AvainsanaHöh ja pöh

3.4.2011
23:19

Uusi oranssi perheenjäsen

Tänä viikonloppuna oli vuorossa viimeiset kaksi päivää kevään verhoilukurssia. Olin viime kerralla jäänyt tuolieni kanssa siihen vaiheeseen, että kummassakin oli pohja valmiina ja liinattuna sekä toiseen olin ehtinyt laittaa istuinosan kankaan enimmiltä osin kiinni. Jatkoin työskentelyä valmiimman tuolin kanssa, tavoitteena saada se valmiiksi ja sitten katsoa ehdinkö muuta.

Loppusuora häämöttää

Eilen tosin huomattiin, että toinen tuoli oli saanut terveisiä jommalta kummalta (tai jopa molemmilta) kissoilta: oli hemmetti pissajäljet valkoisessa liinakankaassa! Eikä oltu ilmeisestikään loroteltu ainoastaan kerran vaan kahdesti tai enemmän! Olin niin valmis tekemään Miskasta tupsuhäntäisen sudenpentulakin… Vaikka oma mokahan se tietysti oli kun olin suojannut tuolin ainoastaan raapimiselta, ei meinaan käynyt mielessäkään että katit päättäisivätkin merkata reviirinsä siihen. Keväthuuma selvästikin täyttänyt naukujien korvienvälit.

Vielä en oikein tiedä mitä tuon pissatuolin kanssa teen. Hajua siitä ei ainakaan näin ihmisnenään lähde nimeksikään, mutta mahdollisesti tulevaisuudessa hankittava kissakaveri saattaisi kyllä haistaa lajitoverinsa merkit ja ties minkälaisen käsittelyn tuoli sitten saisi. Päivän hommahan se ainakin olisi, jos laittaisi vanut ja lakanakankaan uusiksi. Tekstiilinraikastajaa testattiin jo, voisi vielä kokeilla etikkaa (sillä kuulemma lähtee Pirkan mukaan kissanpissahajut) ennen kuin tekee päätöstä suuntaan tai toiseen.

Jousitus k-tuoliin

Onneksi kyseessä ei ollut se tuoli, jossa oli jo varsinaista kangasta – sen korjaamiseen olisi mennyt ajan ja vaivan lisäksi myös rahaa. Tämä viikonloppu meni siis – paitsi kissoja ja kevättä sadatellessa – toisen tuolin työstämisessä ihan viimeisen päälle. Ja valmiiksi se tulikin! Viimeistelyn tein tänään viimeisten kurssituntien jälkeen kotikotona, vähän siistimistä piilopistoilla sekä käsinojat paikoilleen. Pakko myöntää, että mä olen ihan oikeasti ylpeä tekeleestäni ja itsestäni kun sain tuollaisen tehtyä! Käsillä näpertäminen ei ole vahvinta osaamistani, joten siitäkin syystä tämä on aikamoinen erävoitto sillä saralla. Katsokaa nyt:

Valmis!

Kankaan väri on aivan täydellinen! Ei yhtään liian räikeä, vaan just sopivan pirteä ja aurinkoinen – tuota katsoessa tulee hyvälle mielelle. Käsinojia ei vielä ole käsitelty mitenkään, mutta tarkoitus on hioa ne ja lakata ehkä ihan vähän nykyistä tummemmaksi. Vanhat kelpaavat toistaiseksi, sillä ensi viikonloppuna tuoli menee paikallisen työväenopiston näyttelyyn enkä sitä ennen ehdi enää käsinojille tehdä mitään. Kovasti tekisi mieli tuoda tuoli Turkuun ja sovittaa se jotenkin tänne kämppään, vaikka tämä pieni onkin. On tuo vaan niin ihana ja kaunis. ♥

27.1.2011
12:44

Uppoavat laivat

Eksyin jokunen aika sitten siskon vinkkaamana Iron Fistin omaan nettikauppaan tutkailemaan sale-osaston tuotteita. Siellä olikin vaikka mitä kivaa, joskin syksyllä himoitsemaani järjettömän siistiä luurankohupparia ei valikoimasta enää löytynyt. Sitten silmäni havaitsivat jotain kaunista ja upeaa, nimittäin erään laukun.

