AvainsanaJotain uutta

9.4.2015
14:43

Vaunupohdintaa: Brio Happy

Viime syksynä alkoi nurkkiin kertyä kaikenmoista tarviketta uutta perheenjäsentä odottamaan. Aiempaa kokemusta meillä ei ollut, joten tehtävien päätösten määrä pääsi hieman yllättämään. Millaiset vaunut ja turvakaukalo, entä kantamisvälineet, miten nukkumisjärjestelyt, hoitopiste kotona… Onneksi kaveripariskunta antoi meille lainaksi vaatteiden lisäksi mm. kaukalon ja lämpöpussin, rintapumpun, pinnasängyn reunapehmusteen sekä paljon muuta, joiden avulla vauva-arjen sai mukavasti käyntiin. Vaunutkin olisimme saaneet lainaan, mutta päädyimme kuitenkin hankkimaan omat.

Brio Happy 2013 mid grey teleskooppiaisalla

Lueskelin jonkun verran aiheesta etukäteen netistä sekä konsultoin kavereita. Brion Happy-yhdistelmävaunut vaikuttivat kiinnostavimmilta sekä myös täyttivät kriteerimme: tukevat eikä mitkään rimpulat, kunnolliset (ilmakumi!)renkaat, ulkonäkökin oli kiva. Kun sitten vihdoin uskaltauduin paikalliseen lastentarvikeliikkeeseen, huomasin heti samantyyppiset Happyt, joita olin ajatellut. Musta runko ja pyörät, check. Harmaat kankaat, jes – olin tosin katsonut vuoden 2014 Black denim -kangasta, mutta nämä v. 2013 perusharmaat olivat oikein kelvolliset nekin. Käyttötuntuma vaunuja testatessa oli sekä omaan että miehen mieleen, joten parin päivän mietinnän jälkeen kävimme lunastamassa ne itsellemme mukavaan muuttomyyntihintaan. Myöhemmin bongasin vielä Kui Designin vaunusuojaproton sekä alesta Tullsan sadesuojan, niin johan oli hyvä paketti kasassa odottamassa käyttäjäänsä.

Brio Happy kovalla kantokassilla

Eri Happy-versiot ovat auenneet mulle vasta näin jälkikäteen, kun vaunutietämys on lisääntynyt ja luonnollisesti myös käytäntö opettanut osansa. Ratasosa + kova kantokassi on osoittautunut käteväksi komboksi ja valitsisin samat uudestaan, mikäli olisin nyt hankkimassa Happyja. Vauva-aikana on koko setti käytössä ja myöhemminkin tarvitsee säilöä ainoastaan suht pieneen tilaan menevä kantokassi erillisen ison kopan sijaan. Kantokassia voi esim. reissussa käyttää vauvan nukkumapaikkana muutenkin kuin rattaissa, kassin kuomua en tosin ole kokenut tarpeelliseksi.

Vajaan kolmen kuukauden käytön jälkeen en silti ole täysin tyytyväinen vaunuvalintaamme ja se mikä eniten hiertää, on teleskooppiaisa. Alimassakin asennossa se tuntuu jotenkin korkealta, vaikka olen naiseksi varsin keskimittainen (166 cm). Vaunujen tämä kombo ei myöskään toimi busseissa: useampien vaunujen/rattaiden ollessa samaan aikaan kyydissä ihmiset eivät meinaa mahtua meidän ohi ja tietysti tönäisevät vaunuja, koska aisaa ei saa yhtään käännettyä pois kulkuväylältä. Happyt tuntuvat muutenkin pitkiltä, niin vähän ihmetyttää miksi ainakin täällä päin tyrkytetään enimmäkseen tuota teleskooppiaisaa.

Brio Happy: esiin käännettävät heijastimet

Alkuun vähän ihmettelin (aivotoiminta taisi jäädä synnärille…) heijastinten puuttumista ylhäältä kuomun tasolta, mutta sitten onneksi huomasin niiden olemassaolon. Sinänsä näppärää että heijastinnauhan voi kääntää esiin tarvittaessa, kun pääasiassa vaunuilla varmastikin liikutaan valoisaan aikaan. Kuomun lisäksi heijastinta löytyy tavarakorin ympäriltä.

Brio Happy: ilmakumirenkaat

Happyjen renkaista tykkään ja olisivat epäilemättä vielä paremmat, kun saisin aikaiseksi tarkistaa rengaspaineet. Jousituksesta ei myöskään ole huonoa sanottavaa, meno on pehmeää maaston pienestä epätasaisuudesta huolimatta. Vaunut pääsivät tositoimiin heti ekoilla käyttökerroilla, tammi-helmikuussa kun ulkona oli pääasiassa lunta, jäätä ja loskaa. Happyt eivät talvikelejä säikkyneet, vaan rullasivat mukavasti myös auraamattomilla jalkakäytävillä eivätkä nikottele sadevesikouruistakaan sen kummemmin. Renkaille plussaa myös pikakiinnityksestä: keskeltä painamalla ne saa naksautettua irti nopeasti ja helposti. Tämä on tarpeen vaunuja autoon pakatessa, sillä vaikka automme ei ole edes pienimmästä päästä niin Happyjen paketti on sen verran iso, että toisen sivun renkaat pitää irrottaa.

Periaatteessa Happyt ovat siis oikein mainiot pelit, mutta mua vaivaa vähän liikaa se pihvelin aisa sekä vaunujen jykevähkö olomuoto plus autoon pakkaamisen hankaluus. Kiitos Jennin vinkkauksen löysin fb:n Lastenvaunuhullut-ryhmän, josta olen imenyt lisää tietoa vaunuista, rattaista ja kaikesta niihin liittyvästä. Taitaa tämä “hulluus” olla tarttuvaa sorttia, sillä olen viettänyt monta imetyshetkeä selaillen iPadilla vaunuihin liittyviä juttuja ja välillä ne ovat tulleet yöuniinkin… Parissa liikkeessä olen ehtinyt pyörähtää testailemassa vaunuja, mutta varsinaista ratkaisua ei dilemmaan ole syntynyt. On tämä kyllä taas todellinen first world’s problem, mutta kun ei vaan voi olla tyytyväinen siihen mitä on. Koska jossain on joku parempi vaihtoehto, vaan mikä ja missä? Harmi kun mistään ei saa vaunuja testiin vaikka viikoksi, jotta voisi ilman suurta rahallista panostusta löytää ne omaan tarpeeseen oikeat.

(Kuvat helmikuulta; ei Turussa ole lumesta ollut tietoa enää pitkään aikaan.)

4.1.2015
22:35

1/52

Koska olen viime kuukausina tarttunut kunnon kameraan aivan liian harvoin, päätin ottaa vuodelle 2015 projektiksi kuvata ainakin kerran viikossa jotain. Se voi olla mitä tahansa, kunhan se tapahtuu a) kameralla eikä puhelimella ja b) meneillään olevalla viikolla. Taka-ajatuksena on myös tallentaa arkea näin kotona ollessa, kun sitä tässä on nyt ainakin loppusyksyyn asti tiedossa. Kuvan julkaisen blogissa ja pyrin tekemään sen aina viikon päätteeksi sunnuntaisin, mutta toki välillä saattaa olla heittoa suuntaan tai toiseen. Lisäksi ajatuksena on herätellä taas bloggausintoa uuteen nousuun, sen osalta uusi vuosi onkin lähtenyt ihan mukavasti käyntiin.

1/52
Viikko 1: lumi tuli (ja melkein suli).

16.11.2014
22:31

Ruskaretki 2014: syyskuun viimeinen

Muutama päivä ennen lähtöä saimme tiedon, että by the way osa hotellin palveluista (esim. ravintola ja kylpylä) on kiinni huoltotauosta johtuen lomaviikkomme maanantaista alkaen. Kiva. Muutenkin pohjoisessa tuntui vähän kaikki hiljenevän kuun vaihduttua lokakuun puolelle, ruska-ajan sesonki oli selkeästi päättynyt. No eipä siinä sitten, kokkasimme sapuskat pääasiassa “kotona” ja pulikoimaan ajoimme yhden kerran Leville, joka osoittautuikin kymmenen kertaa paremmaksi paikaksi kuin viime reissulla testattu hotellin kylpylä. Ei paha saldo siis.

Järven toisella puolen
Kaikki kiinni
Aurinko laskee I
Aurinko laskee II

Yhtä pidempää päiväreissua (tähän palaan oman postauksen kanssa) lukuun ottamatta pyörimme lähiseuduilla, ulkoilimme ja kätköilimme ja sen sellaista. Leppoisaa ja rentoa, vailla turhaa stressiä. Eräänä iltana pysähdyimme Ylläksen maisematien varteen ihailemaan aurinkoa, joka oli painumassa tuntureiden taa värittäen maiseman upeilla väreillä. Ja näinpä viikon aikana vihdoin myös revontulia! Revontulia on toki täällä etelässäkin, mutta viime vuodet kaupungin valosaasteen keskellä asuneena en ole kertaakaan onnistunut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Lisää reissukuvia Instagramissa hashtagilla #ruskaretki2014.

Apulanta – Syytteitä ja Selityksiä – 52 parasta [2014]

9.11.2014
09:54

Ruskaretki 2014: Lappi kutsuu jälleen

Pidimme miehen kanssa tämän vuoden talvilomat alta pois jo tuossa syys-lokakuun vaihteessa, kun suuntasimme tutulla reissuporukalla kohti pohjoista. Päädyimme tällä kertaa helpottamaan menomatkaa sen verran, että hyppäsimme koko konkkaronkka auto mukaan lukien junaan ja kolistelimme valtion rautateitä pitkin Napapiirille asti.

Perjantai-illalla sateisessa Turussa…

Yöjuna Turku-Rovaniemi
Auton nouto
Syksyn värit

…ja aamulla perillä Rovaniemellä! Yö meni jokseenkin katkonaisesti kolinan, heilumisen ja 2-veen huudon säestämänä; oli hullua vielä sitten illallakin tuntea huojumista kuin olisi edelleen junan kyydissä. Koska majapaikkaan pääsi vasta alkuillasta, lauantaipäivän vietimme Rovaniemen keskustassa mm. lounaan ja muutaman geokätkön merkeissä. Ennen matkan jatkumista poikkesimme Joulupukin Pajakylässä ottamassa ensimmäiset fiilistelyt tulevaan jouluun, itse pukkia emme tosin nähneet livenä.

