsiä jo 15-vuotiaasta eteenpäin…), mutta viime kesän helteissä sukkisten kanssa olisi saanut taatusti lämpöhalvauksen. Varsinkin kuumissa keikkapaikoissa, joissa hiki valuisi noroina vaikkei olisi vaatteita lainkaan (en testannut mutta uskoisin näin). Talvella alaosa vaihtui tekonahkashortseihin, ja karvasäärystimet pitivät mukavasti sääret lämpimänä ulkona pakkasessakin.
» Tarkemmat tiedot asuista: 17/7, 29/7 ja 18/12.

Yhteenveto vuoden 2010 tyylistäni:

• Enemmän neutraaleja värejä, vähemmän monen värin sekasotkuja.
• Korolliset kengät väistymässä (sattuneesta syystä).
• Mustavalkoista raitaa, erilaisia kuvioita ja kuoseja sopivissa määrin.

Odotettavissa vuonna 2011:

• Laadukkaiden perusvaatteiden (ja parempien materiaalien) lisääntymistä pukeutumisessa.
• Jalassa maihareita ja tennareita, harvemmin mitään tyttömäisiä kenkiä.
• Shortsit jatkavat voittokulkuaan helppoutensa ansiosta.
• Enemmän kikkailua hiusten suhteen, kun niissä alkaa vihdoin olla pituutta.

Anouk – Together Alone [1997]

Torstaina ajelin päivällä suunnilleen kolmenkymmenen asteen helteessä Alastarolle, jossa oli menossa toinen peräkkäinen ORGin ratapäivä. Iskä ja kulta olivat olleet paikan päällä aamusta asti, tämä oli viime syksynä A-kortin saaneen kultsin ensimmäinen kerta radalla. Innostunut mies mua olikin vastassa, ehkä ihan hyvä vaan että pääsi saman tien harjoittelemaan oikein kunnolla (ajoaika oli klo 10-18).

Oli hienoa huomata, miten olen jälleen kehittynyt valokuvaajana verrattuna viime kertaan. Paremmat kuvat johtuvat osittain varmastikin uudesta rungosta, D90 vain tekee kauniimpaa jälkeä kuin vanha D70s. Objektiivina mulla oli vanha tuttu 70-300mm ƒ/4-5.6D ED, joka tuli aikoinaan D70s:n kanssa yhteispaketissa ja jonka myymistä olen vakavasti harkinnut.

Kyseinen mötikkä on ollut koko kesän Envialla lainassa, kun en sitä oikein muualla ole tarvinnut kuin radalla kuvatessa – yleensä kerran vuodessa. Alastaron reissun tuotoksia katsellessa tosin alkoi mietityttää olisiko tuolla käyttöä mahdollisesti muussakin tilanteessa, onhan sen jälki kuitenkin suht nättiä. D90:n mukana tullut 18-105mm ƒ/3.5-5.6 VR on toki erittäin toimiva perusputki, mutta ei se kunnon zoomin roolista selviä.

Ruutuja radan varrella tuli napsittua suunnilleen 400, joista 70 lopulta päätyi julkaisuun Flickrin puolella. Tarkoitukseni oli tähän postaukseen laittaa ainoastaan muutama onnistunut otos, mutta en osannutkaan valita omaa silmää eniten miellyttävien kuvien joukosta vain muutamaa – joten kuvia on nyt sitten vähän enemmän. Kuvissa vilahtaa tietystikin oma rakas Cebarini kullan rataratsuna sekä iskän keväällä hankkima punainen VFR800 (yllä) iskän itsensä ohjastamana.

Ryhmiä oli kolme: nopea, keskinopea sekä hidas. Nopeassa ja keskinopeassa oli mukana vakavia harrastelijoita, joiden menoa oli hurjaa katsella mutta tottakai mahtavaa kuvata. Kurvit mentiin polvi maassa ja vauhtia riitti! Yllä olevat kuvat taitavat olla nopeiden ryhmästä.

Valitsin tällä kertaa hieman erilaisia kuvauspaikkoja kuin aikaisempina vuosina, mikäs sen parempaa hyötyliikuntaa kuin juoksennella paikasta toiseen kamera kourassa hellesäällä. :) Seuraavat kuvat syntyivät ex tempore, kun pysähdyin hetkeksi kuvaamaan ihan toisenlaisesta paikasta kuin olin ajatellut. Mutta ovatpa vaan kerrassaan hienoja kuvia, vaikka itse sanonkin!

