AvainsanaInspiraatio

Tapahtumien tiimellyksessä blogi on jäänyt vähemmälle huomiolle kuluneella viikolla, monta postauksen aihetta olisi takataskussa mutta aika on taas vaihteeksi kortilla enkä tiedä milloin ehdin naputella jutut valmiiksi. Koska mulla ei ole valmiina myöskään mitään kuvia käsiteltynä, tämän väliaikatiedotteen kuvituksesta vastaa Stylorectic-blogista lainatut kuvat.

Löysin kyseisen blogin vasta hetki sitten ja selasin sen melkein samalta istumalta läpi. Varsinkin tulevaa syksyä ajatellen sain ehkä noin tuhat inspiraatiota pukeutumiseen! Ehdoton suosikkini on tuo yllä oleva, kombo on mun mieleen just eikä melkein. Vaan miten saisin sovellettua jakun omaan pukeutumiseeni?! Olen himoinnut harmaata/vaaleaa jakkua jo pidemmän aikaa, mutta kaikki ovat näyttäneet mun päällä siltä että olen nyysinyt yläosan tiukkapipoiselta toimistoleidiltä. Neuvoja otetaan mieluusti vastaan!

Kyseisellä neidillä on myös hiukset sitä laatua, että kateeksi käy. Juuri sopivan platinainen blondi kivasti feidaavalla juurikasvulla, ei mitään tasaista palkkia juuressa kuten omassa päässäni. Huokaus, miten oma kuontalo tuntuukin aina vihoviimeiseltä mopilta, kun taas kaikilla muilla on aina superihanat ja täydelliseltä näyttävät hiukset?

Osaisikohan jonkun tuollaisen reikäpaidan toteuttaa itse? Näyttää ihan hemmetin hyvältä mustan ja harmaan liitto, erityisesti platinatukkaan yhdistettynä. Ja tuosta setistä tuli muuten mieleen, että olen alkanut haaveilla matalavartisemmista prätkäsaappaista (apua!). Viime talvena hankitut pitkät versiot ovat aivan loistavat kylmemmillä keleillä, mutta nyt vielä ne ovat aivan liian hiostavat (vaikka kävin tänään kyllä silittelemässä niitä varastossa, ihan vähän vaan). Kathy-mallia saisi kyllä edelleen sinä lyhyempänä versiona, mutta toisaalta voisi ehkä tutkailla muidenkin merkkien valikoimaa. Vinkkejä otetaan vastaan tässäkin asiassa.

Translation: Stylorectic is a blog full of inspiration! I love her style and the perfect platinum blonde hair. The first picture is my fave, the combination of clothes and accessories just couldn’t get any better. Wish I looked this amazing in the autumn.

(All images from Stylorectic.)

Oli jo aikakin saada blogille uutta ilmettä! Nyt kun nettisivuja vääntää päivät pitkät töissä, inspiraatio ei ole kadonnut mihinkään vaan ennemminkin kasvanut. Ideoita myös omiin projekteihin syntyy jatkuvasti, harmi vaan kun niiden toteuttamisessa kestää aina aikansa. Työ häiritsee vapaa-aikaa, as usual. Onneksi välillä sentään saa jotain valmiiksi!

Tällä hetkellä mua kiehtoo värittömyys, nettileiskoissa erityisesti mutta jossain määrin myös pukeutumisessa. Garderoobini tosiaan koostuu ehkä 70-prosenttisesti muista kuin mustista, valkoisista tai harmaista vaatekappaleista – ehkä siinä onkin suurin syy ajoittaisiin pukeutumisangsteihin? Tätähän olen pohtinut monesti aiemminkin ja viime aikoina vaatekaappiin on muuttanut ns. järkeviä hankintoja, esimerkiksi peruspaitoja ja parit oikeasti hyvin istuvat farkut. Kyllä se tästä, pikkuhiljaa.

Siinä vielä muistoksi edellinen ulkoasu. Ihan kiva leiska tuokin oli, mutta pinkin ja mintunvihreän liitto alkoi näin syksyn kynnyksellä jo maistua vähän puulta. Pinkki tosin jäi elämään pienesti vielä tähän uuteenkin ulkoasuun, ensin valittu oranssi mauste ei lopulta toiminut niin hyvin kuin olin ajatellut. Tällä mennään siis toistaiseksi.

Mahdollisista bugeista sopii informoida kommenttiboksiin tai sähköpostilla jose miuku ajastaika piste com. En ole vielä päässyt testaamaan toimivuutta Windowsin selaimilla lainkaan, joten pieniä yllätyksiä saattaa tulla vastaan.

Kyllä on ilmoja pidellyt! Elohopea on tainnut keikkua lähempänä kolmeakymmentä suunnilleen joka päivä, onneksi sentään tuuli vähän viilentää auringon polttavaa porotusta. Töissä taas on niin hyvä ilmastointi, että välillä ihan paleltaa – pakko ottaa aamulla aina joku pitkähihainen mukaan, jos tulee liian vilu. Varastosta esille kaivetut kesäkengät ovat hiertäneet vuorotellen jalat pienille hankaumille, pari kunnon vesikelloakin on jo nähty. Jalat eivät tunnu tykkäävän mistään kengistä ilman sukkia, tarttis varmaan hellepäivinä kulkea yksinkertaisesti paljasjaloin.

Töistä puheen ollen, tämä viikko lähti käyntiin mitä parhaimmalla tavalla: mulla on nyt vakituinen duuni! Tarkoittaen siis sitä, ettei tarvitse enää miettiä mitäs sitten syksyllä tekisi – eikä ainakaan hakea töitä. Mulla oli alkuun epäilykseni tuosta hommasta, mutta pakko myöntää että olin väärässä. Nautin yllättävän paljon siitä, että väkerrän pikkusivustoja parhaimmillaan parikin päivässä sen sijaan että keskittyisin kuukauden ajan yhteen isoon sivustoon. Olen myös todella yllättynyt siitä, etten toistaiseksi ole kokenut sen suurempaa inspiraation puutetta – itse asiassa aivan päinvastoin! Pää suorastaan pursuaa ideoita ja inspiraatiota, sekä duuneihin että omiin projekteihin liittyen. Tiedä sitten onko se vain kesä ja valoisuus, mutta ainakin otan siitä kaiken ilon irti.

Päivä 26 – Pelkään

Suurin pelkoni on ehdottomasti se, että jollekulle läheiselle ja hyvin rakkaalle ihmiselle tapahtuu jotain. Jos joku ei tyyliin vastaa puhelimeen, alan nopeasti pelätä että jotain on sattunut (enkä kuitenkaan osaa itse vastata siihen perhanan luuriin tyyliin koskaan, eheh). Toinen pelko on tietysti se että kissoille käy jotain, varsinkin kun itse ei ole läsnä naukujien päivittäisessä arjessa.

Lisäksi pimeä sekä korkeat paikat ahdistavat jossain määrin. Hämähäkkejä ja muita ötököitä (paitsi päiväperhosia ja leppäkerttuja) inhoan syvästi. Myös hautausmaan liian tuttavalliset oravat ovat jokseenkin pelottavia. Toisinaan tunnen pientä pelkoa prätkän tai auton kyydissä, vaikka kuski olisikin ajamisensa erinomaisesti hallitseva.

Olin pudota tuolilta, kun näin tämän kuvan Facebook-virrassani:

Oi mikä ihana kesälook! Erityisesti ihastuin tässä Objectin kuvassa tuohon läpikuultavaan seeprapaitaan – jostain tuon tyyppisestä olen haaveillut viime kuukaudet. Mullahan tosiaan on yksi samantapainen paita, viime talvena H&M:n nettialesta hankittu sininen ohut kauluspaita. Tykkään siitä kovasti, kesällä tulee taatusti enemmän käyttöä kun ei enää joudu palelemaan. Mä olen niitä ihmisiä, jotka talvikeleillä tarvitsevat päälleen vähintäänkin neuletakin, mieluummin paksumman hupparin taikka neuletakin alle pitkähihaisen trikoopaidan. Ja tämä jatkuu pitkälle kevääseen, tänä vuonna olen vasta muutaman viikon uskaltautunut töihin t-paita/neuletakki-kombolla (meillä töissä todellakin on ilmastointi!).

Klikkasin itseni sitten linkistä saman tien Vilan verkkokauppaan ja katsoin tarkemmat speksit ihanuudesta. Viidenkympin hinta tuntuu jokseenkin kovalta 100% polyester -paidasta, vaikka tietysti sitäkin on eri tuntuista. Sinänsä malli on kyllä ihana: paita on takaa pidempi kuin edestä. Kaula-aukossa jokin ehkä vähän hämmentää, mutta toisaalta ei tuohon sellaiset peruskauluksetkaan sopisi. Hmmm.

OBJECT: zebra true shirt 54.

Jos seeprapaita osuisi silmään vaaterekiltä jossain liikkeessä, hyvin todennäköisesti sovittaisin sitä. Ja jos se näyttäisi täydelliseltä päällä, ehkä sen viidenkympin hinnankin kestäisi. Eihän tuota kuosia voisi muuta kuin rakastaa, voi seeprat kerrassaan! ♥ Nettikaupasta en kuitenkaan viitsi yhtä paitaa ruveta tilailemaan, kun postikulut ovat lähemmäs kympin. Taidanpa viikonloppuna heittää pienen rundin kaupungilla…

(Kuvat: Object Collectors Item ja VILA Clothes.)

Lykke Li – Wounded Rhymes [2011]

Tämä viikko on ollut niin työntäyteinen etten ole oikein muuta ehtinyt edes tehdä, joten jatketaan vielä yhden postauksen verran kevätjuttuja. Bongasin Vagabondin fb-sivulta mainoskuvia tämän vuoden kevät/kesä-malliston kengistä ja huokailin ihastuksesta. Kuvissa on jotenkin niin ihanan huoleton tunnelma! Nyt kun talvi alkaa selkeästi olla jäänyt taakse (aamuista lumisadetta ei oteta huomioon) niin tässähän melkein jo alkaa odottaa kesää. Ei sillä etteikö kevätkin olisi kaunista aikaa, mutta kyllä mulle teepaitakelitkin kelpais vaikka heti.

Selaillessani sitten Vagabondin nettikauppaa huomioni ei kuitenkaan kiinnittynyt mihinkään varpaat paljastaviin kesäpopoihin, vaan alkukeväisempiin Dee-nilkkureihin. Ensimmäinen mielikuva on Pistolit, mikä ei sinänsä liene mikään ihme – sen verran tehokkaasti ovat edullisemmat kenkävalmistajat inspiroituneet tuosta Acnen hypetetystä mallista. Itse en raaski laittaa melkein neljää sataa euroa kenkiin, olivat ne kuinka parhaat tahansa. Nykyään sentään voin jo pulittaa jalkineista satasen tai joskus vähän ylikin, sillä hinnallakin tosin olen jo pohtinut hankintaa jokaiselta mahdolliselta kantilta katsottuna.

The perfect pair with denim! Detailing on back adds stylish flair to these mid-boots with chunky heels.

Oi että, voin hyvin kuvitella Deet yhdistettynä sinisiin farkkuihin! ♥ Olen muutenkin nyt innostunut farkuista (ja ylipäätään housuista), osittain varmasti siksi että männävuosien leggingsien ja hame/sukkahousut-kombon suosiminen on havahduttanut mut siihen, että kiloja on hiipinyt lisää ympäri kroppaa. Toki vaaka kertoo samaa tarinaa, mutta kun en ole vaa’alle niin usein astunut niin en ole sisäistänyt muutosta ajoissa. Elintapojen remontointi toivottavasti auttaa paitsi olon paranemiseen, myös siihen että vielä jonain päivänä mahdun taas vanhoihin lempifarkkuihini.

Kävin tänään kaupungilla ja Nilsonilla sattui jopa olemaan näitä popoja, tietysti koossa 38 ja 40 eikä just sitä mun kaipaamaa kolmeysiä. Deet tuntuivat vähän samanlaisilta kuin Muscatit, mutta näyttivät tietysti jalassa täysin erilaiselta. Laitoin tänään tarkoituksella Muscatit kun lähdin kaupunkiin ja yllättäen mun jalat eivät vaikuttaneet yhtään rasittuneilta koroilla kävelystä. Ehkä voisinkin hankkia myös korolliset matalavartiset nilkkurit, noin matalaa korkoa kun selvästikin pystyn silloin tällöin käyttämään.

(Kuvat: Vagabond)