Uppoavat laivat

Seilorihenkinen veska taitaa ns. viralliselta nimeltään olla Sinking Ships Casual Handbag ja on kerrassaan valloittava. Sinistä, punaista, raitaa, ankkuria, rusettia… Ei kai tuollaista yhdistelmää voi muuta kuin rakastaa? Ja entäs hei laukun sisäosa, ankkureita sikin sokin! Ihan parasta.

Sisäosa

Olin jo päättänyt tilata laukun tuolta Iron Fistin kaupasta, vaikka $30 toimituskulut tuntuivatkin hurjilta – itse tuote oli itse asiassa joitakin dollareita kuluja edullisempi. Jostain syystä kuitenkin onnistuin unohtamaan asian aina koneen ääressä ollessani, tällainen vähän lahopää kun olen aina toisinaan. Ei liene vaikea arvata mitä tapahtui kun eilen vihdoin muistin asian oikealla hetkellä? No eihän niitä enää tietenkään ole kyseisessä kaupassa myynnissä, ja tuntuvat olevan loppu kaikkialta muualtakin. Täältä saisi vielä ihan siedettävään hintaan eikä pitäisi tulliinkaan joutua, kun on peräisin Englannista. Hmmmmm.

(Kuvat: huppari, laukku.)

21.10.2010
21:56

Toinen kaksikko

Vaihtelu virkistää, joten tyrkätäänpä pari asukuvaa tähän väliin. Ihan vaikka vain siksi, jotta tämä blogi on edes vähän enemmän muotiblogi joksi tätä hämmentävän usein kutsutaan. (Oikeasti tämähän on siis elämäni päiväkirja ja ajatusteni kaatopaikka, jossa voin surutta hehkuttaa tai mollata – ihan miltä milloinkin tuntuu.)

Perjantaina viikko sitten oli vuorossa Pukeudu pinkkiin -päivä. Mua muuten hämää se, että kyse on tosiaan pukeutumisesta pinkkiin ja silti esim. Roosa nauha on ihan selkeästi vaaleanpunainen – mun mielestä ne ovat kaksi täysin eri väriä! Pinkki on sellainen räikeä ja se haaleampi versio siitä on vaaleanpunainen. Hyvä esimerkki on tämä kuva: siskon asussa on tehostevärinä pinkki, mutta seeprahuivin reunat ovat vaaleanpunaiset. Englanninkielessä em. väreillä ei taida olla omia nimityksiä, vaan kaikki sävyt ovat vain pink.

Asiaan. Joskus yläasteaikoina tykkäsin kovastikin vaaleanpunaisesta, mutta se vaihe meni sittemmin (onneksi!) ohi. Jyväskylä-vuosina käytin usein kirkkaanpinkkiä mustan kanssa yhdessä, ja olipahan kuontalonikin pinkki suunnilleen joka syksy. Nykyisestä vaatekaapistani löytyy pinkkiä enää vain pieninä hippuina (mm. toppi ja sukkikset) ja vaaleanpunaista ei taida olla yhtä painijaselkäistä toppia enempää.

Päivän asu 15.10.2010

Onneksi muistin Sonia Rykiel pour H&M -neuleshortsit, jotka nappasin keväällä nettikaupan aleosastolta ihastuttuani liikkeestä ostamiini mustiin. Nyt tosin havahduin, etteivät nuo toimi pinkkinä yhtään niin hyvin… Ehkä mun perseosasto on levinnyt kesän aikana vähän liikaa.

Raitapaita on myös Rykiel pour H&M:ää, sen pehmeää villaa rakastan edelleen suuresti. Tuttu hattu Monkista, pinkit papukaijakorvikset second handia swap-a-ramasta, kaulakoru Kaipaus. Ruskea tekonahkaveska tämän syksyn H&M-tilauksesta, monta vuotta vanhat sukkikset taitavat olla H&M:ltä nekin. Nilkkurit ovat iki-ihanat Vagabondin Ramonat.