Aika tyly pahka
Tuulessa huojuen
Matkalla Pikkulaelle
Syksynpunainen
Pikkulaki
Näkymät Pikkulaelta

Lauantai-illalla saavutimme määränpäämme Ylläksen ja saimme asettauduttua taloksi. Edellisen yön ja päivän reissaamisen jälkeen uni tuli varsin nopeasti, mutta onneksi edessä oli kokonainen viikko tuntureiden keskellä. Sunnuntaina lähdimme koko lössi tutkimaan lähiseutua päämääränä Pikkulaki, jossa oleva kätkö meiltä jäi edelliskerralla hakematta. Vaikka paras ruska-aika oli jo takana, kyllä kelpasi ihailla perillä aukeavaa maisemaa – oi Lappi. ♥

Lisää matkakuvia Instagramissa hashtagilla #ruskaretki2014.

20.10.2014
21:32

Museojunalla Uuteenkaupunkiin

Onnettoman hidas päivitystahti näköjään jatkuu, kun kiire ei tahdo hellittää otettaan. Naputtelen tässä siis postauksen tyylikkäästi lähemmäs kolme kuukautta jälkikäteen, liekö tämä jo jonkin sortin ennätys blogin historiassa… Armeija-aikanakin taisin päivittää useammin, heh. Vaikka turha sitä on pahoitella, aina ei vaan aika riitä – varsinkaan kun viikot täyttyvät töistä, kodin laittamisesta ja beben tuloon valmistautumisesta. Ei ole enää montaa viikkoa töitä jäljellä ennen äitiysvapaan alkua, hurjaa!

P 1921 Uuteenkaupunkiin

Ei ole kerta taikka kaksi, kun olen onnistunut missaamaan kesäisen junamatkan rataosuudella Turku-Uusikaupunki, sillä monesti kyseinen erikoismatka tehdään Lättähatulla ja paikkoja on silloin varsin rajoitetusti. Tänä vuonna olin kerrankin ajoissa asian suhteen ja jäin kyttäämään Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ilmoitusta kesän reissusta, matkaseuraakin olin puhunut mukaan hyvän lössin. Hyvää kannattaa odottaa, nyt vihdoin pitkäaikainen unelmani toteutui! Saimme liput junaan, joka tosin tällä kertaa ei ollut Lättähattu, mutta sekös olisi intoa vähentänyt. Heinäkuisena sunnuntaiaamuna hyppäsimme siis puoliskon kanssa museojunan P 1921 kyytiin Turun rautatieasemalta ja lähdimme puksuttamaan kohti Uuttakaupunkia.

Toiselle aikakaudelle
Hätäjarru
Kiskot vie
Käymälä
Museojuna Ugissa

Alkumatkasta en osannut muuta kuin muuta kuin huokailla ja hihkua, vähän siinä ehkä kimmelsi kyynelkin silmänurkassa (raskaushormonit, ju nou) kun olin niin onnellinen tilanteesta. Lapsuuteni kyseisen radan varrella viettäneenä hienoin hetki oli varmastikin saapuminen “kotiasemalle”, josta loput seurueestamme nousivat kyytiin, ja hetki sen jälkeen kun tuttu rakas talo pilkotti peltojen takana. Matka Turusta Ukiin kesti puolisentoista tuntia ja perillä oli runsaat pari tuntia aikaa hengailla. Nautimme jäätelöä ja virvokkeita Pakkahuoneella, minkä jälkeen suuntasimme naisvoimin muutamalle geokätkölle. Pian olikin aika palata Kalasataman pysäkille ja lähteä paluumatkalle, snif. Takaisin päin mennessä jäimme puoliskon kanssa pois matkan varrella ja sisko miehineen jatkoi Turkuun asti jatkaen eteenpäin meidän sinne jättämällämme autolla.

Päivän asu 27.7.2014

Oli kyllä aivan mahtava sunnuntairetki, toivottavasti päästään joskus vielä uudestaankin – ehkä seuraavaksi sitten sen Lättähatun kyytiin. :) Loppuun vielä junapäivän asu, ei ehkä helteeseen kaikista sopivin mutta noin muuten aiheeseen oikein passeli. Vaatevalinta oli luonnollisesti Olivia Rougen kellohelmat sydämillä ja päähän sitten mätsäävä huivi, jonka sisko joskus toi festareilta. Nenällä aurinkolasit D&G, korvissa toisen käden punaiset napit ja kaulassa lahjaksi saatu J-kaulakoru. Jalkaan valitsin varrettomat Converse All Starit, joilla oli hyvä hiihdellä pitkin cityä kätköjen perässä.

(Alin junakuva on Felinen kamerasta, asukuvan otti mieheni.)

Haloo Helsinki! – Kiitos ei ole kirosana [2014]

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma