Avainsana31 päivää

Kun vähentää koneen ääressä istumisen minimiin pariksi päiväksi, olo pysyy yllättävän levollisena jopa tällaisella nörtillä. En mä mitään sen erikoisempaa ole tehnyt, kunhan ollut ja nukkunut ja pitänyt seuraa flussaiselle kanssa-asujalle. Niin ja eilen illalla olin kummitädin ja serkkujeni kanssa Muskettisoturit rock-musikaalin katsomossa. Mielenkiintoinen näkökulma klassikkoteokseen ja nauraa sai mukavasti lauantai-illalle sopivan määrän. Kotonakin vielä hihitytti jotkut kohtaukset.

Perjantaina päätin poikkeuksellisesti kävellä töihin fillaroinnin sijaan. Matkalla takistani putosi TAAS yksi nappi, tällä kertaa katosi ihan kokonaan. Illalla kotona havaitsin, ettei takin mukana ollut tullut varanappia. Tietenkään, kerrankin kun sellaista tarvitsisi. Nyt pohdin mistä nappaan napin pois, jotta edes takin kiinnitys olisi toimiva. Muualla napit ovat todellä jämäkästi kiinni, mutta nämä kiinnitykseen osallistuvat ovat olleet aivan rimpuloita ja surkeasti kiinnitettyjä.

Onneksi kevät pisti parastaan eikä asia harmittanut kovin kauaa. Aamulla mennessä oli vielä vähän vilpoinen, mutta iltapäivällä aurinko lämmitti mukavasti. Töiden jälkeen suunnistin kaupungille, matkalla ei olisi voinut olla parempaa fiilistä. Kuulokkeissa soi Lykke Lin uusin, joka on ehdottomasti suosikkilevyni tällä hetkellä. Ja punaiset WeSCin kuulokkeet pitivät hyvin tuulenvireen pois korvia vihlomasta.

Oranssi pikkupokkarini kulkee kätevästi mukana missä vain ja milloin vain. Laatua ei tietenkään voi verrata järkkäriin, mutta kelpaahan tuolla ainakin kirkkaalla säällä räpsiä. Ja hei, kalansilmäefekti!

Idag är en bra dag att hjälpa. Siitä tulikin mieleeni, että pitäisi mennä joku päivä luovuttamaan verta. Tai ainakin yrittämään, parilla viimeisellä kerralla ei ole hemoglobiini ollut tarpeeksi korkealla. Siitä tosin on jo aikaa, joten ehkä nyt voisi olla paremmat tsäänssit.

Päivä 16 – Eka suudelmani

Kuudennella luokalla, “hipoissa” kuten ala-asteaikaisia koululla järjestettyjä diskoja silloin kutsuttiin. Poika kysyi mitäs jos pussattais. Ihan sama, vastasin ujona. Pussattiin kuitenkin, sellainen märän limainen pusu. Seuraava taisikin sitten myöhemmin jo olla parempi, mutta se ei jäänyt samalla tavalla mieleen.

Amy Macdonald – A Curious Thing [2010]

Päivä 15 – Unelmani

Unelmani on elää hyvä elämä, sellainen johon itse olen tyytyväinen. Tottakai on asioita, moniakin, jotka olisin tahtonut tehdä toisin, mutta en kuitenkaan kadu mitään menneisyydessäni koettua. Konkreettisempia unelmia ovat sitten perusjutut kuten että läheiseni ja minä itse pysytään kaikki terveinä, että me äijelin kanssa joskus vielä löydetään se täydellinen oma koti, että voimme jossain kohtaa juhlia yhteiseloamme rakkaiden ihmisten ympäröimänä ja niin edelleen.

Tällekin päivälle on ollut erityiset unelmat ja toiveet. Että huollosta hakemani puhelin ei enää hajoaisi – nyt sinne meni taivaan tuuliin joitakin numeroita, viestejä sekä kuvia. Etten vain ole tulossa kipeäksi, tänään on kurkku tuntunut jotenkin karhealta. Että pääsisin johonkin reissuun, vähän ehkä kauemmaksikin kuin Helsinkiin taikka länsinaapuriin (ei sillä että niissä muka olisi jotain vikaa). Selailin taas lentojen hintoja ja eniten houkuttaisi Barcelona, Varsova/Krakova tai Berliini… Ehkäpä ensi syksynä? Passikin pitäisi muistaa uusia, niin omani kuin miehenkin. Jos vaikka kesällä pääsisi käymään jossain. Tallinnassa edes.

(Varsova, kuva we♥it.)

Jahas ja sitten suunta VoimaTotalStepiin vähän kaloreita kuluttamaan!

Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?

Töissä mulla oli tänään viime viikonloppuna ostetut Crockerin kivansiniset farkut yhdistettynä kirjavaan Monkin örkkimörkki-teeppariin sekä Hell Bunnyn söpishuppariin (pitsiä taskunsuissa!). Jalassa oli mustat matalavartiset Converse All Starsit. Korvissa killui osan päivästä siskolta saadut pöllökorvikset, mutta sitten mun oli pakko ottaa ne pois kun toinen tipahteli itsekseen mm. vessan lattialle. Seuraavalla kerralla laitan niihin kyllä jotkut vähemmän löysät taustat.

Kuvamateriaalia, olkaatten hyvät:

Tähän väliin on pakko avautua: en tajua miten tyylibloggaajat saavat aina itsestään siedettäviä otoksia, yleensä useamman kappaleen! Mä en voisi koskaan keskittyä täysillä tyylibloggaamiseen, koska 90-prosenttisesti musta otetut kuvat on enemmän tai vähemmän shaissea. Tänäänkin kaukolaukaisimella otetuista asukuvista tuo yllä näkyvä otos oli ainoa edes vähän siedettävä – ja siinäkin tarkennus vähän hakusessa. Muissa kuvissa mun lantio-jalat-osuus näytti vähintäänkin epäilyttävältä, tai ainakaan en halua uskoa keskivartaloni olevan kokoluokkaa leveä kuljetus. Kuvissa vaan tuppaa aina just se kropan levein kohta levenemään entisestään ja näytän lähinnä siltä, etten mahdu superäässini kanssa kulkemaan oviaukoista… Tai ehkä sitä sitten oppisi katsomaan kuviaan vähemmän kriittisesti, tiedä häntä.

Siinä vielä tarkempi kuva korviksista, kuvasta kiitokset Sansulle. Toinen pöllöistähän oli silmäpuoli jo ne saadessani, ja tänään tuo kyseinen pöllö menetti toisenkin helyn silmästään ottaessaan lähikontaktia lattian kanssa. Nyt ne ovat ihan selkeästi tyttö ja poika: tytöllä välkkyy timantit silmissä ja poika edustaa yksinkertaisempaa tyyliä. Toivottavasti eivät enää jatkossa putoile randomisti korvista ja menetä enempää silmiä tai muita osasia.

Nyt hengailen osittain kotivaatteissa, t-paita on edelleen sama mutta jalkaan olen heittänyt Seppälän fleece-possuhousut ja pörrösukat sekä korvannut hupparin vanhalla Marwinin mustalla perushupparitakilla. Kuvamateriaalia näistä ei valitettavasti ole saatavilla.

Pääsisinköhän tänään ajoissa nukkumaan?

Lily Allen – It’s Not Me, It’s You [2009]

Päivä 13 – Tällä viikolla

(1.) En näe kanssa-asujaa oikeastaan yhtään, sillä äijeli on iltavuorossa koko viikon. Kun mä aamulla herään, puolisko on umpiunessa. Kun puolisko illalla tulee kotiin, mä olen jo nukkumassa. Tämä on siis ensimmäinen iltavuoroviikko herran aloitettua pari viikkoa sitten uudessa työpaikassa, tuntuu kieltämättä aika oudolta hengailla yksin kotona.

(2.) Rakas siskoni lähtee viikoksi Kreikkaan (ja tuo mulle toivottavasti Korresia tuliaisiksi).

(3.) Yritän käydä liikkumassa useammin kuin yhden säälittävän kerran, kuten viime viikolla kävi. Silloin tosin kävin BodyPumpia vastaavassa Powerissa ja kyykkäsin ilmeisesti oikein kunnolla, sillä jalkoihin ja pakaroihin sattui useamman päivän. Tänään olin Fitness Fusionissa, loppuviikoksi olen suunnitellut VoimaTotalStepiä tai vastaavaa, ehkä kuntosaliakin.

(4.) Lauantaina on kevään ajokauden avaava Liedon motoristikirkko, johon saatetaan puoliskon kanssa osallistua. En noista kirkkohöpinöistä niinkään välitä, mutta tapahtuma on kokonaisuudessaan aika siisti juttu (eikä mies ole koskaan käynyt).

(5.) Sunnuntaina on äitienpäivä, joten pyörähdetään todennäköisesti kummankin kotikotona.

(6.) Muuten päivät kuluvat rattoisasti töiden ja muun puuhastelun parissa. Huolisin edelleen muutaman lisätunnin vuorokauteen, jotta ehtisi joskus nukkuakin vähän enemmän.

Vähänkö nauroin eilen töistä tullessa, kun löysin pöydältäni viesti-Nafnafin. :D

Pendulum – Immersion [2010]

Kävin siskon kanssa eilen ihmettelemässä vapputorilla. Ei mitään kovin ihmeellistä, perhanan kylmä tuuli kylläkin. Okei pakko myöntää, että vieri vieressä olevat Englanti-aiheiset kojut hieman hämmästyttivät. Milloin noin selkeä brittifanitus on rantautunut tänne pohjolaan? The royal weddingin siivellä? Toffeekoju näytti kieltämättä herkulliselta, mutta jättimäiset möhkäleet kolmenkympin kilohinnallaan olivat vähän liikaa.

Jos olisin hankkinut vappupallon, se olisi ehdottomasti ollut possu. Miksei possupalloja ollut mun lapsuudessa, mitä??! Toisaalta muistan kyllä rakastaneeni niin pyöreää Pieni Merenneito -palloa kuin sydämenmuotoista Hessu & kumppanit -palloakin. Muita en sitten muistakaan. Olisin toki voinut ostaa itselleni possun vappukaveriksi, mutta suunnilleen joka toisella vastaantulevalla penskalla oli sellainen. Pöh, en haluu olla kuten muut.

Kierreltiin hetki torilla ja todettiin, että on liian kylmä (tai meillä liian vähän vaatetta päällä) ja otettiin suunnaksi Red Hot Chilis. Taas. Ajateltiin napata vähän pientä purtavaa, toisin sanoen Chilis’ Platter puoliksi. Ei ollutkaan ihan niin helppo nakki – tarjotin näytti kooltaan jaksettavalta mutta syömisen aikana alkoi tuntua, että joku lisäsi koko ajan siihen ristikkoperunoita ja Cajun Friend Chicken Stripeseja ja friteerattuja sipulirenkaita) ja…

Platter sisälsi edellä mainittujen lisäksi mozzarellatikkuja, jalapenopoppersseja sekä raputorpedoja. Uskalsin maistaa vähän rapua (mulla on keskivaikea rapukammo), mutta ei vakuuttanut ja luovutin suosiolla osani siskolle. Onneksi mukana oli tuorettakin: porkkanaa, kurkkua, salaattia, vesimelonia. Dippejä oli kolmea erilaista plus ketsuppia lisäksi – oma suosikkini oli ehdottomasti aurajuusto.

Kun ruoka astui kuvioihin, myös äijelini suvaitsi saapua paikalle. Hyvä niin, koska miehelle saa aina syötettyä loput mitä ei itse jaksa. ;) Yritti se vähän laittaa vastaan aurajuustoburgerinsa jälkeen, mutta vastarinta murtui ja herra napsi kitaansa ne mitä meiltä naisväeltä jäi. Ei se onneksi montaa palaa ollut.

Että sellainen vappu se vappu vuonna kakstuhattaykstoista.

Päivä 12 – Käsilaukussani

Termi käsilaukku ei nyt aivan toteudu tässä, sillä työpäivisin mulla on useimmiten käytössä reppu – se on niin paljon kätevämpi fillaroidessa. Tosin tänään olin piiiitkästä aikaa autolla, mutta en vaan aksanut vaihtaa tavaroita mihinkään toiseen veskaan. Reppu on vähän uuden duunin alkamisen jälkeen ostettu Fjällravenin musta juhla-Kånken, jollaisen hankkimista olin muutenkin jo pohtinut. Tarpeeseen tuli siis.

Tänään reppuni oli imaissut sisäänsä seuraavaa:

• Järkkäri, jota normaalisti en kanna töissä mukana mutta tänään piti ottaa varmuudeksi jos olisikin tarvinnut syöksyä suoraan töistä pienelle kuvauskeikalle. Kiitos siskolle, joka hoiti sen mun puolesta!
• Lompakko mallia mohlo
• Hiusharja, matkakokoinen Tigin hiuslakka, pieni Lumenen käsirasva
• Puhelin (vanha luuri käytössä kun uusi on vielä huollossa)
• Pari Viikate-levyä (toin autosta sisälle)
• Läjä avaimia
• Aurinkolasien suojapussi ja linssinpuhdistusliina
• Nenäliinoja pakkipussissa (eivät näin sotke koko taskua nenäliinanöyhtään)
• Ikivanha H&M:n pääkallokuosinen meikkipussukka
• Raidallinen muovipussi eväille

Normaalisti mulla ei ihan näin paljon ole tavaraa työpäivisin mukana, mutta tällä lailla tänään. Olen monesti ajatellut, että voisin tehdä postauksen laukkuni sisällöstä – musta on aina mielenkiintoista nähdä mitä ihmiset kantavat mukanaan – joten tässähän se tuli kätevästi haastetehtävän puitteissa.

Lykke Li – Wounded Rhymes [2011]