Lämpöasteita tosiaan oli riittämiin, puuskittainen tuuli sentään viilensi kuumuutta vähäsen mutta teki tietysti ajamisen hankalammaksi. Joitakin kaatumisia päivän aikana kuulemma tuli, pari niistä sinä aikana kun mäkin olin messissä. Ei onneksi mitään vakavampaa kuitenkaan. Kuvailin vajaan puolitoista tuntia, sitten olikin jo aika huristella takaisin Turkuun ja alkaa valmistautua illan DBTL-tarjontaan. Palataan asiaan myöhemmin, kun ehdin laittaa nekin kuvat kuntoon.

Scandinavian Music Group – Onnelliset kohtaa [2002]

Tuntuu jotenkin hassulta esitellä kaksi postausta peräkkäin tuoreita hankintojani, ihan kuin ostelisin joka päivä uutta tavaraa. Syy tähän on kuitenkin aivan suoraa seurausta siitä, että tehtyäni pitkästä aikaa töitä mulla on myös tuloja, jotka ovat mahdollistaneet joidenkin haaveiden toteutumisen. Yhden tällaisen toteutuneen haaveen paljastin eilen, ja tänään on toisen vielä maihareitakin pitkäaikaisemman unelmoinnin kohteen esittely.

Alkuun hieman pohjustusta aiheeseen. Viikonloppunahan olin kotikotona käymässä ja Miskan palattua usean kuukauden reissultaan kotiin oli kamera tietysti otettava mukaan. Räpsin järkkärillä muutaman ruudun jo perjantai-iltana, kun Miska näytti niin suloiselta uinuessaan iskän sylissä. Jossain vaiheessa laskin kameran sohvan vieressä olevalle tasolle, johon sen sitten unohdin. Aamulla ihmettelin ääneen mitä tahmaista kameran objektiivin päällä oli ja pyyhkiessäni klähmää pois äiti sanoi nostaneensa kameran pois, koska sohvan vieressä olevan tason yläpuolella roikkui kasvi, joka pudotti aina silloin tällöin mettä kukistaan. Eilen huomasin objektiivin liikkuvan kovin jähmeästi, myöhemmin tajusin sen johtuvan todennäköisesti kotikotona tapahtuneesta tahmaantumisesta. Mettä näytti olevan vain vähän sen tarkennusrenkaan päällä, mutta ilmeisesti sitä oli päässyt myös zoomin väliin.

Tänään kävin kyselemässä kameraliikkeestä vinkkejä puhdistamiseen, vastaus oli huoltoon vaan kuten odottaa saattoi. Hinta-arvioksi sain työ 90 € tunnilta ja siihen päälle varaosat eli jossain satasen hujakoilla liikuttaisiin. Vähän epäilytti onko tuollaisen muutaman vuoden vanhan kittilinssin arvo edes sitä satasta, joten päätin toistaiseksi unohtaa linssin huoltamisen. Sen sijaan sijoitin aiemmin netissä tutkimaani kiintepolttoväliseen objektiiviin, jota mulle oli parikin valokuvaajaa suositellut: AF-S DX NIKKOR 35mm ƒ/1.8G.

Jaksan aina ihastella Marian kuvien syväterävyyttä, jollaista ei peruskittilinssin ƒ/3.5 valovoimalla saa aikaiseksi. Ikävä on myös iskän vanhan 70-luvun Pentax Spotmatic F -filmijärkkärin linssejä ja erityisesti sitä 50 mm perusobjektiivia, jolla opettelin valokuvaamaan vuosia sitten. Rakastan sitä jälkeä, mitä oikein suurella aukolla kuvatessa syntyy – kohde ikään kuin hyppää terävyydellään esiin sumeasta taustasta. Ja bokeh totta kai on silmää miellyttävä.

Kotiin tultaessa oli jo sen verran hämärää, etten ulos lähtenyt pomppimaan kameran kanssa, mutta sisällä toki testailin muutaman ruudun verran. Huomenna painun varmaan heti aamusta pihalle kokeilemaan lisää, toivottavasti olisi kaunis syyspäivä.

Satuinpa muuten bongaamaan Flickristä oikein oman ryhmän tälle objektiiville, oli tietysti pakko liittyä saman tien mukaan joukkoon. Nyt taidan mennä selailemaan otoksia group poolissa, kun en sitä ehtinyt vielä sen enempää tehdä.

Rammstein – Liebe ist für alle da [2009]