AvainsanaBaarissa

Ei oikeesti, vuorokauden tunnit ei meinaa millään riittää! Koko ajan hullu hässäkkä päällä ja kymmenen rautaa yhtä aikaa tulessa. Jonkun verran sentään olen ehtinyt nukkua öisin, mutta syöminen on jäänyt vähemmälle – tajusin tänään ettei me olla käyty koko viikkona kunnolla kaupassa ja nyt on jo torstai. Jääkaapissa ei kyllä paljon muuta olekaan kuin valo, leipää onneksi on pakastimessa ja jotain pussipastojakin pari kaapissa. Jos vaikka tänään saisi aikaiseksi kokata jotain pientä iltapurtavaa?

Palataanpa viikonloppuun, jolloin tuli syötyä vaikka mitä. Lauantaina ajeltiin siis alkuillasta Saloon siskon luokse, jossa illan ohjelmassa oli tupaantuliaiset eli toisin sanoen vaihtelevan kokoinen lössi ahtautuneena runsaan 30 neliön yksiöön. :) Pöytä notkui naposteltavaa, olipa sisko väsännyt kylmäsavulohirulliakin. Mulla on aina ollut epäilys kylmää kalaa kohtaan, mutta noita rullia popsin pari – vaikka en kyllä osaa sanoa tykkäänkö vai inhoanko. Hyvin tekivät rullat vieraiden kesken kauppansa joka tapauksessa. Snapsiakin otettiin hieman, kuvan violetin liköörin sisko sai lahjaksi ja sitä piti heti testata. Aika makeaa eikä mulla kyllä mennyt koko snapsilasillinen alas, mutta kolan kanssa miksattuna toimi paremmin kuin hyvin.

Ohjelma koostui boolin ja napostelun lisäksi iloisesta puheensorinasta (Nokia-jutuista förstås) ja muutamista Guitar Hero -matseista. Kuviakin räpsittiin innokkaasti, mm. mun kamera oli yhdessä vaiheessa varmaan tunnin erään pojan käsissä kun tämä ihastuneena testaili eri toimintoja. Kaupungilla muistin nakittaa kultsin kameran taakse nappaamaan kuvan mun asusta, nimeltään päälläni nähty kokonaisuus oli blogioksennus. Arvaako joku mistä tällainen nimi?

Iltaa jatkettiin “Pulpukassa” (en muista mikä sen mestan nimi oikeasti on), jossa heti alkuun törmäsin yläasteajoilta tuttuun poikaan. Ei olla varmaan viimeiseen viiteen vuoteen osuttu missään kohdakkain, ihan hullua miten pieni maailma taas onkaan. Baarissa oli porukkaa ihan mukavasti, saatiin onneksi vallattua porukallemme loosi ettei tarvinnut koko iltaa seisoskella. Musiikki oli just niin huonoa, että se oli hyvää – ja erittäin tanssittavaa siis. Tyttöjen kanssa kulutettiin tanssilattiaa ahkerasti, paljon ihania 90-luvun hittejä ja vähän jotain uudempiakin. Niin ja pääsinpä kerrankin tanssimaan hitaan biisin kullan kanssa! Hitaat tuovat mulle aina mieleen ala-asteen hipat, joissa viidennellä ja kuudennella luokalla kohokohta oli se jos pääsee tanssimaan hitaita jonkun kivan pojan kanssa. Pikkuisena kolmas- ja neljäsluokkalaisenahan hippojen päätarkoitus oli tietysti buffetin tarjonta. ;)

Nukkumaan selvittiin mutkien kautta joskus viiden jälkeen aamuyöstä, onneksi yö oli lämmin eikä tullut kylmä uinuvassa kaupungissa pyörien. Puoliltapäivin oltiin jo hereillä, ja yhden maissa pöydälle illan jäljiltä jääneet kalja- ym. pullot olivat vaihtuneet herkulliseen brunssiin. Ehdottomasti paljon parempi vaihtoehto kuin mättää heti herättyään naamaansa jotain rasvaista hesepullaa! Nyt kyllä alkaa maha kurnia, kun katsoo tuota kuvaa… Univelkaa viikonlopulta jäi aika reippaasti, sunnuntai-illalla olikin sitten parin tunnin päiväunien jälkeen ihan katujyrän alle jäänyt olo. Seuraavana yönä uni tuli nopeasti enkä edes heräillyt yöllä, kuten mulla usein on tapana.

Kiitokset siskolle hauskoista kekkereistä!

(Baarikuvan taisi nappaista K, muut ovat itse ottamiani.)

Lauantaina hurautin Saloon pikkujouluilemaan, toisen työpaikkani pikkujoulut siis kyseessä. Ennen siirtymistä bilepaikalle Rockin’ Hoodiin valmistauduttiin juhlaan siskon luona nauttimalla pari lasillista valkoviiniä, nams. Valkkaria pitäisi kyllä ostaa useammin, on se vaan niin hyvää! Vaikka eipä punaviinissäkään vikaa ole, sitä vain tulee helpommin ostettua. Suoristin hiukseni (jotka eivät muuten mun mielestä ole enää yhtään niin ruskeat, ennemminkin ollaan takaisin vaaleassa taas?!) ja laitoin kerrankin huulipunaa – sitäkin pitäisi harrastaa useammin. Asukuvaa nähtävissä täällä, jos jotakuta kiinnostaa.

Työihmisiä oli mukava nähdä “pitkästä” aikaa, olihan viimeisestä työvuorostani kyseisessä paikassa jo yli viikko (joka muuten tuntui paljon pidemmältä ajalta). Vaihdoin muutaman sanan myös Make fashion, not war -blogin Moderndayhippien kanssa, mukavalta tytöltä vaikutti hän. Hoodista siirryttiin Rikalaan, jossa oli porukkaa kuin pipoa. Tanssilattiaa tuli kulutettua järkkyjen ysärihittien tahtiin, ja puoliltaöin (kai?) yhdessä huoneessa oli Raskasta joulua -konsertti. Mitään ei nähty – kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä – mutta musiikki oli hyvää!

Baarissa notkuttiin valomerkkiin saakka, tarkoitus oli saada siskon kaverilta kyyti mutta loppujen lopuksi päädyttiin tallustelemaan parin kilometrin matka H:n luokse. Tarkoitus oli myös syödä vähän jotain mättöä, mutta grillijono oli ihan tarpeeksi pitkä ja unohdettiin asia. No, H:n luona oli sentään suolatikkuja ja teetäkin keitettiin. Multa lähti ääni kotimatkalla, vissiin oli tullut vähän huudettua illan aikana musiikin yli… Ehehe. Aamulla ääni onneksi oli taas suht normaali.

Yösapuskoinnin jäätyä väliin korjattiin asia sunnuntai-iltapäivällä ja haettiin pari annosta kiinalaista kolmeen pekkaan. En muista koska viimeksi olisin syönyt kiinalaista, mutta sunnuntaisen jälkeen syön taatusti pian uudestaan. Friteerattua possua ja kanaa, kastikkeina hapanimelä sekä sitruuna – aivan järkyttävän hyvää!

Sunnuntai-illalla ajelin lumisateessa Turkuun, autosta oli tietystikin päässyt lasinpesuneste loppumaan enkä välillä meinannut nähdä mitään lasin läpi. Paimiossa oli pakko pysähtyä ABC:lle ja käydä ostamassa kyseistä nestettä. Olin varmaan huvittava näky siinä parkkipaikalla hääriessäni konepelti ylhäällä, lyhyeen tekoturkkiin pukeutuneena… Minkäs teet, paras baaritakki se “mirri”. Krapulaa mulla ei sunnuntaina ollut (join baarissa vain muutaman), mutta kotimatkan vastoinkäymiset ottivat kyllä kaaliin niin että oksat pois. Lopulta onneksi pääsin kuin pääsinkin kotiin, ehjänä jopa.

Gossip – Music For Men [2009]

Long time no see, sanoisin. Viime viikko katosi vauhdilla johonkin, töihin todennäköisesti (tein kerrankin neljä täyttä vuoroa). Tällä viikolla onkin ollut hiljaisempaa, maanantaina olin aamuvuorossa mutta tiistaina ja tänään olen vapaalla. Huomiseksi sain vuoron, toivottavasti töitä riittää eikä porukkaa laiteta kesken vuoron kotiin kuten välillä käy.

Viikonloppu oli aika mahtava! Lauantai-illaksi ajeltiin kullan plus Faithingin kanssa Saloon, jonne meidät oltiin kutsuttu juhlimaan Halloweenia. Rakastan kaikenmoisia naamiaishippoja, joten iltaan kuului tietysti teeman mukainen pukeutuminen. Itse olin kuoleman ballerina ja asu onnistui mielestäni hyvin, vaikken sitä kovinkaan paljon suunnitellut etukäteen. Äipän tekemä(?) valkoinen tyllihame ja balettisäärystimet löytyivät siskolta, seitin hämähäkkeineen ostin hetken mielijohteesta kauppareissulla Prismasta ja kaiken muun kaivoin omista kaapeistani. Meikin tein itse ja upean balleriinanuttura on Faithingin käsialaa.

Kultsin pukeutuminen oli vielä lauantaiaamulla auki, kunnes yhtäkkiä keksittiin tällä hetkellä hyvin ajankohtainen aihe: sikainfluenssa. Kullan kaverilta saatiin lainaan possuhattu, josta laitettiin roikkumaan nenäliina. Nenään hieman tekoverta ja poskiin vielä H1N1-tekstit, niin asu sai kelvata. Toteutus olisi voinut olla parempikin, jos vain olisi ollut enemmän aikaa, mutta ainakin tuolla pääsi ilmaiseksi sisään baariin (naamiaisasu päällä siis ei tarvinnut maksaa kuin narikka).

Feline oli tehnyt viinahyytelöitä, jotka näyttivät tosi kivoilta mutta ainakaan mun makuaisti ei niille lämmennyt. Värikkäät maistuivat lähinnä hammastahnalta, jossa oli alkoholin jälkimaku. Paria erilaista kuitenkin tuli maistettua, turkinpippuriversio ei ollut ihan yhtä kamalaa mutta aikamoista tavaraa sekin. Ei millään pahalla rakas sisko, mutta jospa seuraavalla kerralla unohdettaisiin hyytelöistä alkoholi kokonaan? ;)

Kaiken kaikkiaan ilta oli hauska, järjestäjille kovasti kiitoksia paikan hankkimisesta ja hienojen koristeluiden hoitamisesta! Napostelupuolelle oltiin saatu lahjoitus Arnoldsilta (useampi laatikollinen donitseja) ja lisäksi Feline oli leiponut poikkiksensa kanssa sormia, joissa oli siis manteli kyntenä päässä. :) Enemmänkin olisi voinut jotain syödä, ainakin jos ottaa huomioon seuraavan aamun päänsäryn… Oltiin kyllä aiemmin päivällä käyty Amarillossa syömässä, mutta se ei ilmeisesti ollut tarpeeksi. Btw, taidan tästä lähin boikotoida Amarilloa: hinnat ovat nousseet järkyttävästi, ristikkoperunat ovat kadonneet kokonaan, en saanut sitä mitä tilasin… Entinen Amarillo oli niin paljon parempi!

Bileissä oli myös pienimuotoista ohjelmaa, nimittäin pari kilpailua. Ensimmäiseksi kilpailtiin siitä, kuka saa nopeiten jalkovälissä roikkuvan kynän osumaan kaljapulloon. Jotenkin olen onnistunut missaamaan tällaisen kisan kaikilla synttäreillä ym. ja kokeilin hommaa nyt ensimmäistä kertaa. Tiedä sitten mitä tapahtui, mutta ensin voitin naistensarjan ja finaalissa rökitin vielä miestensarjan voittajan Draculan! Palkinnoksi sain kuohuviinipullon, jota suihkutettiin näyttävästi halki tanssilattian ja joka sitten katosi nopeasti parempiin suihin. Seuraavaksi järjestetyn limbokisan jätin muille ja keskityin toimimaan valokuvaajana, mä kun olin luvannut yhdelle pirskeitten järjestäjälle kameran räpsyvän ahkeraan tahtiin. Kyllä niitä kuvia olikin niin omassa kuin A:nkin kamerassa, enemmän kuvamateriaalia on nähtävissä naamakirjassa jos osaa etsiä.

Kuun vaihteessa oli muuten eräs tärkeä päivä, nimittäin seurustelun vuosipäivä. Ensimmäinen vuosi kullan kanssa tuli täyteen, monen monta toivottavasti vielä edessä! Hassua kyllä miten rakastunut olo on edelleen, vaikka arki on alkanut aikaa sitten. Nyt varsinkin kun asutaan saman katon alla nähdään tietysti todella paljon, mutta verrattuna vanhoihin juttuihin se ei ahdista yhtään. Sen sijaan hymyilen itsekseni joka kerta, kun avaan yhteisen kodin ovea. ♥

(Kuvat © minä tai joku seurueestamme)

Joseph Arthur – Nuclear Daydream [2006]

Eilen oli kyllä täydellinen markkinakeli: aurinko paistoi ja pieni tuulenvire tuntui iholla. No okei, olihan se vähän hiostavaa – varsinkin niskasta kun olin liikenteessä hiukset auki – mutta ihana ilma kuitenkin. Markkinoilla oli pääasiassa sitä normaalia markkinameininkiä, lakritsi- ja muuta kojua yksi toisensa jälkeen. En mä kyllä mitään sieltä kaivannutkaan, kunhan fiilistelin mukavaa markkinatunnelmaa. Ainoa ostokseni oli kaksi chilipaprikaa, yhteensä 40 snt, ja lisäksi ostettiin äipän kanssa vähän herkkuja Laitilan Leivän myyntipisteeltä.

Iltapäivällä hurautin kulta mukanani prätkällä Turkuun, ilma oli erinomainen nahkapuvun ulkoilutukseen – toisin sanoen yritän epätoivoisesti saada sitä vähän venymään. Nyt oli jo huomattavasti helpompi ajaa puku päällä kuin viime kerralla, eiköhän se pikku hiljaa ala muotoutua mulle sopivaksi. Kotiin päästyäni esitin villin intiaanitanssin yrittäessäni kuoriutua puvusta pois, lopulta oli pakko pyytää kullalta vähän jelppiä.

Alkuillasta luokseni tulla pätkähti pari inttikaveria, joiden kanssa ehdin vielä käväistä kaupungilla ennen kauppojen sulkemisaikaa. Illan kuluessa porukkaa saapui paikalle lisääkin, oli niin mahtava nähdä ihmisiä taas! Pojat tosin olivat todella levottomia, helle varmaanin sekoittanut päät. ;) Mun luota suunnistettiin Edisoniin, jossa törmättiin vielä muutamaan intti-ihmiseen lisää. Edisonista porukka hajaantui sinne tänne, me kullan kanssa mentiin vajaan kymmenen hengen porukan mukana Onnelaan. Kulta oli ihan hyvässä kuosissa, joten lähdettiin joskus kahden-kolmen maissa kotiin. Mä jaksoin vielä kullan nukahdettua siivoilla kämppää, korjasin tyhjät tölkit ym. pois sekä valmistelin nukkumapaikat yövierailleni, joita tupsahteli takaisin yöelämästä puoli viiteen saakka.

Tänään on vähän väsyttänyt, mutta sain kuitenkin siistittyä kämpän ja imuroinkin jopa. Siivousurakka uuvutti, mutta suihku ja Hesen parmesan-kanahampurilainen kohensivat olotilaa huimasti. Loppuillan voisin ehkä katsella Sinkkuelämää-jaksoja, sain nimittäin siskolta lainaan Sinkkis-kenkälaatikon ja olen menossa vasta ensimmäisessä tuotantokaudessa.

Anna Puu – Anna Puu [2009]

Lumo – Liian nuori

Lomamaanantai mahdollistaa oivallisesti SuFon, minkä seurauksena on jälleen kerran tupa täynnä intti-ihmisiä ja kohta suunnataan askeleet kohti baaria. Muuten olo on ihan ok, ääni vain on ihan painuksissa ja limaista yskää riittää. Yäkh. Tarkoitus oli kirjoitella tänne aiemmin päivällä, mutta jotenkin se jäi – ehkä huomenna? Eilen vietettiin mukavan rauhallista koti-iltaa, kissatkin lekottelivat kumpikin seurana sohvalla:

Myös Midinetti postaili tänään karvatassuihin liittyen, kerrassaan supersuloisia kuvia! Nyt takaisin vieraiden pariin, rentouttavaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille.