AvainsanaUusi koti

Tämä syksy on ollut vähäsateinen mutta harmaa, niin hurjan harmaa. Eilen tuntui aivan käsittämättömältä, kun näki auringonvaloa! Ja mitä upeimman auringonlaskun. Harmi vain etten pääse nauttimaan aurinkoisista päivistä oikeastaan yhtään, kahdeksasta neljään toimistotyö on siltä(kin) kannalta tylsää. Aamulla töihin mennessä on pimeää ja töistä päästessä aurinko on jo hyvän matkaa laskemassa horisonttiin.

Jotenkin syksy on hujahtanut ohi huomaamatta, ehdin vasta viime viikonloppuna ensimmäisen kerran tänä syksynä käydä pihalla kuvaamassa meneillään olevaa vuodenaikaa. Nii-in, kiirettä on pitänyt! Luonnon väriloistosta ei ole paljoakaan jäljellä, lämpimien säiden ansiosta jotain sentään. Iskin kaksi kärpästä samalla iskulla ja sunnuntaisella kierroksellani tutustuin myös uuden asuinpaikkamme lähikulmiin.

Toisaalta aika kolhoa seutua tämä kaupunginosa, mutta omalla tavallaan kiehtovaakin. Graffiteja tuntuu olevan jokaisessa mahdollisessa pinnassa, ei nyt kerrostalojen seinissä sentään mutta about kaikissa muissa kuin asuinrakennuksissa kyllä. Osa pelkkiä töherryksiä, osa hienoakin taiteilua. Täytynee joku kerta käydä kuvaamassa hienoimmat graffitit ihan kunnolla.

Syksyn ihanin värikartta! ♥

Kukantynkääkin löytyi vielä.

Kodin järjestelyissä ei olla paljonkaan päästy eteenpäin, kun puolisko on viime päivät kulkenut keppiin tukeutuen jalanpohjasta leikatun syylän takia. Viikonloppuna toivottavasti päästään remppahommiin todenteolla! Eteisen peilikaappi noudettiin eilen, se makaa osina keskellä olohuoneetta odottamassa kokoamistaan. Kun vain saisi kaikki loput muuttolaatikot johonkin pois tieltä, edes sen verran että mahtuu kokoamaan kaapiston sekä repimään tapetteja seinistä.

Nyt unta palloon, jotta jaksaa taas huomenna.

Haloo Helsinki! – III [2011]

Siitä on nyt tasan viikko, kun kannoimme tavarat uuteen kotiin. Muutto meni onneksi ihan sukkelasti, vaikka muuttoapua ei paikalle tullut muuta kuin äiti ja iskä enkä itse pystynyt täydellä teholla toimimaan keuhkoputkentulehduksen takia. Iskällä oli mukanaan kahdet nokkakärryt, joilla sai lähes kaiken kärrättyä todella kätevästi ja nopeammin kuin kantamalla. Kuluneen viikon aikana uudessa kodissa osa tavaroista on ehtinyt löytää paikkansa, osa pysyvämmin ja osa väliaikaisesti. Olohuoneesta on puolet edelleen muuttolaatikoiden valtaama, nyt sentään jo pääsee suht kätevästi kulkemaan huoneen poikki makuuhuoneeseen.

Säilytystila on tällä hetkellä pienoinen ongelma, sillä päätimme laittaa kaikki kaapistot uusiksi – vanhat ovat alkuperäiset 50-luvun lopusta, joten kätevyydessä tai ulkonäössä ei ole kehumista. Eteiseen tulee todennäköisesti peililiukuoviversio Keittiöjätistä, makuu- ja työhuoneisiin olemme ajatelleet kasata kumpaankin sopivan kaapiston Ikean Pax-järjestelmän osista. Makuuhuoneen puolelle vähän isompi kaapisto ja työhuoneeseen pienempi.

Ja sitten on tietysti seinäpintojen uusiminen.

Työhuoneen tapetti oli toki ihan söpöä…

…mutta kyllä se sai lähteä! Onneksi tuo sydäntapetti oli laitettu vähän hintelästi kiinni, niin se lähti kivasti kokonaisina paloina irti. Tapettia seiniin ei enää ole tulossa, vaan kaikki seinät saavat maalia pintaansa – maaliksi valikoitui Tikkurilan himmeä Harmony, tarkat sävyt ovat vielä mietinnässä.

Valkoinen on joka tapauksessa pääväri, vaan kun vielä osaisi päättää mitä sävyä ruvetaan seiniin sutimaan. Tällä hetkellä Tunne Väri -kartan sävyt Kinos tai Talvi vaikuttavat parhailta, mutta en ole vielä tutkinut tarkemmin tänään mukaan nappaamiani sävyliuskoja. Olohuoneen yhdestä seinästä tulee harmaa, ja vähän kutkuttelisi maalata myös keittiöön joku ihan mieletön tehosteseinä. Katsotaan mihin päädytään.

Nightwish – Century Child [2002]

Sisustusaiheista asiaa tällä kertaa. (Ja kaikki huutaa jeeeeee!)

Viime viikon arvoitus ratkeaa tässä – kyllä, tuollainen muovipömpeli sai mut heittäytymään niin hulluksi että menin heti aamusta jonottamaan Stockan aukeamista. Kyseessä siis Kartellin symppis Componibili, jonka hankkimisesta olin haaveillut pitkään. Ostin Componibiliä lopulta tosiaan kaksin kappalein ja alustavasti olisi tarkoitus sijoittaa ne kummallekin puolelle sänkyä.

Paitsi ettei sänkyä vielä ole. Naamiksessa sainkin jo monta vinkkiä patjojen hankintaan, mutta kysynpä nyt täälläkin. Mistä kannattaa hankkia patjat? Mitä puljua/merkkiä on parempi välttää viimeiseen saakka? Hankinnassa on siis 2 x 80 cm patja sekä 1 x 160 cm petauspatja, mistään superpehmeistä patjoista ei tykätä kumpikaan.

Eräs toinenkin uusi hankinta on odottamassa pääsyä uuteen kotiin, nimittäin raidallinen Stockholm Rand -matto Ikeasta. Myös tämä villamatto on ollut pitkään haaveissa ja ehdin jo pelästyä jääväni ilman, kun jossain vaiheessa mattoa ei näyttänyt saavan yhdestäkään Suomen liikkeestä. Lentokenttäreissulla vihdoin sain maton käsiini Vantaan Ikeasta.

Kasa puisia viinilaatikoita löysi tiensä meille viime viikonloppuna, kun kaverini M soitti ja kysyi halutaanko me noita vielä lisää. No meillehän kelpas! En ole vielä ihan varma mihin laatikot päätyvät uudessa kodissa, mutta näin alkuun saavat toimia muuttolaatikoina pikkutavaralle esim. kylppärin kaapeista. Kivoja sisustuselementtejä ovat joka tapauksessa.

Miten niinkin pieni asia kuin kukkapuska pöydällä voi luoda niin mukavan fiiliksen kotiin? Ostin tuon oranssisävyisen kimpun Sokoksen 3+1 -päiviltä hetken mielijohteesta ja se kaunisti keittiötämme melkein parisen viikkoa. Joka kerta katsoessani kukkasia mietin vain voi miksi en osta useammin kukkia kotiin. Piristää kummasti mielialaa, vaikka syksy vähän väsyttäisi.

Kevyt pieni syysmyräkkä ulkona! Parvekelasit vaan heiluu tuulessa ja sade piiskaa ikkunoita. Ei enää aamulla samanlaista keliä, jooko? Ah ihana työmatkapyöräily, onneksi ei ole kuin kolmisen kilometriä suuntaansa. Eipähän tarvitse miettiä mitään kivaa asua päälle, kunhan menee mahdollisimman mukavasti sadevaatteiden alle niin hyvä on. Bussia en ajatellut käyttää ennen kuin a) maa on niin jäinen että fillarilla kaatuminen on todennäköisempää kuin pystyssä pysyminen tai b) muutetaan kauemmas. Saa nähdä kumpi tapahtuu ennen.

Pyöreä sänky vois olla kiva! Paitsi ehkä hankala saada sopimaan seinän viereen…

Muihin asioihin. Tarkoitukseni ei ollut päivitellä syksyistä sadesäätä tai sen aiheuttamia rajoituksia vaatevalinnoissa, vaan rupatella lause taikka pari sisustusillasta, jossa olin elokuun viimeisen päivän iltana äitin avecina. Alkumaljat juotiin Isku Interiorin puolella samalla kun kuunneltiin katsausta tämän syksyn sisustustrendeihin. Virallisen osuuden jälkeen seurasi kierros seinän takana Isku Kodissa, jossa sai omaan tahtiin ja ihmetellä sisustusvermeitä.

Pöllön harmaa kangas oli ehkä pehmeintä ikinä.

Tässä taloudessa haaveillaan jo aika lujaa uudesta (omasta!) kodista, josta saisi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa. Nykyinen pikkukaksio on alkanut tuntua yhä selkeämmin välivaiheelta ja olisi aivan mahtava päästä jo asuttamaan omaa kotia (ja makselemaan omia lainanlyhennyksiä). Iskussa katselin kaikkea nimenomaan sillä silmällä, mitä elementtejä toivoisin tulevassa kodissa olevan – tietysti sellaisia mistä me kumpikin miehen kanssa pidetään.

Mitään sen erikoisempaa sisustusoivallusta en illan aikana saanut, mutta noihin Ball-valaisimiin iskin silmäni heti kun ne näin. Erityisesti seinämallin hankkiminen houkuttaisi, kaksin kappalein eli sängyn kummallekin puolelle lukuvaloksi. Vaikkapa oranssit lamput vaaleaa seinää vasten! Tai punaiset harmaalla taustalla. Mikä jottei musta tai valkoinenkin. Voi että kun tietäisi vähän minkälainen meidän tulevaisuuden makkarimme tulee olemaan!

Loppuun vielä hieno asukuva peiliosastolta. Iskussa päällä oli t-paita Lindex, lintujakku H&M Divided, hakashame MTWTFSS, sukkikset Seppälä ja mokkakengät Vagabond. Korvikset by Desthea, tuoksukaulakoru Kaipaus ja sormus Kalevalakoru. Vakava ilme mallin oma.

Pakko muuten kehua tilaisuuden ruokapuolta, josta en näköjään ottanut yhtään kuvaa – oli niin hyvää ettei ehtinyt kameraa kaivaa laukusta. Kutsussa luki tarjolla olevan pientä iltapalaa tms. ja todellisuudessa lautaselle sai lappaa sellaista kanakasvispaistosta ja superhyvää salaattia (mm. melonia, tuoretta ananasta!), juomavaihtoehtoina vissyn lisäksi sekä puna- että valkoviiniä. Ruokaa oli ehkä pienen armeijan tarpeiden verran ja se oli niin hyvää, että suunnilleen jokainen kävi hakemassa vielä toisenkin kierroksen. Vesi tulee kielelle, kun vain muisteleekin…

The Knife – Deep Cuts [2003]

Syksy on kyllä värityksensä puolesta ihana vuodenaika! Viikonloppuna käytettiin hetki kävelyreissusta siskon kanssa luontokuvailuun, värikkäät vaahteranlehdet vain näyttivät kerta kaikkiaan niin houkuttelevilta että oli pakko pysähtyä heittelemään niitä. Koko kadunpätkä tuntui olevan lehtien peitossa, maa näytti kuin liekehtivän. Näitä kuvia tosin käsittelin tavanomaista enemmän, jotta värit olisivat vieläkin kauniimpia.

Kaikenlaista tekemistä olisi mielessä, mutta päivät vain katoavat johonkin. Tänään olin seitsemän tuntia töissä, huominen aamupäivä menee niin ikään Salossa. Osa-aikatyö sopii mulle siinä mielessä, ettei koko aikaa tarvitse painaa duunia vaan välillä ehtii tehdä muutakin. Osaisinkohan mä enää edes sopeutua normaaliin klo 8-16 työrytmiin? Ei sillä että olisin koskaan tehnyt sellaista, kolmivuorotyön lisäksi työni ovat olleet pääasiassa päivällä klo 9-17 tai 10-18.

Saatiin muuten vihdoinkin pyykinpesukone tänne oman kotiin eikä se edes maksanut meille paljonkaan kymmentä euroa enempää. Muutaman vuoden vanha, sopivan pieni päältä täytettävä kone päätyi meidän luoksemme Facebookin kautta, ei siis voi muuta kuin todeta naamakirjasta ihan oikeasti olevan joskus hyötyäkin. Nyt kun vielä saisi asennettua koneen, letkujen ja liittimien kanssa on ollut pientä probleemaa, mutta enköhän mä piakkoin pääse pyykkäämään ekalla omalla pesukoneella.

Reino & The Rhinos – Tähän tyyliin [2008]