AvainsanaYstävät

Sunrise Avenue – Popgasm [2009]

Kännykkä herätti tänään jo ennen kuutta, ihme kyllä ei edes pahemmin väsyttänyt. Puoli yhdeltätoista olin jo Tampereella, ja kävin tutkailemassa hieman kauppojen aletarjontaa. En ostanut muuta kuin valkoisen bodyn Gina Tricotista, -50 % eli hinnaksi jäi n. 6,5e. Kokeilin myös sähkönsinistä muhkuhametta (10e), mutta päädyin jättämään sen kauppaan.

Puoliltapäivin hyppäsin kaupunkibussiin ja matkasin ystäväni Akkikin luokse. Ei oltu nähty sitten joulun, jolloin kävin “esittelemässä” kullan Tampereella – juteltavaa siis riitti. Pääosin keskustelu pyöri eräässä nuoressa herrassa, jonka tapasin tänään ensimmäistä kertaa:

Alkuun siniset silmät katselivat mua kummastuneesti, mutta pian sain jo osakseni nättiäkin nätempejä hymyjä. Iltapäivä hujahti Onnia seuraillen ja lähdön koittaessa tajusin, ettei mua ollut vaivannut minkäänlainen vauvapaniikki (kuten yleensä, mä olen aina vähän “pelännyt” reippaasti mua nuorempia…) koko aikana. Onkohan musta ihan oikeasti tulossa aikuinen?

Lykke Li – Youth Novels [2008]

Tänään oli jälleen mitä mukavin lomapäivä. Aamulla tuli nukuttua pitkään, mutta kompensoin unten mailla kuluneet tunnit parin tunnin siivoussessiolla – kyllä nyt on kiiltävän puhdas koti. “Täällähän tuoksuukin ihan puhtaalta”, kommentoi kulta laitettuani siivousvälineet takaisin piiloonsa. Urakan jälkeen lähdettiin kullan kanssa sunnuntaikahville, tällä kertaa valintamme oli lähikorttelin Robert’s Coffee. Mulle kaakaota kermavaahdolle ja kullalle Robert’s Mocha sekä herkullinen ciabatta (josta mäkin verotin pienen osan).

Olin aiemmin päivällä hakenut polkupyöräni varastosta ulos pihalle, ja kahvilatuokion jälkeen hyppäsin pyörän selkään ja polkaisin muutamaksi tunniksi ystäväni Sansun luokse. Tuli taas pölistyä miljoona asiaa samalla kun seurasi parivuotiaan lapsen ja vilkkaan pikkukoiran touhuja. On se vaan niin mahtavaa kun on elämässä ihmisiä, joiden kanssa voi puhua tuntitolkulla yhdestä jos toisestakin aiheesta. Kahdeksan maissa kotiin fillaroidessa oli jo hieman viileää, mutta hyvin tarkeni hupparitakilla ja kevyellä huivilla. Ihana kevät! ♥

Loppuilta on mennyt kotona lööbaillessa, kulta hakkaa edelleen jotain peliä mun läppärillä tuossa sohvan puolella ja itse datailen omalla pöytäkoneellani. Äsken keitettiin iltateet ja kohta voisin kaivaa pakastelokerosta loput eilen ostetusta jäätelökakusta (oli pakko ostaa, kun maksoi vain euron). Sen jälkeen melkein taitaakin olla nukkumaan menon aika, sillä huomisaamuna pitäisi olla ajoissa valmiina ratsaamaan Skanssi ensimmäistä kertaa.

CSS – Cansei de Ser Sexy [2006]

Puolentoista vuorokauden lomalla tällä kertaa. Muuten olisin päässyt jo perjantaina, mutta viikon takaisen VMTL-päivän takia mun täytyi jäädä lauantaiksi rästimään sairauspäivänä ollut taisteluharjoitus. Tavallaan oli ihan hauskakin jäädä ylimääräiseksi yöksi, meininki oli rennompaa kun meitä ei ollut yksikössä kuin about 25 alokasta + muutama alikki. Iltavahvuuslaskenta oli älyttömin ikinä eikä kellään pysynyt pokka, vaikka olisi kuinka kovasti yrittänyt. :) Mukavaa oli myös tutustua paremmin kahteen tupakaveriin, joiden kanssa höpistiin vielä melkein tunti hiljaisuuden alettua.

Lauantaiaamulla herätys oli tuttuun tapaan kello 6.15, joskin aamupalan jälkeen pystyi ottamaan pienet torkut, sillä ensimmäiseksi rästittiin uimataitotesti ja cooper, jotka mulla oli kumpikin jo suoritettuna. Yhdeksän jälkeen heitettiin taisteluvarustus päälle ja seuraavat pari-kolme tuntia meni metsässä harjoitellen sekä ryhmän että yksittäisen taistelijan etenemismuotoja. Lämpötila oli varmasti lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä plus-astetta ja hiki valui pitkin selkää jo siinä vaiheessa, kun siirryttiin parinsadan metrin matka yksikön pihalta metsänreunaan. Oli niin parasta päästä suihkuun harjoituksen päätyttyä! Pyöreät 20 kg (taisteluvyö ~18 kg ja ase ~4 kg) niskassa ryömiminen, syöksyminen jne. sai todellakin hien pintaan: mulla ei ole ikinä ennen ollut vaatetus yhtä märkä hiestä. Naminam.

Huolimatta extrapäivästä viikko tuntui menevän nopeasti. Tiistaina oli uimataitotesti, joka omalla kohdallani meni ihan ok, vaikka olinkin vielä vähän flunssainen. Alkuviikosta saatiin myös polkupyörät, joilla torstaiaamulla polkaistiin ampumaradalle. Siellä menikin lähes koko päivä, oltiin vasta myöhään iltapäivällä takaisin kasarmilla. Vielä ei ampuminen multa suju kovin hyvin, sillä säpsähtelen liikaa aina kun vieressä olevien aseet pamahtelevat. Välillä pystyin keskittymään paremmin ja sain pari kymppiäkin tauluun. Viimeiseksi ammuttiin kymmenen sarja, josta laskettiin pisteet – mun tulos taisi olla 80/100.

Perjantaina oli ensiapupäivä, jonka aikana harjoiteltiin mm. elvyttämistä, evakuointia sekä erilaisten palojen sammuttamista. Evakuointirasti oli kaikista rankin, kun piti tst-varustuksessa (ilman asetta) raahata toisia niin ikään tst-varustus päällä olevia taistelijoita oksien ja käpyjen raapiessa käsiä ja jalkoja. Sen jälkeen viimeiselle rastille juostessa mulle iski yhtäkkiä joku hengenahdistus enkä meinannut saada lainkaan henkeä, hetkeksi lyyhistyin siihen tielle kun ei kerta kaikkiaan henki kulkenut. Sama toistui vielä uudestaankin, mutta onneksi ensiapukoulutus oli lopuillaan ja loppupäivä oli iisimpää menoa.

Jos armeijasta jotain saa irti niin mustelmia ainakin. Evakuointirastin seurauksena mulla oli toinen jalka hullun kipeä lauantaiaamulla ja päivän mittaan kipeään kohtaan muodostuikin “nätti” 5×2 cm kokoinen mustelma. Lisäksi eilen kotiin tullessani huomasin peilistä, että toisesta kädestä löytyy “muutama” pikku mustelma:

Eilisen iltapäivän lojuin lähinnä kotosalla huonoa saunaa muistuttavassa kämpässäni, jumitin hetken koneella sekä käväisin Anttilassa pohdiskelemassa seuraavaa hiusväriäni samalla kun hain alakerran marketista sapuskaa. Illalla hyppäsin pyörän selkään ja poljin moikkaamaan ystävääni Sansua. Sansun puolitoistavuotias poika selvisi alku-ujoudestaan ja yritti kovasti jutella mulle sekä kiskoi mut kädestä pitäen sohvalle istumaan. Mäkin jopa unohdin lapsikammoni/-pelkoni ja “lueskelin” pojan kanssa kuvakirjaa ym. – tietyllä tapaa iso askel mulle. :) Ennen Miron syntymää mulla oli aika paha kammo lapsia kohtaan, mutta pikku hiljaa se on helpottanut, kun aina välillä on tekemisissä lapsen kanssa.

Tänään pitäisi lähteä kotikotona käymään, tekee niin kovasti mieli pulahtaa uima-altaaseen ja ehkä vähän maata auringossakin. Taidankin kohta pirauttaa siskolle, josko se olisi jo hereillä ja voisin mennä hakemaan siltä auton lainaksi.

Duffy – Rockferry [2008]

Jyväskylän reissu oli kaikin puolin erittäin onnistunut! Näin juuri niitä ihmisiä, joita halusinkin nähdä, ja hauskaa oli. Ihana huomata jälleen kerran, miten mahtavaa sakkia mä tunnenkaan. Kiitosta vaan pojille, jos tänne satutte eksymään! :) Ensimmäistä kertaa tammikuisen eron jälkeen Jyväskylässä olo ei ahdistanut; ilmeisesti muistot alkavat nyt olla jo sen verran haaleita, että mennyttä rakkautta muistelee haikeuden sijaan hymyillen. Olen onnellinen siitä, että sain kokea niin vahvaa välittämistä, mutta se ei vaan sopinut mun elämään tässä kohtaa.

Perjantaipäivä lähti käyntiin kaupunkikierroksella, jonka yhteydessä käytiin T:n ja V:n kanssa syömässä Passionin vieressä sijaitsevassa Foodissa. Kanaleipä oli jättimäinen ja supermaukas eikä hinnallakaan pilattu – suosittelen lämpimästi. Iltapäivällä tehtiin T:n kanssa kävelylenkki Lutakossa, aurinko paistoi lämpimästi ja saatiinpa matkan varrella ilmaiseksi piristystä RedBull-tytöiltä parin juomatölkin muodossa. Porukkaa alkoi hiljalleen liittyä seuraan ja lopulta päädyttiin Kirkkopuistoon (aka Kirapuda) pussikaljalle ja -viinille, myös petankki oli olennainen osa iltaa.

Tottahan toki sitä piti hieman kuohuvaakin juoda, ostamani pullo Spumantea meni sopivasti tasan seurueemme kesken. Skool sekä kesälle että mun armeijaan lähdölle (ja ties mille vielä). Puistosta matka jatkui yhden tukikohdan kautta Gigglingiin, jossa mm. huusin ääneni käheäksi. Pilkkuun asti ei jaksettu olla, vaan lähdettiin suht ajoissa pizzerian kautta nukkumaan.

Keli tosiaan oli päivällä about täydellinen, mutta yhtäkkiä taivaalle oli noussut tummia pilviä ihan huomaamatta eikä aikaakaan, kun taivaalta jo putoili vesipisaroita. Ehdittiin onneksi suojaan, joten kastumiselta vältyttiin. Hetken aikaa näytti vähän heikolta, mutta onneksi taivas siitä selkeni ja aurinkokin tuli taas esiin.

Jyväsjärvi, sininen taivas ja pilvenhattarat – ihanan idyllinen maisema…

…mutta alle tunnin kuluttua oli jo vähän synkempää.

Lauantaina ajelin prätkällä kotikotiin, josta jatkoin illalla kotiin Turkuun. Viimeinen kunnon vapaailta siviilissä mulla ja yhdellä toisellakin, joten liikenteeseen siis. Lyniin vei tiemme tällä(kin) kertaa ja hauskaa oli jälleen. Ainakin on tullut biletettyä tällä viikolla! Nyt sitä melkeinpä vain on tyytyväinen, ettei hetkeen pääse baareihin. ;)

Tänään on siis viimeinen kokonainen päivä siviilissä, huomenna alkaa uudenlainen arki kurkkusalaateissa. Kiitos aina yhtä ihanan IRC-Gallerian sain huomiseksi sekä kyydin että matkaseuraa Säkylään, kivempi niin kuin lähteä itsekseen. Yllättävän vähän mua jännittää, ennemminkin odotan mielenkiinnolla mitä huominen tuo tullessaan.

Nyt menen laittamaan loput kamat kasaan ja sitä ennen osallistun Nelliinan kilpailuun, jossa tsäänssit ovat hyvin pienet tuplauksesta huolimatta. Hienot on palkinnot ja jokuhan ne joka tapauksessa voittaa. :)