Avainsana31 päivää

16.5.2011
23:40

Meidän poika on tullut kotiin

Tarkoitukseni oli tänään töiden jälkeen käydä kaupassa ja datailla sitten rauhassa (puoliskolla on iltavuoroviikko) kotosalla rästihommien kimpussa. Toisin kävi. Feline ilmoitti tulevansa illalla Turkuun, ja lopulta päädyin minäkin torille ihmettelemään kultahuumaa. Ihan pirskatin kylmä ulkona kyllä oli – ei voi kuin ihmetellä niitä älyn jättiläisiä, jotka heiluivat t-paidassa taikka pienessä mekossa ilman takkia tai sukkahousuja. Iloita saa, mutta ei järkeä silti tarvitse jättää kotiin! Toisaalta kaikki tuntuu olevan sallittua ihan vain koska Suomi on maailmanmestari, edes torikioskin katolla vaatteet päältänsä heittänyttä parivaljakkoa ei kukaan käskenyt lopettamaan helikopterin pyörittämistä…

Kiitos Leijonat
Feline otti kuvan jostain hullusta pipopäästä Poron edustalla.

Katsoin eilen matsia toisella silmällä koneella istuessani (en ole viime vuosina enää ollut niin innoissani MM-jääkiekosta kuin mitä olin nuorempana) enkä oikein jaksanut uskoa Ruotsin rökittämiseen – onhan rakas naapurimme antanut meille viime hetkellä pataan niin monta kertaa aiemmin. Siinä vaiheessa kun lukemat taululla alkoivat olla useamman maalin verran Suomen hyväksi aloin vasta uskoa, että hei tässä taitaa nyt tulla mestaruus. Vaikken ole lätkää seurannut muutamaan vuoteen aktiivisesti niin on tämä kieltämättä aika hieno fiilis. Että tattista vaan, Jellonan poikaset!

Torilla

Muutama muukin oli eksynyt torille, kuten kuvasta näkyy… Ja Helsingissä vasta porukkaa olikin, Iltalehden mukaan jopa 100 000 ihmistä! Huhheijaa, siellä varmaan oltiin kivasti kuin sillit suolassa. Sakkia hilluu juhlatunnelmissa taatusti vielä monta päivää, mutta tämän tytön on nyt aika siirtyä peiton alle kiskomaan unta palloon. Jaksaa huomenna sitten herätä taas uuteen päivään.

Päivä 21 – Toinen hetki

No se toinen hetki voisi olla vaikkapa tämä, jääkiekon MM-finaali 2011 ja sen jälkeiset tunnelmat. Ruotsin rökitys luvuin 6-1. Granlundin kuuluisa ilmaveivi. Järjetön maalien tykitys finaaliottelun viimeisessä erässä. Kultamitalit kaulassa. Se on siinä!

Päivän biisit: Poika (saunoo), Taivas Varjele! sekä tietysti Ihanaa Leijonat ihanaa ja Den glider in

15.5.2011
22:57

Toukokuun tohinoita

Jälleen on yksi viikko pulkassa. Se sisälsi aurinkoa, kevätsadetta, elokuvia, uusia juttuja, muotitapahtumia, Euroviisuja… Ja ties mitä vielä. Tällä hetkellä päällimmäinen fiilis on totaalinen sunnuntaijumitus, ei jaksa edes kaivella aivoista mitään järkevää kirjoitettavaa. Ensi viikolla sitten taas.

Keltaista

Tämän postauksen kuvat ovat eräältä alkuviikon illalta, kun kävimme puoliskon kanssa iltakävelyllä kaupassa. Mukava palata ajatuksissa tuollaiseen lämpimään ja leppoisaan kevätiltaan, kun viimeiset pari päivää mittari on pysytellyt alle kymmenessä asteessa ja vettä on ropissut milloin enemmän, milloin vähemmän. Noh, nyt ainakin luonto puhkeaa täyteen loistoonsa.