Päivän asu 21.10.2010

Ja perään vielä tämän päivän asukin, kun oli kerrankin jollain tapaa hyvin mieleinen. Mustaa ja valkoista hippusella purppuraa – toimii. Musta pohja syntyi trikoopaidasta (H&M Divided) sekä wetlook-leggingseistä (Only), siihen lintutoppi (Firetrap) ja selkää lämmittämään tekoturkisliivi (Lindex kids). Kaulakoruksi sopi täydellisesti pitsikoru (Seppälä), samaa purppuraa kun on topissakin. Päähän vielä Dividedin villasekoitemyssy ja jalkoihin Dr. Martensit, mustat nauhat ovat Sokokselta.

Siinä se, kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Lady GaGa – The Fame Monster [2009]

28.9.2010
14:34

Kupliva muoti-ilta

Viime torstaina suuntasin illalla Feline mukanani Skanssiin ja Selectedin liikkeeseen, jossa oli kyseisen merkin ja Olivia-lehden järjestämä muoti-ilta. Tilaisuuteen piti ilmoittautua ennakkoon, mutta mitään nimiä (enkä nähnyt keneltäkään papereitakaan kysyttävän vaikka tapahtuma oli K18) ei kyllä missään vaiheessa kyselty. Ainoa ero normaaliin oli se, että oviaukon yläosassa oli printattu A4 suljemme poikkeuksellisesti klo 19.

Samppanjaa ja vaahtokarkkeja

Tarjolla oli kuohuvaa sekä sydänkarkkeja, ja kaikkea riitti loppuun saakka. Alkuun oli hivenen tiivis tunnelma, mutta iso osa porukasta katosi paikalta puolessa tunnissa. Syyskuun Oliviassa mainitun Selected Femme/Homme -muotiasiantuntijat päivittävät tyylisi syksyyn olisin kuvitellut tarkoittavan pientä katsausta syksyn muotiin tai vastaavaa, mutta edes minkään sortin tervetuloa-toivotusta ei paikalla kuultu.

Tiedä sitten mitä tuolla em. lauseella oikeastaan tarkoitettiin.

Tyyliäänestys

Ilta koostui skumpan lisäksi arvontaan (mikä tyyli kolmesta miellyttää eniten) osallistumisesta sekä -20% alennuksella shoppaamisesta – ei mitään sen kummempaa siis. Kieltämättä olin pikkiriikkisen pettynyt, olen joskus Jyväskylässä ollut SpiritStoren vastaavassa tilaisuudessa ja siellä oli yhtä jos toista pientä ohjelmaa illan aikana.

Kutsussa mainostetut kauneuslahjat olivat käytännössä testerit jostain uudesta meikkivoiteesta sekä Avril Lavignen hajuvedestä. Niin ja uusimman numeron Oliviaa sai ottaa halutessaan mukaansa – niitä oli vinot pinot suunnilleen kaikkialla mihin katseensa käänsi.

Rannekoru

Joitakin artikkeleita käytimme sovituskopin puolella, mutta noin yleisesti valikoima ei ollut mielestäni kovin innostava. Esimerkiksi Lotalla usein nähdyn ja oletettavasti kaikin puolin mahtavan kasmirneuleen olisin mieluusti ottanut sovitukseen (ja ehkä kotiinkin), mutta mitään vastaavaa en Skanssin liikkeestä löytänyt.

Lämpimän ja toimivan neuletakin mentävä aukko vaatekaapissani on siis edelleen. Varsinkin kun kolme vuotta sitten ostettu ja pariin kertaan karkuteille joutunut mutta aina kotiin löytänyt H&M:n musta perusneuletakki alkaa näyttää kauhtumisen merkkejä… On sitä kyllä käytettykin järjettömän paljon, siinä mielessä kestävyys on aika hyvin viidentoista euron neuleelta.

www.selected.com

Saatettiin me vähän jotain ostaa, kuten hienosta paperikassista voi päätellä. Sisko löysi kaipaamansa mustat hihat (eli boleron) sekä ekstrana ylemmässä kuvassa näkyvän rannekorun ja isot korvikset, kaikki Piecesin. Oma vaatekaappini täydentyi täydellisen harmaalla perustopilla, joka on kerrankin tarpeeksi pitkä ja ilman painijaselkämystä. Miehelle toin tapahtumasta mielettömän hienon t-paidan, katsotaan josko joku päivä saisin napattua siitä kuvan – se on täydellinen! Ja mieskin onneksi tykkäsi.

11.7.2010
16:44

Aina ei mee nallekarkit tasan

Eilisilta ei sitten mennytkään ihan niin kuin olin ajatellut. Miestä väsytti niin ettei hän alkuillan torkkujen jälkeen jaksanut enää lähteä mihinkään, vaan painui mieluummin pehkuihin. Meillä tämän viikonlopun majaillut kaveri lähti joskus seiskalta Naantalissa käymään, mutta pääsi erinäisten kommellusten seurauksena takaisin Turkuun vasta joskus yöllä.

Olisin kovasti ollut lähdössä kaupunkiin, vaan ei yksin tullut lähdettyä mihinkään. Sen sijaan istuin koneella bilevaatteet päällä, tukka laitettuna ja meikit naamassa, juoden valkoviiniä mansikoilla höystettynä. Hyvää mutta yksinäistä.

Umpiunessa

Puoliltaöin luovutin ja siirryin minäkin unten maille. Mies oli tosin jossain vaiheessa herännyt nälkäisenä, syönyt ja jumahtanut koneelle. Tuli kuitenkin siinä samoihin aikoihin nukkumaan, ja vedettiinkin iloisesti melkein kellon ympäri unta palloon. Havahduin joskus aamuseitsemältä ja tajusin, ettei kaveri ole soittanut ja tullut nukkumaan. Oli kuulemma herännyt aamulla Kupittaanpuistosta tutun porukan seurasta, onneksi kesäyö oli lämmin.

Tassut

Oli ehkä ihan hyvä, että jäin kotiin enkä lähtenyt illalla enää käymään missään. Jo vaatteita valitessani mieleen nousi ahdistuksenpoikanen, kun kaikki vaatteet näyttivät ihan kamalalta päällä. Olen tämän vuoden puolella lihonnut kolmisen kiloa, se todella näkyy ja tuntuu. Olo on jatkuvasti kuin porsaalla, vanhat lempivaatteet eivät mahdu päälle ja erityisesti näin helteillä shortsit jalassa pyrin välttelemään peilejä, jotten näkisi reisiäni joissa selluliitti mellastaa enemmän kuin koskaan.

Kaikesta tästä huolimatta en pysty kontrolloimaan syömisiäni, saatika sitten repimään itseäni liikkumaan. Tällä viikolla sentään sain vihdoin ostettua uudet juoksukengät, joten nyt mulla ei enää ole tekosyitä olla lähtemättä lenkille! Vanhojen kanssa ikävää oli se, kun jo muutaman kilometrin lenkki sai jalat niin perhanan kipeiksi – ei pahemmin tehnyt mieli lenkkeillä.

Venytys

Tänään on aivan järjettömän kuuma, ulkona meinaa läkähtyä varjossakin. Sunnuntaifiilis on vahvempi kuin aikoihin, ehkä kun nyt on pitkästä aikaa ollut täysin vapaa viikonloppu töistä. Täytyy ehkä kehitellä jotain kivaa tekemistä, kunhan tämä postaus tästä valmistuu. Illaksi voisi lähteä kotikotiin uimaan ja toivottavasti myös saunomaan, näin kesäisin voisi saunoa vaikka joka päivä. Kultsilla alkoi kolmen viikon loma, mäkin toivon ehtiväni jossain välissä pitämään muutamia vapaapäiviä. Huomiselle ainakin on vielä hommia, saa nähdä miten loppuviikko jatkuu.

Uni maistuu

(Kuvituksena väsynyt Dharma alkuviikolta.)

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma
Scroll Up