AvainsanaOma blogi

Pahoittelen syvästi hiljaiseloani blogissa! Päässä pyörii ties minkälaista ideaa kirjoittelun aiheeksi, mutta jotenkin aina on ilta ja niin myöhä, etten enää jaksa edes ajatella bloggaamista. Pyrin ottamaan nyt itseäni niskasta kiinni asian suhteen, jotta joskus saisin ehkä jopa toteutettua kaikki suunnitelmani.

Tämäkin postaus jää valitettavasti aika tyngäksi, sillä kohta suunnataan kultsin kanssa leffaan. Äippä tarjosi meille plussa-setelit, joilla pääsee keskiviikkoisin “ilmaiseksi” elokuviin, ja tänään mennään vihdoin tsekkaamaan Ice Age 3. Alkuperäiskielellä tottakai ja lisäksi 3D-versiona. Mun ensimmäinen 3D-leffakokemus, odottelen mielenkiinnolla.

Olihan mulla muutakin syytä kirjoittaa kuin pelkästään poissaoloni pahoittelu, nimittäin hiukset! Eilen pääsin vihdoin kampaajalle (vakikampaajani oli lomalla enkä tahtonut mennä muualle) ja nyt on tukka laitettu uuteen uskoon. Ero ei ehkä nopeasti katsottuna ole kovin kummoinen, mutta fiilis muutoksesta on ihana. Edestä leikattiin lyhyemmäksi, pituudesta saksittiin jonkun verran ja kerrostettiin kevyesti. Uutta on myös väri, elämäni ensimmäistä kertaa ammattilainen värjäsi mun hiukset! Väri eroaa yllättävän vähän vanhasta nyt kun kuvaa katsoo, mutta edellisen värin vihreys on poissa ja sävy on aavistuksen vaaleampi. Lisäksi latvat eivät enää ole niin erisävyiset päälliosaan nähden kuin aiemmin. Vielä kuvaa, yleisön pyynnöstä:

Nyt on pakko mennä, jospa ehtisi vielä pikaisesti karkkikauppaan ennen leffaa. On se vaan ihanaa asua melkein leffateatterin naapurissa, ei kestä matka kuin hetken. :)

EDIT muutama tunti myöhemmin: Uusimmat kuvat eivät näkyneet hetkeen, sillä palvelintilan alkaen uhkaavasti täyttyä (kuin myös siirtokaistan) päätin hoitaa kuvapuolen tästä eteenpäin Flickrin avulla. Ehkä mä joskus palaan vielä kokonaan omalle domainille, mutta toistaiseksi mennään tällä.

The Sounds – Crossing The Rubicon [2009]

Vilkaisin eilen illalla blogin nykyistä ulkoasua omastani hieman poikkeavalla näytöllä ja havaitsin joitakin korjausta vaativia seikkoja. Linkkien väri muun muassa oli sekä tekstissä että sivupalkin listoissa aivan liian haaleaa, minkä seurauksena linkkejä oli hankala ylipäänsä nähdä. Asia on nyt korjattu, samoin kuin pari muutakin pikku bugia. Tutkimukset kuitenkin jatkuvat vielä, ja mahdollisista puutteista/ongelmista on toivottavaa kertoa vaikkapa kommenttiosiossa.

Tänään on ollut aika pitkä päivä. Aamulla herätys oli jo ennen neljää, koska olin siskoa auttelemassa tämän töissä. Aamupäivä hurahti töiden merkeissä, ja puolenpäivän maissa mentiin mummin & vaarin luokse. Mummi oli kovasti meitä kaipaillut käymään, mukava olikin käydä taas pitkästä aikaa. Mummi oli toukokuun loppupuolella reissaamassa Italiassa, josta sain tuliaisiksi herkullisen rannekorun, ihanan sitruunaisen keittiöpyyhkeen sekä sitruunasaippuan.

Tuoksuu muuten älyttömän hyvältä saippuaksi tuo, sellainen kivan raikas sitruunainen tuoksu. Ja rannekoruun liittyen: mä olen huomannut alkavani pikkuhiljaa taas sietää vaaleanpunaista väriä, pelottavaa(ko?). Joskus teininä tuli ylitykättyä vaaleanpunainen, mutta nyt olen alkanut himoita mm. niitä jumalaisia H&M:n kenkiä, joita ainakin Nelliina on hehkuttanut. Enkä edes mustina vaan nimenomaan värissä ‘vaalea roosa‘.

Iltapäivällä lähdin siskon mukana Saloon, jonne sisko meni loppuviikoksi poikaystävänsä luokse. Käytiin muutamalla kirpparilla, muuta en löytänyt kuin leveät kirkkaankeltaiset kengännauhat (vain 20snt!) sekä yhden söpön kirjasen (joka todennäköisesti päätyy lahjaksi). Ennen kuin hyppäsin Turkuun menevään bussiin käytiin taltuttamassa nälkäiset mahamme Fes-nimisessä mestassa, jonka possun ulkofile -annos oli iso, monipuolinen ja ennen kaikkea maittava.

Perunoina H:lla oli ranskalaiset, siskolla aurajuustoperunat ja mulla ristikkoperunat.

Tällä viikolla on kyllä ollut aivan ihana ilma joka päivä! Täydellinen viikko kuluttaa viimeiset armeijan lomapäivät siis. Huomenna voisin ehkä mennä jonnekin puistoon tms. loikoilemaan, jos vaikka ottaisi kirjan messiin. Postissakin pitäisi käydä, sillä mun postiluukusta oli yritetty tunkea jotain isoa kirjekuorta, joka ei ollut mahtunut ja täytyy nyt hakea postista.

Siskon poikaystävä H osti jokin aika sitten asunnon, jota mäkin pääsin tänään katsomaan – ja jonka pihassa oli puskallinen sydämiä (ks. kuva yllä). :) Pientä remonttia siellä tehdään ennen muuttoa, ihan kivalta kämpältä vaikutti kaiken kaikkiaan. Oijoi, kun itsekin saisi hankittua ihka oman kodin! Tämä mun asunto alkaa 39 neliönsä kanssa tuntua turhan pieneltä, kun sen jakaa toisen kanssa – eikä kullan tavaroita edes ole täällä vielä… No, kaikki varmasti aikanaan.

Bat For Lashes – Fur And Gold [2006]

Viimeisen vuorokauden aikana olen jumittanut aika kiitettävästi tietokoneella, tuloksena uusi ulkoasu blogille. Jotenkin edellinen leiska alkoi tökkiä suht pian, mutta nyt vasta oli tarpeeksi inspiraatiota ja aikaa uudistaa blogia. Ilmeen lisäksi havaittavissa on vähän jotain muutakin uutta, esimerkiksi kuvat laitan tästä eteenpäin 100px suurempina. Lisäinfoa ulkoasusta ja blogista muutenkin löytyy edelleen Info-sivulta. Viime kerran tapaan vertailuksi tähän edellinen layout (klik klik isommaksi):

Olen oikeastaan aika tyytyväinen tällä kertaa kätteni jälkeen, nyt voin taas nukkua yöni rauhassa. ;) Niin juu, eräs asia vielä. Kiitos Annin, sain jokin aika sitten vihdoin liityttyä Lookbookiin! Tarkoitukseni ei toki ole laittaa kaikkia mahdollisia asuja sinne, vaan ainoastaan mielestäni kiinnostavimmat kokonaisuudet. Lookbookiani pääsee selailemaan tästä.

Nyt poistun koneelta (ja kroppa kiittää) kaupan kautta siskon luokse. Sisko tuli tänne joku puoli tuntia sitten jo ja on joutunut odottamaan sohvalla Aku Ankan kera, kun mä olen yrittänyt saada tätä kuntoon. Huomenna menen siskon mukana töihin vähän katselemaan ja kuulostelemaan minkälaisesta hommasta oikein on kyse.

Poisonblack – A Dead Heavy Day [2008]

Neljän päivän inttiviikko oli ohi nopeammin kuin tajusikaan, leireillä aika muutenkin tuntuu aina hujahtavan vauhdilla ohi. Tällä kertaa leirin pääpaino oli viestiyhteyksien ylläpitämisen sijasta taisteluteknisissä asioissa, lähinnä harjoiteltiin viestiaseman puolustusta erilaisissa tilanteissa. Meillä oli kerrankin käytössä Kasi-järjestelmä, jonka kanssa taisteleminen tuntui kieltämättä normaalia mielekkäämmältä. Jokaisella oli siis päällä liivi, jotka osuman saadessa ilmoittavat mihin haavoittui tai tuhoutuiko kokonaan. Täysin ongelmitta järjestelmä ei kuitenkaan toiminut, esimerkiksi mua ammuttiin muutaman metrin päästä enkä siltikään kuollut.

Torstaina lähdettiin heti aamusta takaisin kasarmille, jossa riitti kaikenmoista säpinää siihen saakka kunnes neljän pintaan seistiin lomatarkastuksessa. Koko meidän komppanialla on nyt neljän päivän loma, mulla (ja monella muulla vanhalla) lisäksi yksi haettu lomapäivä eli takaisin täytyy mennä vasta tiistai-illalla. Eilen Turkuun tullessa vappuhulina näytti olevan jo hyvällä mallilla, me tosin rynnättiin saman tien kauppaan ja sitten kotiin syömään. Liikenteeseen lähdettiin kahdeksan maissa, mun ja kullan seurassa oli alkuun myös sisko poikaystävänsä ja tämän kaverin kanssa. Käytiin jokirannassa, mistä suunnattiin Portsaan inttikaverin synttäreille ja puoliltaöin kotiin. Leirin jälkeen väsyttää aina eikä tämä kerta ollut mikään poikkeus, vappuaatosta huolimatta.

Oli ihana nukkua pitkään – tällä kertaa jopa kymmeneen – ja vielä ihanampaa herätä aurinkoiseen vappupäivään. Iltapäivällä nimittäin oltiin Vartiovuorella vappupiknikillä viime vuoden malliin, keli oli kyllä niin täydellinen piknikoimiseen ettei tosikaan. Punaviini ja pikkunaposteltava maistui paremmin kuin hyvin ja fiilis oli mitä parhain – eikä harmittanut edes se, että kulta onnistui kaatamaan punaviiniä vaalealle pääkallohuovalle…

Iltapäivällä käytiin vielä vapputorilla, jossa syötiin kevään ensimmäiset jäätelöt. Alkuillasta ajeltiin kotikotiin, jossa mä tätä kirjoitusta parhaillaan naputtelen. Piti avata kevään ajokausi pienellä prätkälenkillä, mutta Cebarin akku ei suostunut tekemään yhteistyötä ja pyörä jäi täksi illaksi talliin seisomaan. Kohta vieroitan kullan tuolta tietokoneelta pelailemasta ja painutaan ulkosaunan mahtaviin löylyihin.

Tämä vappu muuten on mulle merkityksellinen kahdestakin syystä. Syy nro 1: kullan kanssa tuli täyteen puoli vuotta virallista seurustelua, minkä kunniaksi juotiin eilen puoliksi pullo Fresitaa. Vaikka meidän suhde on jossain määrin muuttunut jo aika vakiintuneeksi, on ihana edelleen huomata rakastuvansa toiseen yhä uudestaan. ♥ Syy nro 2: blogini tässä muodossa ja tässä osoitteessa täyttää vuoden! Voisin ehkä tehdä joku päivä tässä jonkinlaisen katsauksen tämän blogin ensimmäiseen vuoteen, koota tärkeimmät tapahtumat ja ikimuistoisimmat hetket. Nyt tuntuu ainakin hyvältä idealta, nähtäväksi jää saanko idean jossain vaiheessa toteutettua.

Scars On Broadway – Scars On Broadway [2008]

Ulkona on mitä mahtavin kevätpäivä ja täällä mä vaan jumitan koneen ääressä. Tarkoituksena oli kullan kanssa mennä iltapäiväkävelylle Aurajoen rantaan, mutta kulta lähtikin “piipahtamaan” kotona ja jumiutui sinne pariksi tunniksi. Nyt odottelen, että herra saisi roudattua persiinsä takaisin tänne, jotta voidaan lähteä ulkoilemaan.

On unohtunut kokonaan hehkuttaa pitkään hankintalistalla ollutta asiaa, jonka sain vihdoin hommattua! Siskon onnistuttua jotenkin kosauttamaan vanhan Canonin pokkarini mulle ei jäänyt yhtään digiä, jossa olisi kaukolaukaisin (PowerShot G5:ssa sellainen tuli mukana paketissa), tuo säännöllisesti tarvittava pieni lisäkilke. Ei jäänyt siis muuta vaihtoehtoa kuin kaukolaukaisimen hankkiminen digijärkkäriin, Pentaxin pokkariin kun sellaista ei tietääkseni ole edes mahdollista saada. Kauppaan mun ei kuitenkaan tarvinnut lähteä, sillä ostin Fotomikiltä pois ylimääräisen laukaisimen ja torstaina lomille tullessani pikkuruinen Nikon ML-L3 odotti mua kuplamuovipedissä eteisen matolla. 2nd handia parhaimmillaan!

Eilen tehtiin kullan kanssa iltapalaksi ehkä maailman yksinkertaisinta sapuskaa, joka myös maistui hyvältä. Idea on peräisin ystäväni Akkikin kokkimieheltä, jollain mun Tampereen reissulla herkuteltiin nachomätöllä ja jopa mä totesin kykeneväni onnistumaan sen teossa. Aloitetaan paistamalla jauheliha, jonka voi toki korvata muullakin lihalla tai vaikka kasviksilla. Vuokaan laitetaan pohjalle kerros maissilastuja, joiden päälle levitellään purkillinen salsaa (tulisuusaste oman maun mukaan) sekä purkillinen juustokastiketta/-dippiä (vai mitä se nyt on). Sitten jauhelihat ja lopuksi vielä ohuelti lisää nachoja. Noin kymmeneksi minuutiksi uuniin (200°C) ja siinä se:

Äh nyt tuli nälkä, täytyy varmaan tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen käydä lämmittämässä vähän eilistä mättöä. Toimii muuten myös lämmitettynä, vaikka parhaimmillaan maku on toki uunituoreena. Ja varsinkin baarireissulta kotiutumisen yhteydessä maistuu erinomaiselta. :)

En ole tainnut muistaa mainita, että tämä blogi mainittiin maaliskuun lopulla ilmestyneessä Ruotuväessä? Verkkoversiossa juttua ei pääse lukemaan, mutta paperipainoksessa juttu oli lehden loppupuolella. Artikkelin nimeä en nyt kuollaksenikaan muista ja meidän tuvan lehdestä nappaamani palakin on edelleen mun kaapissa kasarmilla, inttileskiin se taisi ainakin liittyä. Joka tapauksessa. Trafiikki blogissa ei ole jutun jälkeen kasvanut juuri yhtään, mutta inttikaverit ovat kuulemma käyneet täällä lueskelemassa. Terkkuja vaan pojille! Loppuun vielä kissakuva tämän viikonlopun visiitiltä kotikotiin, omistettu kahdelle viime harjoituksen AS13:n alikersantille, jotka niiiin tykkäävät mun kissakuvista. ;)

No nyt se yks tuli vihdoinkin takaisin, seuraavaksi syömään…