Vihreää

Päivä 20 – Tässä kuussa

Tässä kuussa olen…

  • nauttinut kauniista kevätpäivistä.
  • kasvattanut kenkäkokoelmaani täydellisellä parilla mustia nilkkureita.
  • käynyt elokuvissa jo kahdesti, vaikken yleensä käy edes joka kuukausi.
  • hankkinut muutaman uuden levyn hyllyyn.
  • koittanut rukata ruokavaliotani kuntoon entistä suuremmalla tarmolla.
  • himoinnut seeprakuosista kesäpaitaa, jota pääsin itse asiassa sovittamaankin nyt viikonloppuna. En vain vieläkään tiedä olisiko se ihan oikeasti viidenkympin arvoinen hankinta.
  • kulkenut about kaikki työmatkat polkupyörällä tai kävellen. Pakollinen puolituntinen ulkoilmaa päivittäin tekee kyllä gutaa!
  • saanut suloisia viestejä kanssa-asujalta, kun ei työvuorojen takia nähty päivisin lainkaan.
  • nähnyt ensimmäisen rock-musikaalini.

Punaista

Tässä kuussa aion…

  • mennä viikonlopuksi Helsinkiin.
  • treenata enemmän kuin mitä alkukuusta olen tehnyt.
  • avata prätkäkauden – Cebari on kyllä Turussa jo, mä en vain ole mukamas ehtinyt vielä kertaakaan ajelemaan. Se asia mun on korjattava mitä pikimiten.
  • tehdä kunnon kevätsiivouksen ja pestä ikkunat.
  • käydä ehkä vielä kolmannenkin kerran leffassa.

Ja seuraavaksi suunta unten maille, hyvää yötä!

11.5.2011
23:28

Kuinka monta kuvaa uusista kengistä on liikaa?

Alkukeväästä haikailin korollisten perusnilkkureiden perään, mutta oikeanlaisia ei vain tuntunut löytyvän. Mielessäni pyöri vain ja ainoastaan se yksi pari, jota olin jo monesti katsellut. Vaan sattuipa sitten viime viikolla niin, että eksyin Vagabondin sivuille ja huomasin, että verkkokaupassa saa parhaillaan tilaukset ilman postikuluja. Klik sinne, klik tänne, klik tuonne – ja kenkälaatikko oli matkalla luokseni.

Ja ne olivat juuri niin kauniit kuin muistinkin, elleivät jopa vähän kauniimmat! Olin tosiaan nähnyt kyseisiä nilkkureita tasan yhdessä kaupassa, sovittanutkin mutta inan jämptiä kokoa ja toista inan väljää kokoa. Tiesin siis, ettei voisi kovin pahasti osua harhaan, jos tilaan netistä sen koon siitä välistä.


Mallihan tosiaan on siis nimeltään Dee, ja tuon mustan värin lisäksi toinen vaihtoehto olisi ollut sellainen myyränruskea. Halusin kuitenkin ehdottomasti mustat nilkkurit, joten valintani oli selvä ja se piti. Materiaali on nahkaa ja se on tuollaista mokkamaista, samettista ja sileää. Korko ei ole montaa senttiä, mutta just sen verran että olo on ryhdikkäämpi ja silti pystyn kävelemään ongelmitta. Mulla oli nuo jalassa tänään töissä ja illalla vielä pikapyörähdyksellä Myllyssä, nyt ehkä vähän tuntuu jaloissa että on kävellyt muilla kuin tasapohjaisilla popoilla. Toisaalta olen viimeisen puolentoista vuoden aikana käyttänyt korkoja äärimmäisen vähän, joten enimmäkseen jalkojen väsyminen johtuu varmastikin tottumattomuudesta.

