AvainsanaSivistävää

Vajaa viikko on jo ehtinyt kulua edellisestä kirjoituksesta, hupsista. Aika tuntuu katoavan johonkin, vaikken edes ole viime aikoina tehnyt töitäkään kuin silloin tällöin. Pitäisi kyllä ryhdistäytyä sillä saralla, olisi meinaan miljoona asiaa tehtävälistalla – jotenkin vain aina tulee jotain muuta paljon kiireellisempää eteen ja samat vanhat hommat roikkuvat viikosta toiseen. Mutta nyt asiaan eli viime viikonloppuun ja vappuun!

Mun vappu sujui kaikin puolin rauhallisissa merkeissä, sillä olin luvannut olla vappuaaton iltana ajokunnossa. Käytiin illalla kullan kanssa kaupungilla pyörimässä siskon ja kumppaneiden seurassa. Treffattiin porukka Taidemuseon mäellä, josta siirryttiin jouhevasti hampurilaisten kautta jokirantaan. Siskolla oli matkassa mukana uusi kameransa eli Canonin PowerShot G11, joka on mun mielestä ehdottomasti mahtavin pikkukamera mitä on! Edesmennyt rakas pokkarini, saman sarjan vanhempi malli G5, mullisti maailmani digikuvauksen suhteen – ihan turhasta kapistuksesta ei siis todellakaan ole kyse. Kääntyvä näyttö mahdollistaa kameran käytön tarvittaessa myös peilinä, kuten yllä oleva kuva havainnollistaa. Kyseinen ominaisuus on muuten todella kätevä vähän joka paikassa, erityisesti keikoilla mikäli on tällainen keskimittainen tappi kuten esimerkiksi itse olen.

Vappuaatto oli Turussa aurinkoinen, iltapäivällä meinasin läkähtyä lenkillä kun olin lievästi ylipukeutunut. Harmiksi lähdettiin liikenteeseen vasta auringon ollessa jo suhteellisen alhaalla, eipä lämmittänyt enää paljonkaan. Mulla oli päällä talven alesta ostettu tekonahkaliivi, joka oli kyllä oivallinen valinta viileään kevätiltaan. Yläosa pysyi lämpimänä koko ajan, vaikka päätä ja jalkoja vähän palelikin.

Jokirannassa vastaan tuli muutamia tuttuja, ja nähtiinpä erään pariskunnan molskahtavan laivan kannelta Aurajokeenkin. Meidän porukka jakautui jossain vaiheessa kahteen jokilaivaan, kun osa ei haalareissa päässyt Cindyyn ja osa oli sinne jo mennyt. Kullan kanssa päädyttiin Cindyyn, sillä tiesin sieltä saavan aivan täydellisen kaakaon (runsaalla kermavaahdolla!) suht edulliseen hintaan. Kotona oltiin jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä, mä vaihdoin vaatteet ja sitten lähdettiin siskon kanssa ajelemaan kohti Saloa.

Vappupäivä aukeni työntäyteisenä, aamuvuoro varastolla siis – tuplapalkalla tietysti. Töiden jälkeen piipahdin Veturitallissa, jossa oli viimeistä viikonloppua esillä yhdysvaltalaisen valokuvaajan Steve McCurryn retrospektiivinäyttely. Pysäyttäviä kuvia, jotka saivat miettimään miten helppoa elämä täällä Suomessa oikeastaan onkaan. Ongelmat ovat aivan eri luokkaa, suurimmaksi osaksi varmasti aivan turhanpäiväisiä. Kävin myös katsomassa taidemuseon tornissa olevan Andréa Vannucchin näyttelyn Mistä arvaisin, mikä sinulle on mieleen?, joka kolahti ehkä vielä McCurryakin enemmän. Ihania kuvia mahtavassa ympäristössä! Jos joskus saisin valokuviani johonkin näytille, niin Veturitallin torni olisi ehdottomasti se mieluisin paikka.

Taidemuseolta suuntasin askeleeni torille, jossa oli alkamassa erään puolueen – en itse kyseisestä puolueesta perusta, joten siksi saa jäädä mainitsematta – perinteinen vappujuhla. Kyseiseen tapahtumaan olisin tuskin eksynyt ilman siskon vatsatanssiryhmän esitystä, mutta ihan mielenkiintoista oli seurata kerrankin jotain poliittista häppeningiä. Vatsatanssia olen pari kertaa kokeillut kovinkaan hyvin siinä onnistumatta, mutta on se vaan mahtavaa nähdä että jotkut osaavat. Puvutkin olivat upeita ja näyttivät entistä paremmilta tylsän värisellä lavalla.

Esityksen jälkeen tupsahti siskokin backstagelta ja jatkettiin matkaa torin toiselle laidalle Torikaffen luukulle. Töissä syödyt eväät olivat mahasta jo kadonneet, joten niitä paikkaamaan otettiin puoliksi sekä kanafilepatonki että pekonisandwich – hyvää oli! Mikäs siinä torilla istuskellessa, kun aurinko paistoi ja muutenkin oli mukava kevätfiilis. Tuuli tosin oli aika hurja eikä villaneule takin alla ollut yhtään liikaa, mutta sellainenhan se Suomen kevät yleensäkin on.

Samuli Putro – Elämä on juhla [2009]

Taisin sitten saada sen flunssan, kurkku alkoi eilen illalla tuntua karhealta ja tänään on vähän joka paikkaa särkenyt. Lämmönkin voisi ehkä mitata, vaikka kuumeiselta olo ei tunnu lainkaan. Töitä olen tällä viikolla tehnyt ainoastaan kaksi vuoroa, siinä mielessä ihan hyvä sauma sairastella kun ei hommiakaan ole pahemmin tarjolla. Joitain vireillä olevia nettisivujuttuja voin onneksi tehdä kipeänäkin, kun en niihin tarvitse muuta kuin tietokoneen ja nettiyhteyden.

Päivällä kävin Askelklinikalla alaraajatutkimuksessa, mullahan oli jaloissa ties mitä vaivaa silloin armeijasyksynä ja ne palaavat aina silloin tällöin, kun esimerkiksi enemmän teen varastohommia ja seison/kävelen paljon. Olin iloinen kuullessani, että askellusvirheeni on hyvin pieni, mutta vastapainoksi fysioterapeutti pudotti pommin toteamalla kengistäni niiden olevan vähän liian korkeakorkoiset pidempiaikaseen käyttöön. Eikä Muscateissa edes ole korkoa kuin muutama hassu sentti! Korkeita korkoja mun ei jatkossa kannata käyttää kuin joitakin lyhyitä aikoja silloin tällöin. Yhyy, kaikki mun lempikengät ovat korollisia! Ei taida auttaa muuta kuin ottaa maiharit tehokäyttöön.

Tutkimuksen jälkeen saatoin eksyä Felinen kanssa kaupungille ja siinä sivussa saatoin myös hurahtaa muutamaan alehankintaan… Tyllihameita löytyy kaapista nyt viidessä eri värissä, joista kaksi olen hankkinut tämän talven aleista. Vanhat olenkin kyllä käyttänyt lähes puhki, joten eiköhän uusillekin tulokkaille löydy käyttöä aivan tarpeeksi. Voisin joku päivä esitellä viime aikoina tehtyjä hankintoja täällä blogissa, kunhan vain saisin siedettävät kuvat napattua vaatteista. Turussa ei ole taas hetkeen näkynyt vilaustakaan auringosta, koko ajan vain on pimeää tai muuten vain hämärää.

Illalla oltiin koko perhe Linnateatterissa katsomassa Mieletön Turun lähihistoria. Hulvaton kolmen miehen esitys, jossa ei pystynyt olemaan nauramatta – ihan parasta! Jostain syystä mä aina menen tavallaan vähän vastahakoisena teatteriin, vaikka kuitenkin aina totean myöhemmin että onneksi menin. Kummallista.

Jack Johnson – Sleep Through The Static [2008]

No niin, nyt vihdoin pienimuotoinen katsaus Ruisrockiin mun osalta. Tarkoitus oli lauantaina lähteä ajoissa Ruissalon suuntaan, mutta edellisen TJ0-illan Klubi-reissun seurauksena oli sen verran heikko olo, että lähtö vähän venähti. Stella valitettavasti missattiin, täytyy mennä katsomaan sitä jonnekin muualle joku kerta siis. Festarivaatetusta koristi tietysti Ohi on -tarrat, mun pikkutarra tosin putosi jo alkumetreillä.

Ennen lähtöä ei pahemmin ehditty mitään syödä, joten matkalla käytiin kaupan kautta hakemassa evästä. Patonki ja kebakot katosivat sitten parempiin suihin Reginan keikkaa kuunnellessa. Lähtiessä vielä keli oli semilämmin, mutta iltapäivällä aurinko joutui väistymään sadepilvien tieltä ja ilma viileni turhan paljon. Enkä mä tietystikään ollut tajunnut ottaa mukaan jotain ihan oikeasti lämmintä vaatetta, nimimerkillä vietin koko illan sukkahousuissa… Shortsien kanssa toki, mutta eivät ne kamalasti lämmitä.

Eppu Normaalia kuunneltiin jonkin aikaa, vaikkei kulta enkä mäkään kyseisestä poppoosta sen kummemmin välitä. Samaan aikaan ei kuitenkaan ollut mitään mielekkäämpää tekemistä, joten nurmikolla rötvääminen sai kelvata. Le Corps Mince de Françoisen ja Egotripin jälkeen jäätiin Rantalavan tienoille, jossa mun mielestä esiintyi lauantain parhaat bändit. Kulta kyllästyi sateiseen meininkiin jo ennen kahdeksaa ja lähti toisen meidän porukan pojan kanssa kotiin, joten Tehosekoittimen keikka jammailtiin naiskersanttien kesken. Ehkä noin puoliväliin keikkaa tuli vettä taivaalta, mutta sitten aurinko yhtäkkiä tuli esiin – ja fiilis senkun nousi.

Maa alkoi rannassa muuttua suhteellisen mutaiseksi, mutta sekös olisi menoa haitannut. Tehosekoitin katsottiin kokonaan, minkä jälkeen käytiin kuuntelemassa In Flamesia muutaman biisin verran. Sen jälkeen jälleen Rantalavan maisemiin, kun esiintymisvuoroon tuli yksi pitkäaikaisista suosikeistani eli The Sounds. Kuuntelin keikasta sekä alkua että loppua, välissä kävin pitämässä kaveria kädestä kiinni nännilävistysoperaation verran. ;) Loppuillasta tuli kuunneltua vielä vähän Kotiteollisuutta ja vähän Mewiä, ennen kuin lähdettiin kävelemään pois Ruissalosta.

Rouvat kersantit Tehiksen keikalla vastaostetut, ihkut niittirannekkeet käsissä.

Sunnuntaiaamulla olo oli huomattavasti parempi kuin edellisenä aamuna, onneksi. Väsymys kuitenkin oli hurja, vaikka nukuttiin puolillepäivin saakka. Iltapäivällä olin Turun kesäteatterissa katsomassa Kolme muskettisoturia, mukana oli meidän perhe siskon poikkiksen kera. Ihan hauska näytelmä oli, kannattaa mennä katsomaan mikäli Turun suunnalla sattuu liikuskelemaan.

Eilen illalla ajettiin kullan kanssa mun kotikotiin, jossa päästiin saunaan ja uimaan. Uima-altaan 19-asteinen vesi tuntui juuri sopivan vilpoiselta väsähtäneeseen oloon. Tänään ei tehty mitään kummempia, kunhan lojuttiin ja vähän auteltiin äitin puutarhahommissa. Huomenna aloitan kiivaan työnhakurumban: alkuun hakemukset kaikkiin mahdollisiin rekryfirmoihin ja muihin mahdollisiin, ehkä myös mahdottomiin. Ja sitten pitämään peukkuja, että jotain duunia löytyisi.

Róisín Murphy – Ruby Blue [2005]

Herra Ylppö & Ihmiset – Sata vuotta [2008]

Parin päivän tauko blogimaailmasta – ja tietokoneista muutenkin – teki hyvää. Perjantai-iltapäivällä hyppäsin junaan ja matkasin Tampereelle, jossa Akkiki odottelikin jo asemalla. Kierreltiin pari tuntia kaupungilla, minkä seurauksena garderoobini kasvoi mm. vetskarihameella Gina Tricotin alennuksesta sekä Andiamon (-20 %) näillä kaunokaisilla:

Ostin juu jokin aika sitten Vagabondin valkoiset kiilakorkokengät (alehintaan nekin), mutta ne eivät kuitenkaan ole sellaiset, joita voisi käyttää päivittäin ja kaiken kanssa. Yagit sen sijaan ovat nahkaa, aivan ihanat jalassa ja sopivat niin hameen kuin housujenkin kanssa. Hopeinen väri mietitytti aluksi, mutta lopulta tulin siihen tulokseen – Akkikin vakuutteluiden saattelemana :) – että hopeiset ballerinat toimivat kesäasujen lisänä erinomaisesti. GT:n hameeseen taas ihastuin saman tien niin syvästi, että se oli päällä koko lauantain 85-vuotissynttäreiltä kävelylenkin kautta iltapalaan American Dinerissa.

Eilen oli kyllä niin ihana ilma ettei tosikaan! Päivällä aurinko paistoi todella lämpimästi, illalla tosin jo tuuli sen verran että pitkähihainen oli tarpeen. Aurinkoista kuitenkin oli ja kuvia tuli räpsittyä, kuten tuosta yläpuolelta voi todeta. Dinerissa syötiin Akkikin kanssa puoliksi Tuna Melt Sandwich, mikä aiheutti pienoisen ähkytilan. Maukasta oli! Ilta menikin sitten sohvalla ruokaa sulatellen ja Euroviisuja katsellen, punaviinin kera.

Bongasin Aamulehdestä artikkelin huhtikuun lopulla avatusta poptaiteen näyttelystä Tampereen Taidemuseossa ja tänään käytiin tsekkaamassa Robert Rauschenbergin, Roy Lichtensteinin, Jim Dinen, James Rosenquistin ja Frank Stellan näkemyksiä. Tykkäsin kovasti Time for Pop Art -näyttelystä, vaikkakin olisin ehkä kaivannut Andy Warholia kaartin jatkeeksi. Onneksi suosikkipoptaiteilijani Raushcenberg oli mukana, vieläpä sellaisilla töillä, joita ei muutaman vuoden takaisessa Wäinö Aaltosen museon Pop International -näyttelyssä ollut mukana. Time for Pop Art on esillä Tampereella 10.8.2008 saakka, suosittelen lämpimästi vierailemaan!

Rihanna – Good Girl Gone Bad [2007]

Siskolla oli eilen asiaa Saloon, joten mä pummin kyydin ja kävin sivistämässä itseäni Veturitallissa. Kyseessä oli kolmen Magnumin kuvaajan (Bruce Gilden, Martin Parr ja Alec Soth) yhteisnäyttely FASHION, joka käsitti lähes 200 muoti- ja tyyliaiheista kuvaa. Kuvat eivät kuitenkaan olleet perinteisiä muotikuvia, vaan toisenlaisia näkökulmia mm. muodin ilmiöihin. Paljon hienoja otoksia ja mielenkiintoisia oivalluksia.

Oli muuten aivan käsittämättömän upea päivä eilen! Aurinko paistoi ja lämpötila kipusi taatusti yli +20 asteen. Salosta tullessa käytiin siskon kanssa serkkujen luona Liedossa, sieltä sitten Citymarketin kautta (ostin elämäni ensimmäisen hiustenkuivaajan!) siskolle tekemään ruokaa ja siivoilemaan. Alkuilta oltiin pienellä porukalla mun luona, josta suunnattiin myöhemmin Aurajoen rantaan. Kuhinaa oli kieltämättä kuin muurahaispesässä, ihan hulluna porukkaa liikenteessä.

Ilta hujahti hengaillessa ja siinä sivussa juotiin mm. kuohuviiniä. Syömässäkin käytiin, otin R:n kanssa puoliksi pizzan, joka osoittautui todella tuliseksi. Onneksi polte suussa helpotti, kun jaksoi hetken kestää eikä juonut vettä. Osa meidän porukasta liukeni paikalta jo ennen puoltayötä ja loput yhden jälkeen. Mua ei väsyttänyt, joten lyöttäydyin tätini ja tämän ystävän seuraan loppuillaksi/-yöksi. Joskus kolmen maissa lopulta kävelin kotiin ja datailin runsaan tunnin, kun en malttanut mennä nukkumaan. Taisin muuten bongata toisen Concoctionin tytöistä Kauppatorilla vähän ennen kotiinlähtöä!

Vapun kunniaksi laitoin eilen päälleni haalarit, joita opiskeluaikana tuli käytettyä hävettävän vähän. Ja tämän jälkeen tuskin pahemmin enää heitän niitä jalkaani, paitsi ehkä opiskelumuistoja fiilistellessä. Mukana oli haalareiden lisäksi (klikkaamalla isommaksi, btw) aurinkolasit H&M, korvikset ja helmet Seppälä, hupparitakki Marwin, olkalaukku Pieces, raidalliset rannestimet (jotka ovat olleet kadoksissa viimeiset kaksi vuotta ja jotka löytyivät haalareiden reisitaskusta!) Seppälä, karvasäärystimet siskon tekemät (siskolla oli samanlaiset jalassa eilen) sekä kengät Converse (+ kengännauhat H&M). Vähän oudoksi meni sävyt tuossa kuvassa mutta olkoon.

Alkuviikon laivareissun jäljiltä multa ei ole lähtenyt ääntä moneen päivään, tuli ilmeisesti vähän huudettua laivalla. :) Eilen ääni oli niin painuksissa, että osa meidän porukasta näytti kärsivältä aina kun sanoin jotain (ja siis mähän en osaa olla hiljaa…) eikä mua kuulemma voinut ottaa vakavasti, ja kaupungilla jotkut ohikulkijatkin naureskelivat mun perään, jos kuulivat mun äänen mennessään ohi. Tarvitseeko edes kertoa, mikä on tilanne eilisillan jälkeen, kun hillui koko illan ihmisvilinässä, jossa ei kuullut omia ajatuksiaan? No, pelkkää kähinää.

Tänään oltiin Vartiovuorella vappupiknikillä, josta siis yllä oleva kuvasarja on. Patonkia, fetasnackia aurinkokuivatuilla tomaatilla ja ties mitä muuta hyvää vielä – nams! Piknik-asua en nyt tunge tähän valmiiksi kuvia pursuilevaan postaukseen, mutta Flickristä voi käydä kurkkaamassa jos kiinnostaa. Harmaa tyllihame muuten on viimeviikkoinen löytö H&M:n alerekiltä, olen ihan rakastunut siihen! Huomenna on KOP-kolmion avajaiset, ainakin H&M ja DinSko ovat muuttaneet sinne ja lisäksi sinne avataan Gina Tricot. Ei varmaan ole vaikea arvata, mistä mut löytää huomenna… ;)