AvainsanaAstiakaappi

Kiitos Perfektionismi-blogin havahduin ajattelemaan puolentoista kuukauden päässä siintävää joulua jo nyt, ja siitä inspiroituneena päätin väkertää oman pienen listani joululahjatoiveista. Tänä vuonna olen siis huomattavasti aikaisemmassa kuin kahtena edellisenä vuonna. Edistystä, edistystä – ehkä joulupukki nyt kuulisi toiveeni paremmin?

Ensin muutama astiatoive. Siniset Iittalan Taika-mukit kaapissa on jo, mutta isoja 6 dl kulhoja (1) kaipaan edelleen. Keksin jossain vaiheessa alkaa kerätä hienoja mukipareja, siis jokaista mukia hankin aina vain kaksi kappaletta. Vielä pienehköön kokoelmaani toivottaisin lämpimästi tervetulleeksi esimerkiksi parin mustia Taika-mukeja (2) tai Marimekon valikoimasta vaikkapa Kaiku-, Siirtolapuutarha- tai Hetkiä/Moments-kuosisen mukiparin (3). Myös Siirtolapuutarha-tarjoilukulhoa (4) olen katsellut sillä silmällä siitä asti kun sen ensimmäisen kerran näin.

Sitten hieman sisustuksellista puolta. Design House Stockholmin mahtavasta Block-lampusta (5) haaveilen aina vaan, myös saman merkin Work lamp (6) miellyttää silmää. Lehtitelineeksi tahtoisin ehdottomasti Minus Tion mustan City Sundayn (7). Säilytyskoriksi ottaisin ilolla Muuton kierrätyshuovasta tehdyn Restoren harmaan version (8), siinä olisi kätevä viedä esim. lehdet paperinkeräykseen. Kylppärin suihkuverhoon kaipaisin särmää Marimekon tyyliin (9), Kaiku tai Hetkiä/Moments olisivat kumpikin loistovaihtoehto pieneen suihkutilaan.

Kertokaahan tekin, rakkaat lukijat, mitä toivoisitte joulukuusen alta löytyvän!

(Kuvat: Iittala, Marimekko, Finnish Design Shop.)

Huh huh minkälainen sunnuntai takana! Tulin eilen iltavuorosta Feline mukanani Turkuun, sisko yöpyi meillä ja tänään suunnattiin heti aamusta Supertreeneihin Naantaliin. Alussa oli mukavasti aikaa tutkailla myyntipisteiden tarjontaa sekä hakea pari muovikassillista käsittävä eväs- ja tuotepaketti, loppupäivä menikin sitten juostessa tunnilta toiselle.

Ensimmäisenä olin Felinen kanssa Push it to the limit -tunnilla, joka sisälsi lähinnä toiminnallista harjoittelua ja jonka jälkeen jalat sekä pakarat huusivat hoosiannaa. Onneksi seuraavana oli vuorossa evästauko! Mä en tosin ehtinyt kunnolla edes eväitäni mutustaa, kunnes liityttiin jo päälavan Bodyjam-massaan. Se oli ehkä vähän liian tanssillinen tunti mun makuun, mutta kovasti yritin kyllä hytkyä mukana (ja olla törmäilemättä muihin). Jammailun jälkeen liityttiin äipän seuraan Haasteena painonhallinta -luennolle, jonka tärkein opetus oli: älä aliarvioi välipalan voimaa. Jospa itsekin jatkossa muistaisi sen eikä mussuttaisi illat pitkät vähän jotain pientä… Auditoriosta siirryin äitin kanssa luokkaan, jossa alkoi lämpöpilates – siis pilatesta noin +35-37°C lämmössä. Ainakin tuli hiki! Ja hiki tuli myös päivän viimeisessä setissä päälavan edessä, johon osallistuttiin Felinen kanssa. Armybic oli armeijahenkistä jumppaa suht helpoilla koreografioilla, ihan jees mutta ne inttiviittaukset saivat lähinnä nauramaan. Tunnin kuvauksessa luki “Tetsataan hymy lipassa!”, joka sinänsä kyllä kuvasi asiaa hyvin – tetsaamiseen kun tunti ei liittynyt millään tavalla.

Kiva päivä oli joka tapauksessa, ja aika meni yllättävänkin nopeasti. Jaloissa kyllä tuntuu että jotain on tullut tehtyä, takareiden on kipeät ja penikat vielä kipeämmät. Vähän tuntuu siltä, että taidan pitää nyt parin päivän tauon treenien suhteen… Olen viime aikoina rampannut jumpissa ja salilla niin paljon, että koko ajan on joku lihas ollut kipeänä tai muuten jotenkin kireänä. Sopii myös erinomaisen hyvin ajankohdallisesti nyt, kun uusi työpaikkakin kutsuu.

Seuraavaksi menen laittamaan jotain pientä iltapalaa, mutta sitä ennen vielä esittelen uusimman hankintani keittiöön. Olen haaveillut Marimekon laakeista Siirtolapuutarha-kupeista pitkään ja nyt vihdoin sain ne hommattua, kun Stockalla sattui olemaan tämän kuun kantistarjouksena -20 % kaikista sarjan tuotteista. Eivät nuo vedä kuin 2,5 dl mutta ovat sitäkin suloisemmat ja sopivat loistavasti myös vaikkapa jälkiruokakulhoiksi. Rakastan tuota kuosia vaaleanpunaisine läikkineen kaikkineen, Maija Louekari se vaan osaa!

Louekarista tulikin mieleen, että näin vastikään Hansan Marimekossa pakallisen Ystävät-kangasta! Juurikin sitä samaa oranssia versiota, josta ne mun verhot on tehty. Tuosta vuoden 2004 printistä ei muistaakseni enää kuvaa Marimekon nettisivuillakaan, joten varmaankin joku jämäerä tämä nyt myynnissä oleva. Pitäisiköhän hakea sitä vielä lisää, jos vaikka tekisi toisetkin verhot..? :)

Avaataanpa hieman enemmän keskiviikkopostauksessa ohimennen mainittua kenkähankintaa. Katselin Vagabondin nauhallista Micro-gladiaattoria jo viime kesänä sillä silmällä, mutta tuumailin silloin pärjääväni mainiosti edellisvuonna hankituilla Saphire-parilla. Nyt kuitenkin oli tarjous lisäalen kera sen verran hyvä ja oikeata kokoakin jäljellä, että päätin napata itselleni Microt ensi kesää varten. Tämän näköiset sandaalit siis kyseessä:

Noilla on taatusti loistava läpsytellä menemään kelien muututtua kesäisemmiksi, eivät näytä ihan niin kevyiltä kuin perussandaalit mutta tuskin ovat erityisen hiostavatkaan – ennenmmin ehkä tuuli vilvoittelee mukavasti kaikista noista aukoista. Materiaali tosiaan on nahkaa, ja tuo vaaleanruskea näyttää jotenkin tosi virkistävältä mun kesäkenkävalikoiman joukossa. Takana on siis vetoketju eli nauhoja ei tarvitse välttämättä avata, kun ne kerran on sopivalle kireydelle laittanut.

Pohjassakin on hauskaa kuviointia, mikä ei nyt kovin tavatonta ole Vagabondilta. Ilo se on pienikin ilo. :) Elättelen vähän toiveita, että pääsisin käyttämään noita aiemminkin jo kun Suomessa säät sallivat… Meillä on ollut ajatuksena lähteä keväällä reissuun, ensimmäiselle yhteiselle sellaiselle, ja vähän jonnekin lämpimämpään olisi tarkoitus suunnata. Asiat ovat toki vielä suunnitteluasteella ja passihakemuksetkin pitäisi laittaa menemään (mulla on kyllä passi mutta menee maaliskuussa vanhaksi), matkakohde sentään alkaa olla jo päätetty. Se on hyvä ensiaskel se.

Saatiin eilen vihdoinkin kaksi Taika-mukia! Muutaman teemukillisen jälkeen on sanottava, että juurikin täydellisen kokoinen astia ainakin teen hörppimiseen. Puoli litraa vetävä pallomukini sai hieman kolhuja oman kömpelyyteni takia eikä reunoilla olevat kuopat tunnu kovin mukavalta, kun välillä juuri niistä kohdin sattuu epähuomiossa juomaan, joten uusi muki tuli todellakin tarpeeseen. Tuohon Taikaan mahtuu neljä desiä, joka on oikeastaan aika passeli koko – jaksaa juoda toisenkin mukillisen loppuun saakka. Seuraavaksi hankintalistalle a) ne isommat (6 dl) murokulhot ja b) keskikokoiset lautaset… Ja sitten joskus ehkä vielä se jättimäinen melkein kolmen litran kulho.

Tuo kuosi vaan on niiiiiin mahtava! ♥

The Living End – Roll On [2000]

Olin ilmeisesti ollut kiltti, jos ottaa huomioon miten lahjojen määrä yllätti nyt jouluna. Jotenkin sitä kuvittelisi, ettei tässä iässä enää kovin montaa pakettia saisi, mutta toisin kävi tällä kertaa. Parasta on se, ettei nykyään saa mitään oikeasti turhaa – tämän joulun lahjoille ainakin löytyy jokaiselle käyttöä. Osa itse asiassa on jo päässytkin käyttöön…

1. Iittalan Essence-punaviinilasit 2 kpl äipältä, salmiakki- ja savuyrttisaunatuoksut siskolta, possusaippua Sansulta sekä hiussuihke ja meikkivoide kummitädiltä.
2. Vetoketjukaulakoru made by mummi, punainen puinen Marimekon rannekoru äidin veljen perheeltä.
3. Isoäidin tee tädiltä, Tontun toivomus -tee ja kardemummalakritsi Sansulta.
4. Tädiltä saadun pehmopossun mahassa olevassa taskussa oli teepaketti (3.) ja sukat (5.), possu kokonaisuudessaan oli paketoitu niin että ensin näkyi pelkkä kärsä. :D Päähipsutin oli toivottu lahja kultsilta, kissakalenterin vuodelle 2011 antoi iskä.
5. Pupusukat tädiltä, leffaliput kummitädiltä, pääkallotoppi siskolta.

Tässä ei nyt ihan kaikki lahjat olleet, mutta mitään isoa ei sen etukäteislahjaksi saadun Wiin lisäksi puutu. Aivan ihania lahjoja, kiitoksia vaan kaikille joilta jouluyllärin sain! Tämän joulun toivelistani juttujen hankinta jäänee omalle vastuulle, mutta onpahan ainakin jotain millä tarvittaessa palkita itsensä. ;) Ja nuo nyt muutenkin ovat tuollaisia perusasioita, joilla ilahduttaa harmaata arkea.

Viinilaseja en edes osannut toivoa, vaikka meillä kaksi kappaleita noita onkin ennestään ja tykkään niiden muotoilusta. Salmiakkisaunatuoksua olen himoinnut ties miten kauan, nyt vihdoin sain sen. Rimmelin meikkivoidetta olen halunnut kokeilla, se pääseekin testiin saman tien kun edeltäjänsä tyhjenee. Irtoteepaketteja tuli kerrankin oikein kaksin kappalein, niitä ei voi koskaan olla liikaa. Myös päähipsuttimesta on jo nautittu, pään “silittäminen” tuntuu vaan on niin kivalta. Koruosaston täydennykset ovat mahtavia nekin, samoin totaalisena yllätyksenä tullut toppi – harvoin kukaan osaa valita sellaista vaatetta, joka ihan oikeasti on mun mieleen.

Mulla jää näköjään aina vähän myöhäiseksi nämä joululahjatoiveiden pohdiskelut, viime vuonna postasin aiheesta neljä päivää ennen joulua ja tänä vuonna meni näköjään vielä päivän myöhemmäksi. Täytyy siis vain toivoa, että joulutontut ovat selvittäneet lahjatoiveeni ilman tätä blogia. ;) Eniten toivotun lahjan – mustan Wiin – me jo saimme, joten sinänsä muilla toiveilla ei ole niin väliä vaikka jäisivätkin nyt toteutumatta. Tällaisia juttuja tänä jouluna on mielessäni:

1. Harri Koskisen suunnittelemasta Block-lampusta olen haaveillut jo vuosia, mutta kevyt sadanviidenkympin hinta on toistaiseksi ollut este välillämme. Exäni teki muutama vuosi sitten mulle joululahjaksi itse lasitiilestä Block-korvikkeen (joka on toki parhaillaankin käytössä), mutta olisi tuo oikea Block silti mahtava saada joskus kotia koristamaan.
2. Kalevala Korun sormuksista huolisin useammankin, mutta kaikista eniten silmääni miellyttää Karjaan sormus. Ensisijaisesti tahtoisin tuon hopeisena, mutta saisin kyllä pronssisenkin version sopimaan muiden korujeni joukkoon.
3. Sarah Jessica Parkerin uusimpaan SJP NYC -tuoksuun hullaannuin heti ensinuuhkaisulla, se sopii täydellisesti omaan tuoksumaailmaani. Tämän hankin ehdottomasti jossain kohtaa kokoelmaani, viimeistään kun seuraavan kerran menen laivalle.
4. Quincyn ihana Lumberjack 2 -huopa on taatusti superpehmeä ja lämmin, toimisi siis paremmin torkkupeittona kuin meidän nykyiset muutaman euron ohuet fleecehuovat.
5. Astiaosasto meillä on muutamaa juttua vaille noin yleisesti oikein bueno, mutta muutamalla astialla sitä voisi vielä kasvattaa. Marimekon Siirtolapuutarha-kupin voin jo kuvitella edessäni täynnä höyryävää teetä, Maija Louekarin kuosit ovat hurmanneet aiemminkin. Iittalan sinisestä Taika-sarjasta hankin jokin aika takaperin ison lautasen, sen kaveriksi olisi kiva saada 4 dl mukit sekä 6 dl vetoiset kulhot. Kaksin kappalein tietysti.

Raskaampaa joulua [2006]

(Kuvat: Block, SJP NYC, Kalevala Koru, Quincy, iittala.com, marimekko.fi.)