Deet pääsivät ulos vielä samana iltana, kun käytiin eilen illalla puoliskon kanssa leffassa katsomassa Fast & Furious 5 (perus-Hurjapäät-meininkiä, välillä vähän överiäkin; paluu ajatuksissa myöhäisteiniaikaan aka ensimmäisiin vuosiin kahdenkympin rajapyykin ylityttyä). Farkkujen kanssa nilkkurit eivät toimineet ihan niin hyvin, mutta eilisessä asussa sukkisten kaverina tykkäsin popoista osana kokonaisuutta just eikä melkein. Ne saavat mun siron 39 koon räpylän näyttämään pienemmältä kuin yleensä, mikä ei ole lainkaan hullumpi juttu. Ja oikean mittaisella lahkeella toimii varmasti paremmin myös farkkujen kanssa, ehkä jopa niin että lahje olisi kevyesti varren päällä. Kokeilut jatkuvat.

Päivä 19 – Kaduttaa

No ei ainakaan nuo edellä ihkutetut kengät! :)

Ei vaan, en mä tiedä kadunko varsinaisesti mitään. Toki on asioita, joita näin jälkikäteen toivon että olisin tehnyt toisin, mutta mennyt on mennyttä. Sitä paitsi, kaikki ne tapahtumat ja kokemukset ovat tehneet musta sen ihmisen joka olen nyt. On ollut paljon hyviä päiviä, monta niitä huonompia päiviä, useita mitäänsanomattomia päiviäkin – mitään en kuitenkaan vaihtaisi pois.

10.5.2011
23:08

You’re my river running high, run deep, run wild

Vihdoinkin sain sen levyhyllyyni! Ihan oikeana levynä, käsin kosketeltavana ja konkreettisena. Nimittäin Lykke Lin uusimman albumin Wounded Rhymes. Nyt kelpaa luukuttaa tuota mahtavaa kiekkoa myös autossa, ahh parasta! Olen tosissaan kuunnellut tuota jo koneella varmaan kuukauden enkä vieläkään ole kyllästynyt… Välillä sentään soitan muutakin, kuten esimerkiksi Lyken esikoisalbumia (joka muuten sekin pitäisi hankkia levyhyllyyn jossain vaiheessa).

From CDON.com

Tuon levyn olin ajatellut hankkia lähiaikoina ja kun CDON.comin uutiskirje tupsahti inboxiin, päädyin selailemaan aleosastoa ja tilaukseen eksyi vähän muutakin. Viikatteen Kesävainaja-ep ja Kwanin Love Beyond This World (oi opiskeluaikoja!) maksoivat kumpikin vaivaiset neljä euroa eikä Wounded Rhymesistäkään tarvinnut pulittaa paljon yli kymppiä. Lisäksi paketissa oli vielä yksi levy, tuo pinon alta kurkkaava, mutta sitä en paljasta sillä se mun on tarkoitus antaa huomenna reissultansa palaavalle Felinelle. Neiti ehkä arvaa, tai sitten ei – nähtäväksi jää.

Postissa oli tänään tullut muutakin kivaa, mutta niihin palaan myöhemmin (ja yksi paketti pitäisi itse asiassa vielä hakea postista). Seuraava missioni on painua hammaspesun kautta pehkuihin, huomenna on taas aikainen herätys.

Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni

Mä en oikein osaa määritellä varsinaisesti sitä kaikista mieleisintä syntymäpäivää, mutta pari erittäin mieleenpainuvaa kyllä olisi ajatuksissa.

Ensimmäisenä 8-vuotissynttärini, se ainoa jolloin kutsuin about koko luokkani meille synttärikemuille. Kun on syntynyt kesällä niin luokkatovereiden kutsuminen oli hankalampaa, eihän silloin mitään kännyköitä ollut eikä edes nettiä. Taisin lähettää kutsukortit postitse, monta muksua ilmaantui paikallekin ja oli muistaakseni ihan hauskat kekkerit. Toiste en kuitenkaan rumbaan lähtenyt tai edes yrittänyt houkutella äiskää järkkäämään, jatkossa juhlin perheeni ja lähimpien kavereiden kesken.

Toisena tietysti se erikoisin syntymäpäivä eli 25-vuotispäiväni, jonka vietin sateisessa Niinisalossa. Oli loppusodan viimeinen päivä, kaikkia väsytti ja vettä tuli koko päivän kuin siitä kuuluisasta Esterin arsesta. Illaksi onneksi sää kirkastui, mutta vähän harmitti se että me jouduttiin jäämään vielä yhdeksi yöksi maastoon kun taas AUKin porukka painui edeltä takaisin Säkylään.

Kolmantena sitten tuorein synttärini eli kun viime vuonna täytin kaksikymmentäkuusi. Se oli aurinkoinen päivä, muuten ihan perustyöpäivä kotosalla mutta iltapäivällä iskä vei mut synttärikahville. Sen päivän väri oli keltainen sekä fiilis iloinen ja onnellinen. Mulla on elämässä niin monta ihanaa ihmistä, etten voi muuta kuin olla kiitollinen.

9.5.2011
18:03

Äitienpäivä

Eilen oli ihanan lötkeä päivä. Ei tarkkoja suunnitelmia, ei aikatauluja. Iltapäivällä äippä tuli Turkuun ja liityin naisseurueen (= äitin lisäksi mummi ja täti) mukaan kävelylle hautausmaalla. Sieltä suuntasin suoraan salille, ei muuten ollut tietoakaan normaalista ryysiksestä Elixiassa sunnuntaina alkuillasta. Täytyy muistaa jatkossa, että sunnuntai on hyvä päivä treenata.

Silmu aukeaa

Jaksan aina hämmästellä miten valtava Turun hautausmaa on, kartan sinne tarvitsisi. Tai oppaan. Niin ja ne oravat, jaiks! Vaikuttavat useimmiten siltä, että juoksevat päälle kun sattuu ohi kävelemään. Tällä kertaa tosin uskaltauduin jopa kuvaamaan paria vipeltäjää, kun eivät vaikuttaneet uhkaavilta.

Hautuumaalla-kollaasi vol. 1

Muuten napsin jotain aivan randomeja räpsyjä sieltä täältä, ilman mitään sen kummempaa ajatusta kuin kevät ja auringonpaiste. Ihan niin lämmin ei ollut kuin ajattelin, mutta hyvin t-paidalla pärjäsi vaikka varjossa tuntui selvästi viileämmältä. Kollaasit näkee klikkaamalla hippasen suurempana, vink vink.

Hautuumaalla-kollaasi vol. 2

Tänään on vielä eilistäkin lämpimämpää, aletaan huidella kohta hellelukemissa jo. Ehkä tällainen vilukissakin kohta taas tottuu ulkoilemaan lyhythihaisessa, nimimerkillä pyöräilin töistä kotiin nahkatakki päällä ja huivi kaulassa kun muut tulivat teepaitasillaan vastaan. Aamulla sentään lähdin ekaa kertaa töihin ilman trikoopipoa kypärän alla, jotain edistystä edes. Jokohan kohta pitäisi harkita sandaalien kaivamista varastosta? Siellä olisi yksi uutukainenkin pari odottamassa käyttöönottoa.

Päivä 17 – Mieleisin muistoni

Ensimmäiseksi mieleen nousee lokakuun viimeinen päivä syksyllä 2008. Eräs kaksilahkeinen oli piirittänyt mua jonkun aikaa ja viikonloppulomat oltiin hengailtu aika tiiviisti yhdessä. Tutustuttu, hihitelty, vaihdettu katseita. Siinä perjantai-illalla sohvalla makoillessa päätin rohkaistua ja kysyä, mikä tämä juttu välillämme oikein oli – hengaillaanko me vaan vai seurustellaan vaiko mitä. No eiks tää sun mielestä muka ole seurustelua?, kuului vastaus. Ja siitä se sitten lähti, todellisesti ja virallisesti. Enkä edelleenkään voisi olla onnellisempi, että näin tapahtui. ♥

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma