AvainsanaKysymysmerkkejä

15.6.2011
22:19

“Onnenpäivää sähäkkää, iloista ja räväkkää!”

Näin luki sedän lähettämässä Pikku Myy -kortissa, jonka posti toi tänään. Aamulla taas keittiön liitutaulussa oli teksti Hyvää syntymäpäivää rakas! Veisitkö roskat?. Kieltämättä hieman hymyilytti, kumpikin. En tosin loppujen lopuksi edes muistanut roskista napata mukaani töihin lähtiessä, vanhuus ei tule yksin… Ei vaan, mä olen lahopäistynyt varmaan syntyessäni jo. Tiettyjä asioita muistan vaikka mut herätettäisiin keskellä yötä, jotkut asiat taas katoavat jonnekin pääkopan uumeniin saman tien.

Ikääntymisen kunniaksi päivän asua pitkästä aikaa täällä blogin puolellakin. Olisi mulla toki muutakin mutistavaa, mutta jätettäköön se toiselle päivälle.

Päivän asu 15.6.2011

Tein eilen ensimmäisen hankinnan tämän kesän alennusmyynneistä, Carlings oli aloittanut jo ja houkutteli ALE-kyltein kurkkaamaan sisään liikkeeseen. Löysä puuterinen paita löytyi miesten valikoimasta ja on hihaton, merkkiä Vailent, kokoa isohko M ja siinä on silinteripäinen pääkallo sekä teksti Dead man’s hand. En osaa kertoa mikä paidassa kiehtoi, mutta ilman en voinut kävellä kaupasta ulos. Testiajo saman tien ja taidan rakastaa sitä vieläkin enemmän kuin ensikohtaamisella. Täydellinen kesäpaita!

Ensimmäisellä kerralla paidan kaverina oli Levi’s Curve ID -farkut (Ellokselta), JC:n mustat niittikorvikset, Kalevalan Vellamo-kaulakoru, H&M Dividedin pöllösormus sekä nahkaiset Converse All Starit, jotka ajautuivat mulle Riikan vinkkaamasta brittiläisestä nettikaupasta älyttömän edullisesti. Ja koska paita on hiha-aukoistaan hyvin antoisa, alle heitin mustan JC:n perustopin (parhaita sarjassaan!). Suht simppeliä mutta itse tykkäsin asusta kovasti.

Pakko vielä sanoa pari juttua. Ensinnäkin, nuo Curve ID:t ovat jokseenkin hämmentävät. Olin käynyt sovittamassa kyseisiä Demi Curveja kaupassa, kunnes lopulta tilasin pökät Elloksen alekoodilla ja hinnasta putosi 40% pois. Mikä jottei. Otin sen koon jota olin kokeillutkin, mikä oli käsittämätön 26″ – normaalisti sen kokoisiin farkkuihin mulla mahtuu korkeintaan yksi polvi. Elastaani tietysti tekee temppunsa, mutta kummallisinta oli että farkut alkoivat tuntua vähän löpsöiltä heti ekan käyttökerran jälkeen! Ei olis kyllä tullut mieleenkään ostaa farkkuja tuumakoossa 25, kun yleensä olen useamman koon isompi. Noh, ainakaan eivät ole liian tiukat (ja tykkään mä noista silti).

Toinen juttu liittyy tuohon kaulakoruun, jota rakastan edelleen syvästi. Häiritsevä asia siinä on se, että nauha on alkanut haista oudolta. Se on sellainen hajuveden ja hien sekoitus, ei kovinkaan nenäystävällinen sekoitus siis. Olen jo kokeillut pestä korua sekä pelkällä vedellä että tiskiaineella, mutta haju ei kadonnut. Ei siinä muuten mitään, mutta kun itse aina haistaa sen vielä sittenkin kun koru on jo pois kaulasta. Ärsyttävää! Veisin saman tien koruni liikkeeseen nauhanvaihtoon, mutta Kalevalakorulla sellaistenkin operaatioiden hinta keikkuu useammassa kympissä. Tuntuu niin hölmöltä maksaa ensin yli viisikymppiä itse korusta ja heti vuoden päästä korun huollosta abööt puolet hankintahinnasta. Ärh.

17.5.2011
23:29

Että sellainen tiistai

Tänään on ollut jotenkin outo päivä. Aivan kuin ei edes olisi ollut tässä maailmassa. Työpäivä hujahti ohi ihan huomaamatta, varsinkin kun erään tapaamisen johdosta lähdin töistä puolituntia etuajassa. Kun kerran satuin keskikaupungille eksymään, pyörähdin myös torilla ja lähdin kotia kohti kilo mansikoita mukanani. Ulkomaalaisia tietystikin eikä yhtään niin hyviä kuin kotimaiset, mutta eipä taida suomalaista mansikkaa saada mistään vielä pariin kuukauteen. Joku jaksoi edelleen ajella torin kulmilla tämä biisi (jota soitettiin jo radiossakin!) raikuen. Hymyilytti.

Asiasta kukkaruukkuun, tai no tarkemmin ottaen lauantaina Turku Design Festivalilla tekemiini hankintoihin. Varsinaisiin tapahtumiin palaan myöhemmin, mutta aloitetaan nyt näillä.

Turku-designia

Kilpparikorvikset löytyivät kävelykadun Muoti ja Design Promenadilta, tekijä niiden takana on sellainen nimi kuin Inokindesign. Ihastuin noihin saman tien, Gnam Gnam oli pienenä lempparini noista Kinderistä tulleista kilpikonnista! Pitäisi joskus kaivaa jostain kotikodon kätköistä oma kilpparikokoelmani esiin, siitä Gnam Gnamistahan voisin vaikka väkertää kaulakorun kaveriksi noille korviksille.

Green Papayan supersuloinen hiuspampula lähti mukaan Jeti Shopin myyntipöydästä Designmyyjäisistä, linnun ja koivun yhdistelmä hurmasi alta aikayksikön. Varsinkin kun bongasin Marimekon Kaiku-mukin jostain lehdestä enkä ole saanut sitä sen jälkeen mielestäni… Ja näin offtopicina, ei muuten olisi tuo suihkuverhokaan yhtään hullumpi!

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Mielikuvituskirahvin pöydästä napatut tummansiniset nappikorvikset. Kokeilen noilla mitä mun korvat tykkää noista muovisista tapeista ja jos ei ongelmia tule niin sitten haen Santulta läjän samanlaisia kaikissa sateenkaaren väreissä. :)

Iltapäivän teehetki

Ai niin, yksi juttu vielä. Sellainen mistä olen haaveillut jo pitkään. Kaitaliina Klo Designin Hyrrä-kuosilla! Tuo viininpunainen väri on poistumassa tuotannosta, joten kyseisen värin tuotteita sai Turku Design Now! Kevätmyyjäisistä mukavalla alennuksella. Aivan mielettömän kaunis lintukuosin ja punaisen sävyn yhdistelmä! Pitänee harkita, josko lähiaikoina hankkisi vielä jotain muutakin samassa värissä…

Ja loppuun vielä siskolta saadut tuliaiset Kreikasta:

Kreikan tuliaiset

Viiksikoru pääsi kaulaan heti kun sen sain, kynnetkin lakkasin viikonloppuna tuolla vihreällä. Kynsilakka on about samaa sävyä kuin Havusemme! Vesimelonia sain sekä tikkarin että purkan muodossa, kumpaakaan en ole vielä maistanut mutta epäilemättä ovat herkullisia. Vesimelonifani kiittää.

Päivä 22 – Tämä järkyttää minua

Yleisesti ottaen: ihmisten välinpitämättömyys. Usein tuntuu, että kaikki tuijottavat vain omaa napaansa – viis kanssaihmisistä, ympäristöstä tai mistään muustakaan. Kunhan vain itsellä on hyvä olla.

Jaksan joka ikinen päivä järkyttyä siitä, etteivät ihmiset osaa kierrättää. Ei ole hei niin vaikeeta! Se ei yhden ihmisen teoilla ole väliä -mutina on aivan turhaa, tottakai sillä on merkitystä. Mitä useampi on hommassa mukana, sitä laajemmat ovat vaikutukset. Tiedän etten itsekään ole täydellinen, kaukana siitä, mutta tietyillä valinnoilla annan oman panokseni elämän ja maapallomme jatkumiseen. Ja pyrin jatkuvasti kehittymään tekemällä entistä parempia valintoja (ja vetämällä kanssa-asukin mukaan).

Eikä tämä välinpitämättömyys rajoitu pelkästään ympäristöasioihin, vaan moneen muuhunkin. En tajua ihmisiä, jotka polttavat tupakkaa. En niitä, jotka ajavat humalassa. En pyöräilijöitä, jotka viilettävät salaman lailla kaupungissa ilman pyöräilykypärää. En varkaita, huumeveikkoja, raiskaajia, ilkivallantekijöitä jne. – listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ei välitetä toisista muttei aina myöskään itsestä. Se on aika surullista.

The Sounds – Something To Die For [2011]

4.5.2011
21:09

Ehkä kello antaa anteeksi minulle

Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?

Töissä mulla oli tänään viime viikonloppuna ostetut Crockerin kivansiniset farkut yhdistettynä kirjavaan Monkin örkkimörkki-teeppariin sekä Hell Bunnyn söpishuppariin (pitsiä taskunsuissa!). Jalassa oli mustat matalavartiset Converse All Starsit. Korvissa killui osan päivästä siskolta saadut pöllökorvikset, mutta sitten mun oli pakko ottaa ne pois kun toinen tipahteli itsekseen mm. vessan lattialle. Seuraavalla kerralla laitan niihin kyllä jotkut vähemmän löysät taustat.

Kuvamateriaalia, olkaatten hyvät:

Päivän asu 4.5.2011

Tähän väliin on pakko avautua: en tajua miten tyylibloggaajat saavat aina itsestään siedettäviä otoksia, yleensä useamman kappaleen! Mä en voisi koskaan keskittyä täysillä tyylibloggaamiseen, koska 90-prosenttisesti musta otetut kuvat on enemmän tai vähemmän shaissea. Tänäänkin kaukolaukaisimella otetuista asukuvista tuo yllä näkyvä otos oli ainoa edes vähän siedettävä – ja siinäkin tarkennus vähän hakusessa. Muissa kuvissa mun lantio-jalat-osuus näytti vähintäänkin epäilyttävältä, tai ainakaan en halua uskoa keskivartaloni olevan kokoluokkaa leveä kuljetus. Kuvissa vaan tuppaa aina just se kropan levein kohta levenemään entisestään ja näytän lähinnä siltä, etten mahdu superäässini kanssa kulkemaan oviaukoista… Tai ehkä sitä sitten oppisi katsomaan kuviaan vähemmän kriittisesti, tiedä häntä.

Pöllö korvassa

Siinä vielä tarkempi kuva korviksista, kuvasta kiitokset Sansulle. Toinen pöllöistähän oli silmäpuoli jo ne saadessani, ja tänään tuo kyseinen pöllö menetti toisenkin helyn silmästään ottaessaan lähikontaktia lattian kanssa. Nyt ne ovat ihan selkeästi tyttö ja poika: tytöllä välkkyy timantit silmissä ja poika edustaa yksinkertaisempaa tyyliä. Toivottavasti eivät enää jatkossa putoile randomisti korvista ja menetä enempää silmiä tai muita osasia.

Nyt hengailen osittain kotivaatteissa, t-paita on edelleen sama mutta jalkaan olen heittänyt Seppälän fleece-possuhousut ja pörrösukat sekä korvannut hupparin vanhalla Marwinin mustalla perushupparitakilla. Kuvamateriaalia näistä ei valitettavasti ole saatavilla.

Pääsisinköhän tänään ajoissa nukkumaan?

Lily Allen – It’s Not Me, It’s You [2009]

28.3.2011
21:44

Sweet like chocolate

Ei liene mikään yllätys, että messuilta kotiuttamani ruskeasta villaneuloksesta ja luonnonvalkeasta pitsistä koostuva asia oli mikäs muukaan kuin c04 Luomuksen nilkkaimet. Ihastuin viikko takaperin niihin sen verran lujaa, että tiesin seuraavan kohtaamiskerran olevan hyvin todennäköisesti kohtalokas. Viimeistään kohtalon sinetöi se, että c04:n messukojussa oli poistuvia värejä puoleen hintaan…

Nilkkaimet by c04

Värivalikoima poistuvissa nilkkaimissa oli tietysti rajallinen, mutta onneksi löysin vielä kasasta tuollaiset syvänruskeat versiot tarpeeksi pienessä koossa (kyllä, näitä saa jopa eri kokoisina!). Pitsinauhan värin sai itse valita mustan ja valkoisen väliltä, itse päädyin vaaleaan ihan vain siitä syystä että sen sävy sopi tuon ruskean kanssa just eikä melkein. Voihan sitä myöhemmin sitten hankkia pitsinauhaa toisessakin värissä.

Uutukaiset oli pakko laittaa jalkaan heti tänään, näin ensialkuun yhdistin ne perussinisiin pillifarkkuihin sekä ruskeisiin talvi-Converseihin. Kokonaisuudessaan asu näytti siis tältä, hyvin perus muttei kuitenkaan tylsä. Taidan käyttää noita nilkkaimia joka päivä siihen saakka kunnes kesähelteet pakottavat luopumaan niistä. Tykkään tykkään tykkään! ♥ Ensi syksyksi saattaa olla kyllä hankintalistalla huovutetut nilkkaimet myös jossain toisessa värissä, ainakin harmaat ja tummansiniset ja auringonkeltaiset olivat todella houkuttelevia sävyjä… Pieni asia, jolla asuun saa ihan uutta näkökulmaa.

Nilkkaimet in action

Jatketaan vielä vähän korulinjalla ennen kuin katoan tästä koneelta unten maille. Posti-Pate oli pudottanut tänään luukusta kirjekuoren Kottaraiselta. Olin käynyt monesti ihastelemassa ainoa.fi-koruja, kunnes sain vihdoin aikaiseksi hankkia itselleni Lennokas-kaulakorun. Ainon korut ovat ihan liian valloittavia kaikki, oli suorastaan hankalaa päättää minkälaisen korun tahtoisin omaa kaulaani koristamaan. Lennokkaalla lähdettiin sitten liikkeelle.

Lennokas

Seuraavaksi voisinkin koittaa ehtiä käydä koruvarastojani läpi ja luopua niistä, joita en enää käytä. Onko blogin puolella joku mahdollisesti kiinnostunut ostamaan eurolla tai parilla multa ylimääräiseksi jääviä koruja? Jos on niin voisin vilauttaa niitä täällä ennen kuin heitän huuto.netiin tai vien kirpparille. Ai niin olisi mulla joitakin vaatteitakin laitettavana huutikseen, kuvat on jopa otettu ja käsiteltykin mutta vielä en ole saanut aikaiseksi (ts. ehtinyt töiltäni) naputella niitä myyntiin.

So Called Plan – December Turns To Fall [2008]

23.2.2011
21:00

Elämä on niin pirun raskas juttu toisinaan

Tänään olen miettinyt sitä hetkeä kun ihminen vetää viimeisen henkäyksensä. Miltä silloin tuntuu? Mitä ajatuksissa liikkuu? (Olettaen siis että henkilö on tajuissaan ja järjissään.) On vaikea kuvitella minkälainen on se vihoviimeinen sekunti elämässä. Ehkei sitä edes ehdi tajuta, että tässä tämä nyt sitten oli. Ehkä kaikki vain pimenee, kuin lampun sammuttaisi.

Kuolevasta itsestään ei ehkä mahdollisesti tunnu niin pahalta, mutta miten hirveästi sen täytyykään sattua jos joutuu näkemään rakkaimpansa siirtyvän ajasta ikuisuuteen. Toivottavasti sinä hetkenä unohtaa jokaisen riidan tai ikävän hetken, ja mieleen tulvahtaa sen sijaan kaikki ne hyvät muistot yhdessä. Se onni mikä oli, kun toinen oli siinä.

Kynttilät

Jälleen on poistunut hieno ihminen tästä maailmasta. Muistutus meille jäljelle jääneille siitä, miten lyhyt ja hauras ihmiselämä loppujen lopuksi onkaan. Kunpa aina muistaisi elää päivän niinkuin se olisi viimeinen, sillä koskaan ei tiedä milloin se päivä koittaa. Eikä vain rakastaisi, vaan muistaisi myös näyttää sen rakkailleen.

Pois aurinko painui, lankesi ilta
jäi taivahan rannalle säihkyvä silta,
mut kaukaa korven tummuvan yöstä
soi laulu ihmisen työstä.

Eino Leino

Lepää rauhassa J.

Amélie Soundtrack [2001]

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma