AvainsanaLomilla

23.8.2008
13:37

Kohta kaikki muuttuu taas

Kat DeLuna – 9 Lives [2007]

Neljän päivän viikko oli ihanan lyhyt ja parin raskaamman viikon jälkeen ihanan kevyt. Tiistaina meillä oli suojelukoulutusta, käytiin mm. kyynelkaasukopissa testaamassa suojanaamareiden tiiveys. Heitettiin myös muutaman kilometrin lenkki tst-varustuksella, jalassa maihareiden sijasta kumisaappaat. Mun jalat eivät ainakaan tykänneet, takaisin yksikköön tultaessa jalat olivat paljon kipeämmät kuin esim. 22 km marssin jälkeen.

Tiistaina mun pari viikkoa oikutellut jalka kipeytyi sen verran, että keskiviikkoaamulla painelin veksiin. Elämää vaikeutti myös edelliseltä viikolta mukaan tarttunut yskä, joka piti mua tehokkaasti öisin hereillä ja lisäksi juostessa läjäytti limaa kurkkuun niin ettei henki meinannut kulkea. Kolmen tunnin odottelun jälkeen lähdin takaisin yksikköön parin lääkepussukan kera, loppuviikoksi hoitsu löi mulle VMTL:ää (vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta) ja käski tulla ensi viikolla uudestaan jos ei helpota. Jalka on ollut parempi, yskää on edelleen mutta pystyn sentään jo nukkumaan öisin. Mä en kyllä voi käsittää miten jotkut vemppaavat vapaaehtoisesti, on se sen verran turhauttavaa! Olin kolme päivää vemppana ja viimeisenä päivänä lojuminen oli niin tylsää, että seurasin pari tuntia loppujoukkueen jalkapallopeliä sekä siivosin tupaa vaikkei olisi tarvinnut. Ainoa positiivinen asia vapautuksessa olemisessa on se, että aamulla saa rauhassa laittaa varustuksen ja punkan kuntoon.

Päästiin torstaina pitkästä aikaa sotkuun (viestissä ei vapaa-aikaa ole tainnut kolmannen viikon jälkeen pahemmin näkyä), kun Porilaisaukiolla oli VMTK:n (= Varusmiestoimikunta) järjestämä viihdeilta. Kyseessä oli Kristiina Braskin keikka, aika erilaiselta tyttö kuulosti livenä kuin levyllä. Kameraa mulla ei ollut mukana, mutta kännykällä yritin ikuistaa keikan loppupuolen tunnelmaa:

Kristiina Brask

Kävin eilen kotikotona saunomassa ja särmäämässä barettia, ensi viikolla on vala ja baretti saisi olla mahdollisimman nätti silloin. Ensi viikonloppuna onkin pidempi loma, kun perus VLV:n (= viikonloppuvapaa) perään on vielä HL. Sen jälkeen sanotaan heiheit p-kaudelle ja aloitetaan jatkokoulutus kukin omalla tahollaan, mä siis AUKissa. P2-kokeen mukaan olisin sopimaton johtajaksi, mutta pääsin kuitenkin AUKiin, koska sinne halusin. Kaikkien muiden arvostelukohtien mukaan tosin olisin oikein sopiva johtajaksi, tiedä sitten mitä mä oikein P2:ssa olin vastaillut. RUK-haaveet taisi kaatua tähän, mutta en anna sen haitata – pääasia, että saan jonkun johtajakoulutuksen.

Kohta voisin piipahtaa vähän kaupoissa tutkailemassa digikameratarjontaa. Mulla on jo pitempään ollut tarkoituksena hankkia joku kiva pikkupokkari, jota voisi kantaa taskussa tilanteessa kuin tilanteessa. Vedenkestävä kamera voisi olla kätevä, sellaisia on ainakin Pentaxin ja Olympuksen mallistoissa. Täytyypä hieman tutkailla netistä kokemuksia ja vinkkejä ennen kuin mitään oikeasti menen ostamaan.

17.8.2008
23:00

Viikko pääasiassa pakkiruualla

51koodia – Mustat sydämet [2008]

Tämä viikko oli ehdomasti raskain tähän mennessä, tosin se oli odotettavissakin viikko-ohjelmassa olleen “rasitus: erittäin raskas” perusteella. Maanantai vielä meni suht iisisti, mutta tiistaina alkoi härdelli. Herätys oli viideltä ja aamupalan jälkeen hypättiin taisteluvarustus niskassa pasien kyytiin. Aamupäivä oltiin ampumaradalla, mun kohdalla kyseisestä ATT-ammunnasta saatava kuntoisuusloma jäi yhden osuman päähän (sain 10 tauluun ja lomapäivä olisi irronnut 11 osumalla). Iltapäivällä päästiin ampumaan ensimmäistä kertaa maastossa kovilla, kun oltiin hyökkäysradalla: radalla edettiin taistelijapareittain ja ammuttiin maasta nousevia vihollista kuvaavia tauluja.

Illalla siirryttiin yöpymispaikalle ja kasattiin teltta, minkä jälkeen iltamyöhällä oli vielä rastikoulutusta mm. kertasingosta sekä käsikranaatista. Kieltämättä tuntui vähän höntiltä paiskoa harjoituskäkrejä pilkkopimeässä, kun sen etsimiseen meni sitten aina useampi minuutti… Nukkumaan päästiin vasta joskus yhden jälkeen yöllä, koska meidän joukkueella alkoi kouluttajan haastattelut vasta puolenyön jälkeen. Itse en raadin edessä seisonut muutamaa minuuttia kauempaa: p-kauden jälkeen suuntana AUK.

Keskiviikko oli tietyltä osin aika leppoisa päivä. Aamu alkoi käsikranaateilla, heitettiin ns. kunnollisia (ts. räjähtäviä) harjoituskranaatteja seisomapoterosta. Käkrit on mulle selkeästi hankalimpia, sillä a) en saa heitettyä sellaista tarpeeksi kauas ja b) en pääse taisteluvyön kanssa poterosta 2 sekunnissa ylös (jos siis kranaatti sattuisi putoamaan poteron pohjalle ja räjähtämään siellä). B-kohdasta johtuen en saanut radalle edes mennä tst-vyön kanssa, paremmin kyllä heittäminenkin sujui ilman. Käsikranaateista siirryttiin sinkoradalle, jossa päästiin ampumaan kevyellä kertasingolla (harjoitus- sellainen). Ei se varmasti ole mitään verrattuna kunnon KESiin, mutta todenmukaisempi kuitenkin kuin panoksettomat muovisingot, joilla me pääasiassa harjoitellaan.

Viimeisenä oli vuorossa puolustusrata, jossa ammuttiin seisomapoterosta hyökkäävää vihollista – niitä esiin putkahtelevia tauluja jälleen. Radat oli suoritettu joskus iltapäivällä, minkä jälkeen löysäiltiin metsän siimeksessä useampi tunti. Illalla oli runsaan puolen tunnin esitys taistelukentän valoista ja äänistä, oli mielenkiintoista nähdä mm. konekiväärillä ampuminen hämärässä.

Puoliltaöin heitettiin reput pasien kyytiin ja lähdettiin marssille taisteluvarustuksessa, ilman kypärää tosin. “Kevyt” 22 km marssi kesti läpi yön, takaisin kasarmilla oltiin kahdeksan maissa aamulla. Ensimmäiset tunnit olivat tuskaisia, sitten helpotti ja viimeinen tunti oli taas aika tappavaa. Marssi alkoi muutaman kilometrin suo-osuudella, jonka aikana hypittiin varmaan 15 enemmän tai vähemmän leveän ojan yli. Väsymyksen ja pimeyden yhteisvaikutuksesta silmiä särki ja näin koko ajan harhoja, mikä onneksi helpotti tupakaverin tarjoaman kofeiinitabletin avulla. Aamun sarastaessa oli oikeastaan todella hyvä fiilis ja lihaskivuista huolimatta en olisi halunnut jättää tuota yötä kokematta.

Jotenkin sitä kuvitteli, että kassulla saisi kiskottua unta palloon – turha toivo. Ehdin koisia pari-kolme tuntia, kunnes tuli minuutit ruokailuun ja ruokailun jälkeen oli taas ohjelmaa. Osa jäi huoltamaan telttavarustusta, kun osa (allekirjoittanut mukaan lukien) siirtyi johtajatehtävärasteille. Iltapäivä hujahti erilaisten johtamiseen liittyvien tehtävien parissa, pääosa ajasta tietysti oli odottelua.

Perjantaina lähdettiin jälleen maastoon, tällä kertaa muutaman kilometrin päähän ja kannossa oli kenttävarustus (n. 40 kg). Marssista kipeytyneet lihakset huusivat hoosiannaa saman tien ja silmissä näkyi välillä tähtiä, mutta jotenkin onnistuin selviytymään perille. Iltapäivällä kaivettiin jokainen oma seisomapotero, sillä “vihollinen” oli hyökkäämässä seuraavana yönä leiriin. Ensimmäinen hälytys tuli jo puolenyön pintaan, jolloin ei oltu ehditty vielä edes nukkumaan – ei paha. Se olikin ainoa kunnon hyökkäys, sillä yön tunteina olleet pari hälytystä olivat aiheettomia ja siis lyhyitä. Mulle osui poterovartio kello 02-03, joten aamuyöstä ehdin jopa nukkua pari tuntia, kun ei hälytyksiäkään tullut. Lauantaiaamupäivällä tuli toinen oikea hyökkäys, mikä oli huomattavasti helpompaa päivänvalossa.

Blogging Friends Forever Lomille päästiin eilen viideltä, Turusta jatkoin suoraan kotikotiin saunomaan. Sauna auttoi lihaskipuihin, mistä oli hyvä jatkaa takaisin Turkuun ja baanalle. Olin liikenteessä siskon, siskon poikaystävän ja tämän veljen A:n kanssa, oltiin Gigglingissä pilkkuun asti ja kotiin päin mennessä törmättiin Destheaan kävelykadulla. Olin muuten saanut tytöltä oikealla näkyvän tunnustushässäkän, tack så mycket! Itse olen nyt sen verran tylsä, etten jakele korttia enää eteenpäin. Tuskin haittaa ketään. :)

Tarkoitus oli mennä vielä hakemaan ruokaa jostain, mutta normaaliin aamuyön tuntien tyyliin kaikki ruokapaikan jonot olivat armottoman pitkiä. Mentiin koko lössi A:n kämpille (se asuu kämppiksensä kanssa n. 100 m mun luota), jossa mä onnistuin simahtamaan sohvalle. Heräsin siitä puoli seitsemän pintaan, siskon poikaystävä koisi myös lähistöllä ja sisko sekä A löytyivät keittiön pöydän äärestä pälisemästä. Selvisin lopulta seitsemän jälkeen kotiin, muutaman tunnin nukuin omassa sängyssäni – miten olenkaan kaivannut sitä! Lopun sunnuntaista olen ottanut iisisti, käväisin tädin luona kylässä ja A:n luonakin pyörähdin pikaisesti. Säkylään suuntaan vasta huomenna, sillä uusi viikko alkaa HL-päivällä.

9.8.2008
16:15

Vastarantaa yö jo peittää, täällä vasta hämärtää

Viikate – Marraskuun lauluja II [2007]

Jo viides inttiviikko takana; kamalan nopeasti aika tuntuukin menevän. Tämä oli loppujen lopuksi aika iisi viikko, vaikka vapaa-ajat oli jälleen supistettu minimiin. Alkuviikosta ärsytti aivan järjettömästi, kun mua oltiin ajokortissani olevan C-kirjaimen takia laittamassa kuskiksi. Tuntuisi suorastaan turhauttavalta saada vuoden nakki ilman johtajakoulutusta, AUK kun on kuitenkin mulla se ykköstoive. No, lähiaikoina nähdään millaiselta mun tulevaisuus intissä näyttää.

Tiistaina oltiin 40 km pyörämarssilla, joka ei tuntunut yhtään niin pitkältä. Ehkä se on vain sitä, ettei selässä ollut kuin kevyt reppu… Olen kyllä kovin tykästynyt polkupyöräilyyn intissä, tst-varustuksenkin kanssa on paljon mukavampi polkea kuin ryömiä. :D Torstaipäivä meni suurelta osin taistelijan perustutkinnon parissa, viisi tst- ja viisi aseenkäsittelyrastia. Muutamasta (mm. aseen puhdistus taistelutilanteessa) sain täydet pisteet, osassa menetin turhankin monta pistettä ihan vain omaa huolimattomuuttani (mm. unohdin suojautua heitettyäni käsikranaatin). Edellä mainittujen lisäksi kulunut viikko piti sisällään mm. suunnistusta, sulkeis- ja järjestymisharjoituksia (meillä ei vieläkään kaikki osaa… o_O) sekä rastikoulutusta taistelijan perustutkintoon liittyen.

Seinä

Jatko p-kauden jälkeen alkaa olla ajankohtainen, osa porukasta on jo siirtynyt uusiin tehtäviin. Meidän tuvastakin pari tyttöä lähti sotilaspoliisiksi; tosin ne asuu toistaiseksi vielä samassa tuvassa, mutta menevät spol-aikataulujen mukaan. Tavallaan harmittaa se, että osan koulutus alkaa jo näin aikaisin, koska oikeastaan nyt vasta on alkanut tutustua paremmin oman joukkueen tyyppeihin. Ensi viikosta on tulossa taas vähän raskaampi ja suurin osa viikosta menee maastossa: ensin on kahden yön ampumaleiri ja sitten yhden yön taisteluammunnat. Parempi siis ottaa iisisti tämä viikonloppu ja kerätä voimia.

Tulin eilen illalla kotikotiin ja tänään olin siskon ja äitin kanssa paikallisilla kesämarkkinoilla. Mitään kovin kummoista eivät markkinat tarjonneet, pussi metrilakua ja parin euron hintainen kirja saivat riittää mun kohdalla. Tänään olisi tarkoitus lähteä Turkuun ja sieltä varmaankin siskon ja sen poikaystävän kanssa leffailtaa viettämään. Toisaalta tekisi mieli baareilemaan, mutta toisaalta olen ihan järjettömän väsynyt ja lojuminen passaisi oikein mainiosti. Taidan kallistua jälkimmäiseen.

Markkinaranskikset maistuivat

3.8.2008
21:36

Joet vuolaina virtaa kuten ihmisten mieletkin

Stella – Löytäjä saa pitää [2008]

Huh huh, onpa riittänyt säpinää koko viikonlopun! Ja oikeastaan viikonkin, sillä meillä oli suhteellisen raskas ja vapaa-ajaton viikko. Tiistaina oltiin aamusta myöhään iltapäivään tetsaamassa, vasempaan käsivarteen on viime viikon mustelmien kaveriksi ilmaantunut läjä uusia mustelmia ja myös reidet ovat osittain sinipunaiset. Mä en tajua miksi mustelmoidun (hah mikä sana) niin älyttömän helposti, muilla on mustelmia tuskin lainkaan. Nytkin näytän lähinnä siltä, että mua on mukiloitu oikein kunnolla… Ihana pitää lyhythihaisia paitoja lomilla. o_O

Keskiviikkoaamulla lähdettiin ampumaradalle, jossa ammuttiin sarjoja kääntyviin tauluihin ja lisäksi oli rastikoulutusta mm. kevyeen kertasinkoon sekä telamiinaan liittyen. Alkuillasta pyöräiltiin leiripaikkaan, jossa meillä oli yön yli kestävä majoittumisharjoitus. Mun kanssa samaan telttaan osui pelkästään poikia, mikä oli omalla tavallaan rentouttavaa tavanomaisen tyttöjen kikatuksen sijaan. Yö meni ihan mukavasti, vaikka välillä heräsikin järkyttävään kuumuuteen. Oma kipinävuoroni oli heti puolenyön jälkeen, joten sain yöllä jopa nukuttua muutaman tunnin.

Torstaina aamulla laitettiin teltta kasaan ja poljettiin takaisin kasarmille, sen jälkeen päästiinkin sitten vaihtamaan varusteita. Kerrassaan mahtavaa saada hikisten paitojen ja maastopukujen tilalle puhtaita vaatteita! Iltapäivällä oli ensimmäinen kunnon marssi, joku 9 km taisteluvarustuksessa. Lämpötila oli jälleen varmasti lähempänä +30°C, joten hiki valui ja vettä sai juoda vähän väliä. Marssi tuntui lähinnä hartioissa ja jaloissa, illalla koko kroppa tuntui olevan täysin jumissa. Nyt onneksi parin lepopäivän jälkeen lihakset alkaa olla kunnossa taas ja niskakin huomattavasti parempi.

Perjantaina oltiin taas ampumaradalla, tällä kertaa harjoittelemassa polviasennosta ampumista. Toisen puoliskon ampuessa toisella oli suojeluharjoitus, ts. vedettiin tst-varustuksen lisäksi niskaan sadevaatteet ja päähän kaasunaamari (aka nasse). Jos joku saa pään hikoamaan niin se on kyllä nasse! Aivan järjetön fiilis sen jälkeen, kun oltiin heitetty pieni lenkki suojeluvarustus päällä ja sai ottaa nassen pois naamalta.

Lomille lähtö oli aika hulinaa kuten aina, onneksi sentään ehti käydä pikaisesti suihkussa. Turkuun saavuttuani kävin kotona kääntymässä ja suuntasin jokirantaan, jossa treffasin siskon ja törmättiinpä sattumalta Jyväskylän kaveriini E:hen. Loppujen lopuksi mun DBTL jäi yhteen keikkaan, tosin en mä muita oikeastaan kaivannutkaan. Viikate veti jälleen kerran hienon keikan – vaikkakin joko Tie tai Pohjoista viljaa olisi ollut mukava lisä settiin. Eniten yllätti Kaakko, joka kuulosti todella hyvältä muttei yhtään tutulta, mä kun olen enimmäkseen kuunnellut bändin tuotantoa Unholan uruista eteenpäin. Täytyykin nyt ottaa kuunteluun myös vanhemmat albumit ja EP:t.

Viikate @ DBTL

Kannattaa muuten tsekata Viikate.fi-sivuston Samin – jonka bongasin lavan edustalta ja ehdin vaihtaa pari sanaa juuri ennen keikan alkua – DBTL 2008 -galleria. Tyylikkäiden keikkakuvien läjästä löytyy muutama foto myös Viikatteen keikalta.

Perjantai-illalla käytiin pariin otteeseen Lynissä, välissä piti piipahtaa pikaisesti kotona vaihtamassa kengät sekä heittämässä vähän ruokaa nassuun. Käväisin myös Kukassa yhdellä tädin ja sen poikaystävän kanssa ennen kuin suuntasin unten maille. Lauantaina olin siskon kanssa siskon ex-poikaystävän ja sen nykyisen tyttöystävän (sisko on siis edelleen hyvä ystävä eksänsä kanssa) tupareissa, saunottiin ja grillattiin – oli niin hyvä tarjoilu, että kaupunkiin lähtiessä olin lähes räjähtämispisteessä. Päädyin taas Lyniin, jossa istuin tunnin-pari muutaman tupakaverin seurassa, kun olivat tulleet Turkuun asti bilettämään.

Tänään olen lähinnä lojunut, väsyttää ihan julmetusti. Seuraavana viikonloppuna nukun kyllä enemmän, ei tällaisesta valvomisesta tule muuta kuin äkäiseksi. Tunnin päästä onkin sitten suunnattava askeleet kohti linja-autoasemaa, muutama tunti eteenpäin ja olen taas tutussa punkassa.

27.7.2008
12:24

Tetsausta, evakuointia ja iltavahvarisekoilua

CSS – Cansei de Ser Sexy [2006]

Puolentoista vuorokauden lomalla tällä kertaa. Muuten olisin päässyt jo perjantaina, mutta viikon takaisen VMTL-päivän takia mun täytyi jäädä lauantaiksi rästimään sairauspäivänä ollut taisteluharjoitus. Tavallaan oli ihan hauskakin jäädä ylimääräiseksi yöksi, meininki oli rennompaa kun meitä ei ollut yksikössä kuin about 25 alokasta + muutama alikki. Iltavahvuuslaskenta oli älyttömin ikinä eikä kellään pysynyt pokka, vaikka olisi kuinka kovasti yrittänyt. :) Mukavaa oli myös tutustua paremmin kahteen tupakaveriin, joiden kanssa höpistiin vielä melkein tunti hiljaisuuden alettua.

Lauantaiaamulla herätys oli tuttuun tapaan kello 6.15, joskin aamupalan jälkeen pystyi ottamaan pienet torkut, sillä ensimmäiseksi rästittiin uimataitotesti ja cooper, jotka mulla oli kumpikin jo suoritettuna. Yhdeksän jälkeen heitettiin taisteluvarustus päälle ja seuraavat pari-kolme tuntia meni metsässä harjoitellen sekä ryhmän että yksittäisen taistelijan etenemismuotoja. Lämpötila oli varmasti lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä plus-astetta ja hiki valui pitkin selkää jo siinä vaiheessa, kun siirryttiin parinsadan metrin matka yksikön pihalta metsänreunaan. Oli niin parasta päästä suihkuun harjoituksen päätyttyä! Pyöreät 20 kg (taisteluvyö ~18 kg ja ase ~4 kg) niskassa ryömiminen, syöksyminen jne. sai todellakin hien pintaan: mulla ei ole ikinä ennen ollut vaatetus yhtä märkä hiestä. Naminam.

Huolimatta extrapäivästä viikko tuntui menevän nopeasti. Tiistaina oli uimataitotesti, joka omalla kohdallani meni ihan ok, vaikka olinkin vielä vähän flunssainen. Alkuviikosta saatiin myös polkupyörät, joilla torstaiaamulla polkaistiin ampumaradalle. Siellä menikin lähes koko päivä, oltiin vasta myöhään iltapäivällä takaisin kasarmilla. Vielä ei ampuminen multa suju kovin hyvin, sillä säpsähtelen liikaa aina kun vieressä olevien aseet pamahtelevat. Välillä pystyin keskittymään paremmin ja sain pari kymppiäkin tauluun. Viimeiseksi ammuttiin kymmenen sarja, josta laskettiin pisteet – mun tulos taisi olla 80/100.

Perjantaina oli ensiapupäivä, jonka aikana harjoiteltiin mm. elvyttämistä, evakuointia sekä erilaisten palojen sammuttamista. Evakuointirasti oli kaikista rankin, kun piti tst-varustuksessa (ilman asetta) raahata toisia niin ikään tst-varustus päällä olevia taistelijoita oksien ja käpyjen raapiessa käsiä ja jalkoja. Sen jälkeen viimeiselle rastille juostessa mulle iski yhtäkkiä joku hengenahdistus enkä meinannut saada lainkaan henkeä, hetkeksi lyyhistyin siihen tielle kun ei kerta kaikkiaan henki kulkenut. Sama toistui vielä uudestaankin, mutta onneksi ensiapukoulutus oli lopuillaan ja loppupäivä oli iisimpää menoa.

Jos armeijasta jotain saa irti niin mustelmia ainakin. Evakuointirastin seurauksena mulla oli toinen jalka hullun kipeä lauantaiaamulla ja päivän mittaan kipeään kohtaan muodostuikin “nätti” 5×2 cm kokoinen mustelma. Lisäksi eilen kotiin tullessani huomasin peilistä, että toisesta kädestä löytyy “muutama” pikku mustelma:

Muutama hassu mustelma...

Eilisen iltapäivän lojuin lähinnä kotosalla huonoa saunaa muistuttavassa kämpässäni, jumitin hetken koneella sekä käväisin Anttilassa pohdiskelemassa seuraavaa hiusväriäni samalla kun hain alakerran marketista sapuskaa. Illalla hyppäsin pyörän selkään ja poljin moikkaamaan ystävääni Sansua. Sansun puolitoistavuotias poika selvisi alku-ujoudestaan ja yritti kovasti jutella mulle sekä kiskoi mut kädestä pitäen sohvalle istumaan. Mäkin jopa unohdin lapsikammoni/-pelkoni ja “lueskelin” pojan kanssa kuvakirjaa ym. – tietyllä tapaa iso askel mulle. :) Ennen Miron syntymää mulla oli aika paha kammo lapsia kohtaan, mutta pikku hiljaa se on helpottanut, kun aina välillä on tekemisissä lapsen kanssa.

Miro & Nuka

Tänään pitäisi lähteä kotikotona käymään, tekee niin kovasti mieli pulahtaa uima-altaaseen ja ehkä vähän maata auringossakin. Taidankin kohta pirauttaa siskolle, josko se olisi jo hereillä ja voisin mennä hakemaan siltä auton lainaksi.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma