Viikko 30: Mökkeilyä upeissa maisemissa Repovedellä.
Viikko 31: Kummipoikaa moikkaamassa koko perheen voimin.
Viikko 30: Mökkeilyä upeissa maisemissa Repovedellä.
Viikko 31: Kummipoikaa moikkaamassa koko perheen voimin.
No niin, vihdoinkin jonkun sortin matkakertomus viime viikonlopun reissusta Kymenlaaksoon. Perjantaina lähdettiin siis puolenpäivän jälkeen prätkillä kohti etelää. Ensin moottoritietä Muurlaan saakka, sieltä 110-tielle ja välttääksemme Helsingin kehäteiden perjantairuuhkat valittiin tie Porvooseen vähän kauempaa Hyvinkään ja Mäntsälän kautta.
Ei meillä muuta asiaa Porvooseen ollut kuin Brunbergin tehtaanmyymälä, jossa en ole vieraillut moneen vuoteen. Oi sitä onnea, kun sai pitkästä aikaa mussutettavaksi toffee- ja minttupaloja! Eikä riisisuklaakaan mitenkään huono vaihtoehto ollut. Suklaiden kuljettaminen takaboksissa +35°C kelissä tosin aiheutti sen, että parissa pussissa oli lopulta useamman pienen suklaapalan sijaan yksi iso yhteensulautunut köntsä… Mutta onneksi maku oli aivan yhtä herkullinen!
Perillä Kouvolassa oltiin joskus kuuden jälkeen illalla, äkkiä vaan kamat pois päältä ja suihkuun virkistäytymään – oli meinaan aika hiki. Illalla lähdettiin vielä kaupungilla käymään ja samalla kulta sai ensikertalaisena Kouvolan vierailijana pienimuotoisen esittelyn kaupungista. Istuskeltiin tovi myös Amarillon terassilla, kultsi otti miehekkäästi oluen ja me K-serkun kanssa valittiin mansikkamargaritat alkoholittomana versiona. Namia ja aivan ihanan raikasta.
Yksityiskohtia Kouvolan keskustasta, kylähullulla kirpparilla ei valitettavasti ehditty käymään.
Nahkaisen ajopuvun ja hikisennahkean ihon yhdistelmä sai mun polvet lähestulkoon verille, polvien yläpuolelle ilmestyi puvun pois ottamisen jälkeen aika komeat punaiset hankaumat. Ja tekivät muuten kipeää! Vähän niinkuin iho olisi palanut, polvia kuumotti ja hipaisukin sattui. Illan rasvailin läikkiä ahkerasti Bepanthenilla ja vähän koitin oloa viilentää pakastehernepussillakin, lauantaina sitten kävin apteekista hakemassa tujumpaa apua (= kortisonivoidetta). Pahoittelen syvästi, mikäli joku sai pysyviä traumoja polvikuvan nähtyään – mulla ei valitettavasti ole maailman kauneimmat polvet arpineen kaikkineen.
Lauantaina tosiaan käväistiin kaupungissa, apteekin lisäksi mun piti käydä jostain etsimässä nahkapuvun alle soveltuvat trikoot kotimatkaa varten. 3/4-lahkeellisia ei myyty enää missään (kuulemma koska on syksymallistot jo kaupoissa), joten ostin sitten ohuehkot perusharmaat leggarit H&M:ltä. Ennen lähtöä poikettiin vielä Caminito-jäätelöbaarissa maistamassa argentiinalaista jätskiä, mun valintani oli mangon ja purkan makuiset pallot. Hyvää oli!
Caminitossa oli mahtava terassi värikkäine tuoleineen. Käsikuvan idea on sininen lakka
kynsissä, lainasin sitä K:lta ja joku tuollainen sävy olisi itsellekin kyllä hankittava.
Yhden paikkeilla haettiin tavarat mukaan ja suunnattiin kohti Verlaa, jossa oli viikonlopun ajan viikinkiaiheinen Verlan aika -tapahtuma. Ehdittiin paikalle juuri sopivasti, hetken ympärille katseltuamme oli jo ensimmäisen ohjelmanumeron vuoro: viikingit hyökkäsivät laivalta maihin. Sen jälkeen oli kehässä taistelua viikinkien kesken, kummastakin tilanteesta muutama kuva alla. Niin ja kaikki kollaasit saa klikkaamalla hippasen suuremmaksi.
Hienosti toteutettua rekvisiittaa näkyi missä tahansa minne katseensa siirsi, ja “näyttelijät” olivat teeman mukaisissa asuissa kovasta helteesta huolimatta. Tuolla muuten vasta kuuma olikin, hiki valui pitkin naamaa vaikka olisi vain istunut paikallaan eikä tuntunut tuulenvirettäkään. Hassua miten erilaiselta samanlaiset säätilat tuntuvat sisämaassa, kun yleensä ne kokee rannikolla.
Jossain vaiheessa iltapäivää osallistuttiin museokierrokseen, joka sisältyi pääsylipun hintaan. Vajaan tunnin ajan kierreltiin ympäri vanhassa pahvitehtaassa oppaan kertoessa pääpiirteittäin pahvinvalmistuksen vaiheista ja työskentelytavoista. Aivan mieletön kyllä tuo tehdasmiljöö, kun rakennukset on säilytetty hyvin pitkälti entisenlaisena.
Kierroksen jälkeen haettiin museosta karannut kulta Väkkäräverstaan myyntipisteeltä ja haukattiin pientä välipalaa, kun K:n isäkin oli tullut paikalle. Sen jälkeen mentiin katsomaan lähempää jo jonkin aikaa käynnissä olleita turnajaisia, kuviakin tuli napattua kun eräs herrasmies teki tilaa edessään ja sain suht hyvän kuvauspaikan. Hienot asut sun muut siinäkin, mahtoi ratsastajilla olla järjetön hiki haarniska päällä auringon porottaessa kuumasti!
Turnajaisten jälkeen kierreltiin vielä jokunen hetki myynti- ym. kojuja sekä piipahdettiin paikallisen viinitilan puodissa, josta löytyi mm. Johanna-kuohuviiniä. Nyt ei viitsinyt ostaa prätkällä kotiin roudattavaksi, mutta joskus sitä on kyllä ehdottomasti maistettava. :) Kuvauksen mukaan kyseinen viini on kuivaa juhlakuohuviiniä valkoisista viinimarjoista.
Verlasta lähdimme ajamaan kohti Valkealaa ja mökkiä, jossa pari vuotta sitten vietin juhannusta. Pienoisen kiertoreitin jälkeen selvisimme vihdoin perille ja päästiinkin suoraan saunan lauteille “lämmittelemään”. Järvivesi oli hurjan lämmintä, +25°C! Tovin siinä jaksoi saunoa ja uida, kunnes väsymys ja nälkä pakottivat lopettamaan pulikoinnin ja istahtamaan sen sijaan ruokapöydän ääreen. Alkupalana oli rapuja, joita mä en kuitenkaan uskaltanut syödä kun se on jotenkin niin epäinhimillistä. :P En mä katkaravuistakaan tykkää, vaikka olen niitä maistanut – ne vain näyttävät niin kummalliselta.
Istuskeltiin aika pitkään lautapeliä pelaten ja viiniä maistellen, enimmäkseen ulkona terassin pöydän vieressä. Enpä muista kotimaassa aiemmin kokeneeni niin lämmintä mutta pimeää elokuun yötä. Joskus puoli kahdelta silmät lupsuivat niin paljon ettei auttanut muuta kuin lähteä unten maille.
Sunnuntaina lähdettiin puoliltapäivin takaisin Kouvolaan ja sieltä eteenpäin kohti kotia. Juuri ennen lähtöä rantaan ilmestyi sorsaemo (jo aika isoiksi kasvaneiden) poikastensa kanssa leipäpalojen toivossa, sellaisia ne sitten saivatkin. Kuulemma kyseinen lintuemo käy säännöllisesti ensin yksin tsekkaamassa liikeneekö mökiltä pientä purtavaa ja sitten vasta tuo populansa paikalle. Näin oli myös silloin meidän siellä ollessa, emo käväisi mökkipolulla tarkistamassa tilanteen jonkun aikaa aiemmin. Hassuja nuo eläimet joskus.
Että sellainen viikonlopun mittainen kesäreissu meillä. Kuvia tuli nyt aikamoinen läjä, kun en vain osannut enää karsia enempää. Ei varmaan mikään yllätys, kuvia kertyi reissulta kuitenkin 350 – ja siitä on siis huonot ym. kuvat otettu jo pois. On tämä digiaika vaan niin helppoa…
Ankkarock 2010 -playlist
Tulikin lyhyt blogipaussi, kun loppuviikko hujahti ensin ke-to aamuvuorossa töissä ja sitten pe-su tien päällä. Kulta lainasi iskältä prätkää, jotta päästiin lähtemään kahdella pyörällä reissuun. Suuntana oli siis Kouvolan maisemat, mun viimeisimmästä visiitistä serkkulaan on ehtinyt kulua jo pari vuotta ja kulta ei ollut siellä suunnalla käynyt kai koskaan.
Sää oli todella helteinen ja hikinen, reippaasti kolmenkymmenen lämpöasteen paremmalla puolella mentiin joka päivä. Tuntui käsittämättömältä, kun edes ajoviima prätkän päällä ei helpottanut tukalaa oloa yhtään – paitsi kotimatkalla hieman, kun tajuttiin irroittaa nahkapuvun osia yhdessä pitävä vetoketju niin että tuulenvire pääsi vähän viilentämään selkää. Sadettakin tosin saatiin niskaan sen verran, että kymmenen kilometriä ennen Turkua tiputteli muutama pisara ja saatuamme kotona pyörät parkkiin alkoi ripsottaa reippaammin.
Kauaa en ehtinyt kotona levähtää, kun painelin jo yövuoroon töihin. Aamulla taas piti käydä tyhjentämässä kirpparipöytä enkä sen jälkeenkään oikein saanut nukuttua, joten hippasen taitaa univelkaa tässä vaiheessa olla. Kamerassa odottaa edelleen yli 500 kuvaa purkamista ja läpikäymistä, ehkä huomenna saisin hoidettua ne alta pois. Palaan tarkempaan reissuraporttiin paremman ajan ja kuvamateriaalin kera myöhemmin, nyt unta palloon.
Paramore – RIOT! [2008]
Tämän hetken kiireellisin webbiprojekti alkaa olla hyvällä mallilla, joten varastin vähän aikaa juhannussepustukselle. Torstaina siis ajelin semi-ruuhkassa Kouvolaan serkkuni K:n luokse ja perjantaina suunnistettiin K:n äidin ja tämän miehen mökille Repovedelle. Vettä ei onneksi tullut taivaalta kuin muutama pisara, joskin puolenyön pintaan alkoi ropista enemmän. Tutustuttiin lähiympäristöön veneellä ja käytiin mm. Hillosensalmen vanhalla asemalla syömässä jätskit. Illalla tietysti syötiin, saunottiin (kuulin ekaa kertaa saunahatuista!) ja järvessäkin pulahdettiin (vesi +17°C).
Lauantaina ajeltiin veneellä Lapinsalmen riippusillalle ja sieltä Kuutinkanavalle, aurinkokin tajusi näyttäytyä pilvien takaa. Yöllisen sateen jälkeen kuitenkin oli märkää, joten kumisaappaat olivat erittäin hyödylliset. Iltapäivällä ahdettiin taas mahat täyteen ruokaa, minkä jälkeen lähdettiin K:n kanssa takaisin Kouvolaan. Illalla siirryttiin K:n kaveriporukan seuraksi toiselle mökille, tällä kertaa Iittiin. Ilta meni mukavasti syöden, juoden jne., turhan tuulista oli mutta ei sentään satanut.
Vähänkö hihiteltiin tuolle pahoinvoivan näköiselle ketulle opastetauluissa. ;)
Sunnuntai meni lähinnä notkuessa, mökiltä päästiin lähtemään joskus kuuden maissa illalla. Loppuilta jatkui löhöilyn merkeissä, eipä sitä muuta oikein olisi jaksanutkaan. Kaiken kaikkiaan oli siis kiva juhannus, kävin mulle ennestään tuntemattomissa paikoissa ja tapasin uusia ihmisiä. Ruokaa tuli mätettyä ja paljon, kaikkia ihania herkkuja tyyliin grillattu maissi ym. Alla olevassa kuvaparissa ylemmässä on juhannusaattoillan jälkiruoka – marenkia, kermavaahtoa ja tuoreita mansikoita – punaviinin kera, oijoi oli namia! Alemmassa juhannuspäivän lounas, jälleen kaikkea ah niin maittavaa sapuskaa.
Värjäsin eilen hiukset viimeisen kerran violetilla (siviiliaamuja jäljellä 11!), ensi viikolla pitää sitten heittää päähän joku normaali väri. Taidan nyt lähteä käymään kaupassa ja piipahdan samalla reissulla Cybershopissa näyttämässä hiuksiani, kun myyjä siellä niin pyysi viimeksi väriä ostaessani. Mitäköhän sitä tänään söisi? Elixiaankin pitäisi ehtiä, sillä sopimukseni loppuu maanantaina ja täytyy ottaa kaikki ilo irti ennen sitä.