AvainsanaDesignia Turusta

Vähän jälkijunassa tullaan, mutta better late than never! Huhtikuun viimeisenä perjantaina inspiroiduin ensin Fashion Stock Salesissa Hansassa ja sen jälkeen heti perään it’s a SPRING THING -muotinäytöksen jälkimmäisessä vedossa Vimmassa.

Pari vuotta takaperin olin suunnilleen saman porukan Fashion 2010 by 10 -näytöksessä mukana lavalla, tänä vuonna sain nautiskella olostani yleisön joukossa. Se näillä tapahtumilla on yhteistä, että kummankin juliste on omalta koneeltani peräisin. Julisteen ideoin jälleen yhdessä Desthean kanssa ja myös julisteen piirrokset ovat Desthean kynästä. Hahmotelmasta sitten syntyi yhdessä tekstien ja muiden kilkkeiden jälkeen keväisen pirtsakka juliste.

Vaikka graafikon taitoni ovat olemattomat, välillä on ihan hauskaa päästä väkertämään printtipuolen juttujen kanssa. Harmittaa todella, ettei visuaalinen silmäni ole kummoisempi! Kottaraisen työt esimerkiksi ovat niin järjettömän hienoja että kuolisin varmaan onnesta, jos osaisin tuottaa yhtä tasokasta jälkeä. Mutta kun niitä graafikon lahjoja ei ole suotu, parempi keskittyä koodaamiseen.

No niin, takaisin asiaan eli tämän kevään näytöksen antiin:

CHARLie / JannikWear / Tetra Tuulia

Planet Star / Planet Star / iHanna Design

Yono / Cosecha / Cosecha

T:mi Hippapuku / Muusa / Muusa

Anna Lahokoski / Suunnittelijat & mallit

Toivottavasti kaikki asut viittasivat oikeaan suunnittelijaan, mulla tuli pari totaalista blackoutia joten käytin surutta Johannan logiikkaa. ;) Viime keväänä fanitin denimiä farkkujen muodossa, tänä keväänä huomaan lämpeneväni erityisesti mekoille. Parasta tietysti on nuo kaksi yhdistettynä: yksi kesän suosikeistani tulee taatusti olemaan jokin aika sitten hankittu Firetrapin farkkumekko (tuo asu on muuten juurikin näytösillalta). Sydämeni sykkii erityisesti runsaille helmoille ja mittakin saa vähän pidentyä ministä, kuten esim. Cosechan ja Muusan näytösmallistossa oli. Kaapissa olisikin yksi muokkausta kaipaava mekko, josta tulisi varmasti aivan täydellinen kesähame.

Vimmassa bongasin ehkä upeimman Dr. Martens -värin ikinä: kirkkaana hehkuva oranssi. Tänne myös yksi pari, kiitos! Näytöksen jälkeen lähdin Mian ja Aleksin kanssa yksille Kerttuun, joka olikin noin perjantai-iltana aika täynnä. Otettiin kimppaan kannullinen sangriaa, eka tänä keväänä! Pikkupurtavaakin pöytään päätyi, mä otin ranskalaisia ja mozzarellatikkuja. Kertun ranskiksissa on ihan loistava maustesekoitus ja chilimajoneesi kruunasi setin. Namnam!

Amanda Jenssen – Happyland [2009]

Olin sunnuntaina messukeskuksessa, jossa oli viikonlopuksi koottu yhteen Turku Design Weekia, kädentaitoja sekä taidetta ja antiikkia. Lähinnä kiinnostukseni kohdistui ensin mainittuun, mutta kädentaitopuolellakin oli kaikenlaista mielenkiintoista. Antiikin kävelimme myös seuralaisteni kanssa läpi, taidepuolen jätimme kokonaan väliin.

Kuvat eivät tällä kertaa ole omasta kamerastani kolmea viimeistä lukuunottamatta, jotenkin ei vain ollut yhtään kuvausfiilis. Onneksi Aleksi kuvasi meidän tyttöjenkin edestä ja antoi mulle luvan laittaa näitä blogiin (kiitos!). Aloitetaan siis Kädentaitomessuista.

Sympaattinen sormuslintu. Sopisi meillekin, mustana kiitos.

Upea lasilohikäärme.

Tällaista kaulakorua harkitsin, mutta jätin sitten ostamatta. Ehkä joskus vielä?

SeriMerin bambutiskirättejä. Meillä on ja voin suositella!

Hauskat villatuotteet ovat Design Pylsyn käsialaa.

Elvari korut tekee niin herkullisia koruja, että niitä tekisi mieli haukata.

Sitten siirrytään TDW-halliin, jonka Think Design -lavalla oli lyhyitä haastatteluita ja esittelyitä pitkin päivää. Kävimme alkuiltapäivästä kuuntelemassa Islantilainen Design tänään -esittelyn, joka olikin mielenkiintoinen – ja sai aloittamaan haaveilun Islannin reissusta ihan kunnolla. ;) Lava oli koristeltu upeilla valaisimilla sekä hauskoilla tuoleilla, kuten kuvissa näkyy. Joku noiden tyyppinen riippuvalaisin voisi olla hauska meidän olohuoneeseen…

Konttori & Paja oli ehkä mun suosikki näillä messuilla. Pitää ehdottomasti käydä joku päivä tutustumassa Kerttulinkadulla sijaitsevaan liikkeeseen!

Söpöjä elukoita. <3

Jos joskus tulee keittiöremontti eteen, tahdon sinne ehdottomasti Terraviivan laattoja.

Setti tyylikkäitä pöytävalaisimia.

Viimeisessä kuvassa yksi messujen hauskimmista oivalluksista: DESIGNåutomaatti. Monille tutusta välipala-automaatista sai Turun AMK:n opiskelijaryhmän käsittelyn seurauksena paikallista designia, mm. Polkka Jamin keittiöpyyhkeitä ja postikortteja. TDW-halli oli ehdottomasti koko messurykelmän parasta antia, vaikka se ehkä olisi voinut olla vähän laajempikin. Toukokuussa vietetäänkin sitten Turku Design Festivalia, jolloin on varmasti luvassa paljon kiinnostavaa ohjelmaa. Toukokuuta odotellessa siis!

(Kolme viimeistä kuvaa omasta kamerasta, muut Aleksilta.)

Kaija Koo – Irti [2010]

Perjantaina ennen Tampereelle lähtöä käväistiin suunnitelman mukaan äijelin kanssa Turku Design Now! -joulumyyjäisissä Tonfisk Designin tehtaalla Ketarantiellä. Glögi- ja piparitarjoilu jouduttiin valitettavasti skippaamaan miehen hermostuttua mun jahkailuihin ostosten suhteen, mutta ei se haittaa – tein nimittäin löytöjen löydön!

Klo Designin puukahvalaukku Hyrrä-kuosilla on ollut haaveissani siitä asti kun sen ensimmäisen kerran näin, ja nyt vihdoinkin toteutin haaveeni. Asiaa edesauttoi mukava myyjäistarjous ja vielä mukavampi TDN-postituslistalaisten extra-ale, kuutisenkymppiä tiskiin ja veska oli siirtynyt hellään huomaani. Värin suhteen arvoin jonkun (= miehen mielestä liian pitkän) aikaa, päädyin lopulta tuohon limenvihreään vaaleanharmaan sijaan. Ihana väripilkku pimeän talven keskellä.

Tampereelle tuliaisiksi valikoitui KUI Designin kauniin harmaa pupukuosinen keittiöpyyhe. Turkulaisilla merkeillä on kaikkea ihanaa sisustustavaraa, jotain on ehdottomasti hankittava omaankin kotiin sitten kun remonttikuviot ja sisustusajatukset tästä selkiytyvät.

(Kuvasta kiitos Akkikille!)

Jahas, kuka taas on pöllinyt multa kokonaisen viikon?! Päivät tietysti ovat menneet töiden parissa, mutta illat ovat vaan kadonneet johonkin – kai mä sitten viipotin menemään siellä sun täällä. Vaan onpa hieno fiilis, kun on lauantai-ilta eikä tarvitse lähteä yhtään mihinkään! Hyvä väli siis vaikka naputella rästissä olevia postauksia tänne blogiin. Tällä kertaa vuorossa nyt jo kahden viikon takainen Turku Design Week ja tapahtuman lauantaipäivä.

Inokindesignin supersuloisia koruja.

Tuona kyseisenä lauantaina selviydyttiin Felinen kanssa kotikotoa kaupunkiin asti sopivasti tovi ennen Turku design talents -muotinäytöksen toista kierrosta ja ehdittiin ennen sen alkua käydä Hansassa moikkaamassa myyntipöytänsä takana istuskelevaa Santtua kera assistenttinsa sekä treffata Desthea vähän ennen näytöstä. Päivä oli sateinen ja kävelykadulla pidetty muotinäytöskin meni sateenvarjon alla nököttäen, tai no mä pompin enimmäkseen lavan reunalla kameran kanssa. Kuviakin siis olisi näytöksestä, kunhan vain saisin niitäkin vähän käytyä läpi…

Ulkona ei muuten ollut mikään lämmin, joten korvisostoksen tehtyäni siirryimme sisätiloihin ja lämpimän juoman ääreen Cafe Braheen. Kaakaosta tykkään mutta siitä en että kermavaahto maksaa ekstraa. Hei haloo, kahvilakaakaoon kuuluu kermavaahto!

Kahvittelun jälkeen seuraamme liittyi vielä neljäskin neito ja tällä pienellä bloggaajapoppoolla kierreltiin Thaliatorin Designmyyjäiset, joissa siis Mielikuvituskirahvikin oli mukana yhtenä myyjänä. Kuvassa yllä Muusan myyntipöytä Thalian kakkoskerroksessa.

Piti ihan napata kuva, kun sisko näytti niin kivalta lainaksi antamissani “nahka”pökissä – Lindexin tekonahkaiset hyvin housumaiset leggingsit (tai leggingsimäiset housut) siis kyseessä. Punosvyö (äipän kätköistä vissiin?) kruunasi kokonaisuuden. Hassua muuten kun tuollaisia vöitä tuntuu nyt olevan vähän jokaisessa ketjuliikkeessä ja just kevättalvella pihistin äitin vyölaatikosta pari omaan vaatekaappiini, vaikken edes tiennyt vastaavien olevan mitenkään muodissa. Taas huomaa hyvin, miten muodissa vanhat jutut kiertävät ympyrää.

np. Feline – En vaan osaa

Sanottuamme Felinen kanssa heipat seuralaisille suunnattiin askeleet päättäväisesti kohti Red Hot Chilisiä, heheh mikä yllätys. Maha oli jo ehtinyt aloittaa murinansa, joten tilattiin puoliksi sama jättimäinen Chili’s Platter kuin vappunakin. Ruuan jälkeen teki kerrankin mieli herkutella, joten siskon tyytyessä kahviin mä valitsin listalta S-korttitarjouksessa ollleen The Caken:

Ja oli aivan järkyttävän herkullista ja ihanaa! Lämmintä talon omaa pähkinäistä kahden suklaan kakkua, vanhanajan vaniljajäätelöä ja suklaakastiketta – siinä resepti täydellisen pähkinäiselle suklaakakulle, joka ei yllättäen ollut överimakea suklaakastikkeestaan huolimatta. Tuota on syötävä ehdottomasti uudelleenkin. Joskus vois kyllä muutenkin käydä tuollaisessa raflassa ihan vaan jälkkärillä, yleensä kun ruokailun jälkeen ei enää mikään makea maistu.

P.S. Täytyyköhän mun kohta jo tehdä tänne Red Hot Chilis -tagi..? :D

Tänään on ollut jotenkin outo päivä. Aivan kuin ei edes olisi ollut tässä maailmassa. Työpäivä hujahti ohi ihan huomaamatta, varsinkin kun erään tapaamisen johdosta lähdin töistä puolituntia etuajassa. Kun kerran satuin keskikaupungille eksymään, pyörähdin myös torilla ja lähdin kotia kohti kilo mansikoita mukanani. Ulkomaalaisia tietystikin eikä yhtään niin hyviä kuin kotimaiset, mutta eipä taida suomalaista mansikkaa saada mistään vielä pariin kuukauteen. Joku jaksoi edelleen ajella torin kulmilla tämä biisi (jota soitettiin jo radiossakin!) raikuen. Hymyilytti.

Asiasta kukkaruukkuun, tai no tarkemmin ottaen lauantaina Turku Design Festivalilla tekemiini hankintoihin. Varsinaisiin tapahtumiin palaan myöhemmin, mutta aloitetaan nyt näillä.

Kilpparikorvikset löytyivät kävelykadun Muoti ja Design Promenadilta, tekijä niiden takana on sellainen nimi kuin Inokindesign. Ihastuin noihin saman tien, Gnam Gnam oli pienenä lempparini noista Kinderistä tulleista kilpikonnista! Pitäisi joskus kaivaa jostain kotikodon kätköistä oma kilpparikokoelmani esiin, siitä Gnam Gnamistahan voisin vaikka väkertää kaulakorun kaveriksi noille korviksille.

Green Papayan supersuloinen hiuspampula lähti mukaan Jeti Shopin myyntipöydästä Designmyyjäisistä, linnun ja koivun yhdistelmä hurmasi alta aikayksikön. Varsinkin kun bongasin Marimekon Kaiku-mukin jostain lehdestä enkä ole saanut sitä sen jälkeen mielestäni… Ja näin offtopicina, ei muuten olisi tuo suihkuverhokaan yhtään hullumpi!

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Mielikuvituskirahvin pöydästä napatut tummansiniset nappikorvikset. Kokeilen noilla mitä mun korvat tykkää noista muovisista tapeista ja jos ei ongelmia tule niin sitten haen Santulta läjän samanlaisia kaikissa sateenkaaren väreissä. :)

Ai niin, yksi juttu vielä. Sellainen mistä olen haaveillut jo pitkään. Kaitaliina Klo Designin Hyrrä-kuosilla! Tuo viininpunainen väri on poistumassa tuotannosta, joten kyseisen värin tuotteita sai Turku Design Now! Kevätmyyjäisistä mukavalla alennuksella. Aivan mielettömän kaunis lintukuosin ja punaisen sävyn yhdistelmä! Pitänee harkita, josko lähiaikoina hankkisi vielä jotain muutakin samassa värissä…

Ja loppuun vielä siskolta saadut tuliaiset Kreikasta:

Viiksikoru pääsi kaulaan heti kun sen sain, kynnetkin lakkasin viikonloppuna tuolla vihreällä. Kynsilakka on about samaa sävyä kuin Havusemme! Vesimelonia sain sekä tikkarin että purkan muodossa, kumpaakaan en ole vielä maistanut mutta epäilemättä ovat herkullisia. Vesimelonifani kiittää.

Päivä 22 – Tämä järkyttää minua

Yleisesti ottaen: ihmisten välinpitämättömyys. Usein tuntuu, että kaikki tuijottavat vain omaa napaansa – viis kanssaihmisistä, ympäristöstä tai mistään muustakaan. Kunhan vain itsellä on hyvä olla.

Jaksan joka ikinen päivä järkyttyä siitä, etteivät ihmiset osaa kierrättää. Ei ole hei niin vaikeeta! Se ei yhden ihmisen teoilla ole väliä -mutina on aivan turhaa, tottakai sillä on merkitystä. Mitä useampi on hommassa mukana, sitä laajemmat ovat vaikutukset. Tiedän etten itsekään ole täydellinen, kaukana siitä, mutta tietyillä valinnoilla annan oman panokseni elämän ja maapallomme jatkumiseen. Ja pyrin jatkuvasti kehittymään tekemällä entistä parempia valintoja (ja vetämällä kanssa-asukin mukaan).

Eikä tämä välinpitämättömyys rajoitu pelkästään ympäristöasioihin, vaan moneen muuhunkin. En tajua ihmisiä, jotka polttavat tupakkaa. En niitä, jotka ajavat humalassa. En pyöräilijöitä, jotka viilettävät salaman lailla kaupungissa ilman pyöräilykypärää. En varkaita, huumeveikkoja, raiskaajia, ilkivallantekijöitä jne. – listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ei välitetä toisista muttei aina myöskään itsestä. Se on aika surullista.

The Sounds – Something To Die For [2011]