AvainsanaEsikoinen

14.1.2016
14:07

Vanhemmuuden ensimmäiset 365 päivää

Tasan vuosi siitä, kun pirpana tupsahti maailmaan ja meistä tuli kolmihenkinen perhe. Synnytyssalissa kysyin hädissäni miksei se jo itke, sen jälkeen olen useasti ihmetellyt miksei se itku jo lopu… Tyttö on kovaääninen ja voimakastahtoinen sisupussi, joka ei hevillä anna periksi. Keltä lie perinyt ominaisuutensa, öhöm.

Tämä vuosi on ollut yhtä aikaa todella ihana ja aivan kamala, niin antoisa mutta myös päätä hajottava. Mun pinna on kireämpi ja lyhyempi kuin koskaan, parisuhteemme tila on vähintäänkin kyseenalainen ja toisinaan mietin, että olisi kyllä pitänyt miettiä tähän kelkkaan hyppäämistä tooooodella paljon tarkemmin. Tulee myös väkisin mieleen, että onko muilla pienten vauvojen vanhemmilla elo tosiaan pelkkää onnea ja iloa kuten vaikuttaa? Vai eikö näistä asioista vain puhuta ääneen?

Vuosi sitten

Vaikka kyllähän se perimmäinen syy mun olotilassa on tiedossa: univaje. Kun ei ole vuoteen nukkunut yhtään yötä kunnolla, niin vähemmästäkin pää alkaa hajota. Niinä muutamana harvinaisena kertana kun lapsi on nukkunut pidemmän pätkän, mä en ole jostain syystä saanut nukuttua. Tai vaikka nyt saisin nukkua itsekseni yön tai pari, olisi se yhtä tyhjän kanssa kun seuraavat yöt saisi sitten valvoa äidinkaipuisen lapsen kanssa. Tiedetään, tämä on vain vaihe… Seuraavaksi voisin ottaa sellaisen “nukun 12 h putkeen heräämättä” -vaiheen, kiitos!

Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että olemme onnistuneet kasvattamaan likasta ihan kelvollisen ihmisalun. Sellaisen joka ojentaa aamuisin villasukat äidille, joka haluaa osallistua kotitöissä (tiski- ja pyykkikoneen tyhjentämisessä erityisesti), joka kiipeää syliin ja halaa kun äitiä ketuttaa. ♥ Ja eiköhän se jossain kohtaa ala nukkuakin, jolloin elämä varmasti helpottaa kaikilta osin. Sitä odotellessa.

Esikoisen vauvavuosi on ohi.

10.1.2016
14:42

Tyttären loppuvuoden tyylinäytteitä

Otsikko sinänsä hämää, että lapsihan ei tietenkään vielä tässä kohtaa vaatteitaan valitse vaan se on äiti, joka ne vaatteet sieltä laatikosta tyttären päälle valitsee. Välillä toki isäkin, mutta isukin valitsemat asukokonaisuudet ovat sanoisinko aika jänniä toisinaan… ;) Näistä loppuvuonna muistikortille tallentuneista asuista en muista kumpi meistä ne on bebelle pukenut, mutta useimmiten varmasti minä – luonnollisesti kun olen kotona arkenakin.

Beben pukimet 2.11.2015

Kattaus Lindexiä, yllätys yllätys. Body on Littlephant-mallistoa ja kummityttömme vanha, vaaleanpunainen uppoaa kyllä mullekin kun sen yhdistää vaikkapa mustaan. Paksuhkoa raitatrikoota olevat housut ovat tulleet meille kaverilta, käännettävien resorien (sekä vyötäröllä että lahkeissa) ansiosta nuo ovat olleet aivan mahtavat! En edes muista milloin ne otettiin käyttöön (tuo kuva on marraskuun alusta), mutta edelleen vaan sopivat minin jalkaan oikein mainiosti. Tämän tyyppisiä housuja pienille pitäisi ehdottomasti olla enemmän tarjolla. Siniset jarrusukat ovat niin ikään samalta kaverilta saadut.

Beben pukimet 24.11.2015

Kummityttömme vanha Cirafin punavalkoraidallinen body on esiintynyt asukuvissa aiemminkin, se oli kyllä yksi omista lemppareistani. Lindexin pandaleggarit olen ostanut kirppikseltä, tuollaiset on itse asiassa odottamassa myös seuraavassa koossa. Raidalliset Pikku Myy -sukat jarruilla ovat serkkutyttöni vanhat.

Beben pukimet 1.12.2015

Keltaisen bodyn olen ostanut joskus aikoja sitten Seppälän alerekistä, ei tainnut silloin olla oma jälkeläinen vielä edes ajatuksissa. Se ei kuitenkaan päätynyt koskaan kenenkään vauvalle lahjaksi, joten jäi sitten itselle käyttöön. Raidalliset pökät Lindexin ja saatu kaverilta, kuten myös oranssiraidalliset sukat.

Beben pukimet 2.12.2015

Punaisen Mauri Kunnas -bodyn tytär on saanut mammaltaan (eli mun äidiltä), siinä kun sattuu seikkailemaan juuri se tietyn niminen hahmo. :) Hauskat kissahousut ovat kirppislöytö, taitavat olla vanhempaa Tuttaa kun ovat varsin leveät malliltaan. Mustat rakettijarrusukat ovat samaten kirpparilta ostettu.

Beben pukimet 6.12.2015

Vuosi sitten hormonipäissäni Lindexin talvialesta ostamani body-henkselihoususetti oli mukamas niin kovin pakkohankinta, kun oli kolmioita ja etupuolella oli söpö kummituskin lisäksi. Vaan eipä nuo housut meillä päätyneet kovinkaan montaa kertaa käyttöön – jotenkin olen kokenut ylös asti tulevat housut hankaliksi, vaikka näissä sentään oli nepparit haaroissa. Settiin kuuluva vihertävän turkoosi (samaa sävyä kuin tuo pepun päällä oleva lätkä) body sen sijaan oli paljonkin käytössä, kun oli malliltaan oikein toimiva. Tässä alla on kuitenkin pinkki Aarikka-body Allun kuvalla, sen on tytön kummitäti meille kiikuttanut (ja Hippo-serkulle samanlaisen turkoosina). Maatila-aiheiset sukat Polarn O. Pyret, ne olen itse ostanut alelaarista.

Beben pukimet 8.12.2015

Tässä jälleen second handia kerrakseen, niin asun kuin kirjojenkin osalta. Tutan punainen söpö Punahilkka-body on kummitytön vanha, mustavalkoiset Seppälän leggingsit kirppikseltä ja sukat ne jo kertaalleen nähdyt serkun vanhat Pikku Myyt. Nalle-kirjat ovat tosiaan myös kirppislöytöjä, tuota sarjaa huolisin kirjahyllyyn enemmänkin mutta nyt ei taas ole pitkään aikaan tullut vastaan yhtään. Noiden kahden lisäksi meillä on vielä yksi, Nallen iltapuuhat, joka on peräisin omasta lapsuudestani. Mä en kuulemma ollut iltaisin suostunut menemään potalle ennen kuin kyseisestä kirjasta oli luettu sivu, jossa nalle istahtaa iltapotalle. :D

Beben pukimet 9.12.2015

Viimeisenä harvinaisen sopivalla hetkellä räpsäisty otos: mini seisoo ilman tukea! Tätä tapahtuu useasti päivässä, mutta liikkeelle ei kaveri ole rohjennut vielä lähteä muutamaa parin askeleen pikapyrähdystä enempää. Noshin ihana siilibody oli kaverilta lainassa ja on nyt jo seuraavan tytön käytössä. Aika reilua mitoitusta tuo kyllä oli, 62/68 meni meidän pirpanalle ihan heittämällä samaan aikaan kun monissa muissa vaatteissa oli siirrytty 74-kokoisiin. Käännettävät hihansuut ja tuplanepparit haarakappaleessa lienevät se olennainen seikka, peukku niille! Housut ovat samat Lindexin mustaraidalliset kuin tuolla ekassa asussa, sukat Marimekon alesta bongatusta setistä.

5.1.2016
14:00

Ensimmäinen joulu lapsen kanssa

Täällä on tänään palattu arkeen, kun mies meni taas töihin joululoman jälkeen. Jotenkin ihan outoa näin parin viikon 24/7 perheajan jälkeen, mutta varsin virkistävää kyllä. Samaan syssyyn iski talvikelit päälle, tänään on sen verran kirpsakka keli (aamupäivällä vielä -20 mittarissa!) että bebe nukkuu päiväuniaan sisätiloissa ekaa kertaa moneen kuukauteen. Kyllä se sinne nukahti (robottipehmo kainalossa ♥), mutta saas nähdä miten pitkään malttaa nukkua… Ja ilmeisesti tällaisia pakkaslukemia on luvassa nyt muutama seuraava päivä ainakin.

Joululahjojen riemua
Kohtaaminen

Jouluviikot olivat vauhdikkaita enkä oikein ehtinyt kunnolla koneen ääreen, joten jälleen näin mattimyöhäisenä raapustan pari sanaa meidän joulusta. Meillä ei onneksi ollut mitään tiukasti lukkoonlyötyä jouluaatoksi, sillä aattoaamu alkoi pienimmäisen oksennusten siivoamisella. Ensin luulin sen olevan vain pieni puklu aamutissin jälkeen, mutta sitten tavaraa alkoi lentää kaaressa – mm. auki olevan tiskikoneen pesuaineluukkuun… Iltapäivällä lähdimme silti suunnitellusti maalle joulun viettoon, tosin alle 50 km matkalla piti pysähtyä kahdesti putsaamaan purjoja takapenkiltä. Noh, tulipahan ainakin testattua miten istuimen kankaat saa irti ja pestyä.

Kotikotona pirpana vetäisi kunnon tirsat ja me vanhemmat päästiin pitkästä aikaa yhtä aikaa saunomaan, kun mamma jäi sisälle puuhastelemaan ja pitämään nukkujaa silmällä. Tytön herättyä hekin tulivat saunaan, mini vaikutti paremmalta ja polski innoissaan ammeessa. Saunan jälkeen oli vuorossa ruokailu, bebe sai kunniapaikan joulupöydän päästä. Kahvin yhteydessä setvittiin kuusen alle kertynyt lahjakasa, josta porukan nuorimmalle tuli eteen monta pakettia avattavaksi. Parasta näytti olevan (papereiden ja nauhojen lisäksi) kirkkaankeltainen pulkka sekä marakassit, loppuillan tyyppi sitten istuikin pulkassa marakassi kädessä. :’)

Dharma nauttii rapsutuksista
Eino rakastaa lahjapaperia

Illalla tyttö ehti jo nukahtaa rattaisiin, kunnes heräsi yhtäkkiä ja laatta lensi taas kera lohduttoman itkun. Se oli kuitenkin viimeinen kerta, aamulla uuteen päivään heräsi selvästi terveempi vauva. Ruoka tosin ei maistunut moneen päivään, mutta ihmekös tuo. Joulupäivänä suuntasimme vuorostaan miehen äidin luokse, vatsat piukkaan joulupöydän herkuilla ja siihen päälle vähän jotain lahjojakin. Pirpana sai ison laatikollisen perintö-Duploja, joissa riitti ihmettelemistä niin tyttärellä kuin isällä. Päällä olleen paperin puolestaan sai Eino-kissa, joka rakastaa kaikkea rapisevaa.

Kahvipöydän herkkuja

Joulupäivänä kahvin kanssa nautimme mun tekemän, elämäni toisen täytekakun (joka ekasta poiketen nousi uunissa, hurraa!) sekä miehen siskon rakentaman huisan piparitalon, jonka sisällä ei oltu siivottu ja lattialla kasvoi sieniä. ;) En muuten edes muista milloin viimeksi olisin päässyt närppimään piparitalosta paloja! Ehkä ensi jouluna uskaltaudun itsekin kokeilemaan sellaisen rakentamista..? Tänä vuonna jäi (taas kerran) oma piparitaikina tekemättä, vaikka hommasin jopa kaikki ainesosat. Tai kai pipareita voisi leipoa vaikka näin tammikuussakin? Tekisi kyllä kovasti mieli testata ruispipareita Rimman ohjeella.

29.12.2015
23:30

52/52

Periaatteessahan tämän pitäisi olla vuoden kestäneen kuvaprojektin viimeinen kuva, mutta enpä ollut huomannut tänä vuonna olevankin 53 viikkoa! Hmmmm. Ehkä teen vielä jonkinlaisen loppukatsauksen projektiin, millaiset ovat (valokuvaus)fiilikset nyt ja sen sellaista. Siihen mahtuu epäilemättä yksi ylimääräisen viikkokuvakin mukaan.

52/52
Viikko 52: Nahkahääpäivän (perhe)potretti jokirannassa.

Kameran takana tällä kertaa M – kiitokset sinne suuntaan vielä tätäkin kautta. Aiempien vuosien kuvat: pumpulihääpäivä, paperihääpäivä, vihkimispäivä.

17.12.2015
13:53

Vauvavuosi lähenee loppuaan

Tytär 11 kk

Vauva 11 kk
  • On koko ajan vähemmän ja vähemmän vauva. Näyttää jo niin isolta tytöltä eikä äiti voi käsittää, että tyyppi on joskus muka ollut näin pieni.
  • Oppii uusia juttuja nopeasti, erityisesti vanhemman esimerkistä (esim. moiskauttamaan suullaan).
  • Pitää kovasti musiikista ja näin joulukuussa kuuntelussa ovat olleet tietysti joululaulut. Hytkyy musiikin tahdissa suu leveässä hymyssä. ♥
  • Äiti kuvitteli, ettei näin pieni vielä kaipaa joulukalenteria, mutta sattumalta meille päätyi Mauri Kunnaksen perinteinen luukkukalenteri. Ei mennyt montaa päivää, kun likka oppi homman jujun ja osoittelee silloin tällöin hyllyllä olevaa kalenteria, että josko taas avattaisiin luukku.
  • On pariin otteeseen hengaillut kummitätinsä kanssa muutaman tunnin ja hyvin on sujunut. Äiti on ollut vähän hassu, kun ei ole tajunnut beben voivan viettää aikaa muidenkin kanssa – ilman vanhempiaan… (Ja mä kun kuvittelin olevani se, joka heti tyrkkää muksua hoitoon muille. Ehh.)
  • Muutenkin on tullut sosiaalisemmaksi eikä ujostele uudessa tilanteessa enää yhtään niin kauaa. Eroahdistus vaikuttaisi siis olevan hiipumaan päin, huh!
  • Auttaa mielellään pyykkäämisessä. Pesukoneen käynnistäminen on mahtavaa (ja luukkuun voi työntää päänsä sekä huutaa pyykeille :P), mutta sitäkin kivempaa on pyykkien ripustaminen. Tai no, puhtaiden pyykkien ottaminen pyykkikorista ja levittäminen lattialle. Välillä sentään ojentaa niitä ripustettavaksikin.
  • Kaikenlainen avaaminen on pop: vetoketjut, tv-tason ovet, Componibilin lokerot jne. Keittiön laatikoita yrittää saada auki, mutta niissä on (onneksi!) vielä vastusta.
  • Lelukori saa välillä olla pitkään rauhassa, kun neiti käpistelee about kaikkea muuta. Kielletyt asiat tietysti houkuttelevat eniten ja äidistä tuntuukin monesti, että ei on yleisin sana mitä päivisin tulee sanottua.
  • Tykkää sellaisista nupillisista palapeleistä, joskin lähinnä vain viskoo paloja ympäriinsä. Mauri Kunnaksen purkkipyramidi jatkaa suositaan, samoin kylpylelut ja niiden kassi (koska vetoketju). Sai Primo-legoja lainaan, mutta ei yllättäen ole ollut erityisen kiinnostunut niistä.
  • Kirjoja selaa edelleen monta kertaa päivässä ja on alkanut myös “lukea”. Vähän siinä vanhempia naurattaa, kun mini istuu kirjakasan keskellä ja kääntelee sivuja blaa blaa blaa blaa (no siltä se kuulostaa!) selityksellä säestettynä. :D
  • On ruvennut etenemään polvillaan, siis pystyasennossa kuten kävellessä mutta jalkapohjien sijasta maassa on polvet. Vauvasirkuksen ohjaaja totesi, ettei ole vauvajumppavuosiensa aikana nähnyt vastaavaa liikkumistapaa.
  • Nukahtaa useimmiten omaan sänkyynsä; tosin toisen vanhemman pitää olla lähellä ja nukuttamisrumbassa menee monesti toista tuntia. Yöt sujuvat vaihtelevasti, välillä herää vain kahdesti ja äitikin saa välillä jopa 4 h unipätkän…
  • Päiväunet ulkosalla sen sijaan menevät yleensä aina mukavasti ja tyttö vetelee hirsiä vaihtelevasti 2-4 h päivällä + noin tunnin vielä alkuillasta.
  • Ruoka on maistunut huonommin. Yhdessä vaiheessa mikään lämmin ei uponnut, paitsi se lemppari eli puuro. Porkkana maistuu suunnilleen aina, tomaatti (tai mikään tomaattipohjainen) taas tuntuu olevan ihan blääh.
  • Toki lattialta pitää sitten napostella kaikki mahdolliset muruset, joista suurin osa on kissanhiekkaa… Naminam! No, pinsettiote ainakin on kehittynyt varsin hyväksi.
  • Flunssaisen syksyn jälkeen sairastelu on helpottanut ja nyt on menty useampi viikko ilman räkätautia. (Kopkop vaan, ettei taas iskisi kun menin mainitsemaan.)
  • Hammasmäärä lisääntyi pian 10 kk päivän jälkeen, kun 8. nökö tuli viimein läpi. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että alhaalle olisi tulossa jo poskihampaita… Ilmeisesti niitä myös saa pusertaa pidempään, että saa nähdä koska täällä alkavat yöt mennä paremmin.
  • Päivisin kotona on edelleen kestovaipat käytössä, yöllä ja reissussa Muumi-kertikset. Päikkärivaipaksi on viime aikoina laitettu kertis, kun keston (läpimärän sellaisen) kanssa tuntui heräävän aina ennen aikojaan.
  • Vaatteista on pääasiassa 74 käytössä, pienimpiä tosin on laitettu syrjään ja lisäksi 80-kokoisia otettu käyttöön. Olisi mielenkiintoista tietää missä senttimäärässä mennään, ehkä täytyy yrittää mittausta kotioloissa vielä ennen 1-vuotisneuvolaa.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma