AvainsanaSafkaa

Julkaistavia Tukholman kuvia tuli valituksi sen verran monta, että päätin tehdä kaksi postausta viime viikkoisesta reissusta – tässä tulee siis ensimmäinen osa. Lähdettiin Felinen ja Envian kanssa matkaan siis torstai-illalla Silja Europalla, päästiin todella halvalla kun käytettiin vähän äipän kortille kertyneitä bonuspisteitä. Europalla on tullut käytyä monen monta kertaa eikä laivassa itsessään ollut mitään uutta, joten hoidettiin heti alkuun alta pois pienimuotoiset tax free -ostokset ynnä muut pakolliset laivatsydeemit (kuten hajuvesien tuoksuttelu).

Laivan irrotessa satamasta oli ihana aurinkoinen kesäilta ja laivan kannella olikin paljon porukkaa istuskelemassa – useimmiten juotava tai kamera kädessä – laivan lähtöä katsellen. Me hengailtiin tovi ilta-auringossa, kunnes siirryttiin tax freen ja hytin kautta syömään. Salaattipöytä ei ollut ihan yhtä hyvä kuin joskus aiemmin, mutta paljon kaikkea hyvää saatiin lautasille kasattua. Pikkuiset croissantit olivat paitsi herkullisia myös mielettömän söpöjä!

Perjantaiaamulla oltiin perillä aamukuuden jälkeen paikallista aikaa, kovin oli hiljainen kaupunki siihen aikaan. Ajeltiin tunnelbanalla T-Centraleniin ja heitettiin matkatavarat säilytykseen, sitten vaan haahuilemaan pitkin Tukholman katuja kauppojen aukeamista odotellen. Aamuvarhain ilma ei vielä ollut kovinkaan lämmin, joten matkan varrelle osuneessa Mäkkärissä istuttiin tovi jos toinenkin aamupalan varjolla.

Tunnelbana-asemilla on muuten mitä upeampia maalauksia seinillä, ainakin alimpana kulkevan sinisen linjan tasolla. Yllä olevan kollaasin ensimmäinen kuva on Kungsträdgårdenin asemalta, siellä oli vaikka mitä muitakin järjettömän hienosti koristeltuja seiniä.

Ennen kello kymmentä (ja useimpien liikkeiden aukeamista siis) ehdittiin vielä kävellä Drottninggatanin loppuosaa edestakaisin muutaman korttelin verran. Löydettiin sattumalta aivan ihana puisto keskeltä kerrostaloja, jotenkin ihan hullua että niinkin ison kaupungin ydinkeskustassa oli sellainen viheralue. Kauniita kukkia ja kivoja puskia, suihkulähde keskellä ja mitä muuta vielä!

Perjantaina kierrettiin keskustassa vain muutama kauppa tyyliin Monki, Weekday sekä pari Vagabondin liikettä. Iltapäivällä palattiin T-Centraleniin, jossa hypättiin lähijunaan ja otettiin suunnaksi Barkarby ja Stockholm Quality Outlet. Harhailtiin tosin hyvä tovi lähiseudulla ennen kuin löydettiin perille asti, olin meinaan kirjoittanut muistilappuuni että junasta pitäisi jäädä Jakobsbergissä. Eipä sillä että Barkarbyn asemaltakaan olisi ollut lyhyt kävelymatka outletiin, mutta onneksi olin kirjoittanut ylös myös bussin numeron – sitä hyödynnettiin kumpaankin suuntaan kulkiessa.

Stockholm Quality Outletissa vietettiin parisen tuntia, lukuisista netistä lukemistani jutuista huolimatta paikka ei ollut kovin ihmeellinen. Omalla pakko tsekata -listalla oli Vagabond, Filippa K ja Acne eikä mikään niistä onnistunut vakuuttamaan sen enempää kuin outletin muutkaan putiikit. Vagabondilla olisin kuvitellut olevan myynnissä esim. viime syksyn mallistoa, mutta pääasiassa pöydät notkuivat kesän 2008 ja 2009 valikoimaa. Yhden pikkuostoksen kyllä tein, mutta voi mistä saisin itselleni omat Ramonat?! Vagabondin nettikaupasta kyllä saisi täyteen 119 euron hintaan, mutta kun en ole varma pitäisikö koon olla 38 vai 39… Eikä sen hintaisia monoja kannata ehkä sovittamatta shoppailla. On huutava vääryys, ettei kyseisiä kenkiä ole näkynyt Turussa missään Vagabondia myyvässä liikkeessä. >:/

Paluumatka outletista Tukholman keskustaan oli mutkitteleva, mutta perille päästiin lopulta onnellisesti. Käveltiin ensin ympäriinsä kunnes napattiin bussi Barkarbyn asemalle, mistä tarkoituksena oli jatkaa matkaa lähijunalla T-Centraleniin. No tottakai siinä välillä oli tapahtunut jokin onnettomuus ja junat olivat myöhässä, sitten vielä kun päästiin junaan niin se menikin vain pari asemanväliä ja kääntyi takaisin. Sundbybergissa koko junakansa vaihtoi siis tunnelbanaan – joka oli “yllättäen” jokseenkin täynnä.

Onneksi matka ei ollut pitkä ja päästiin keskellä T-Centralenin perjantai-illan ruuhkaa noutamaan tavarat säilytyksestä sekä niiden kanssa vielä tunnelbanalla Slussenille. Siellä vaihdettiin kulkupeli bussiin ja köröteltiin Gustavsbergiin, jossa yöpaikkamme oli. Illalla jalat huusivat hoosiannaa ja muutenkin väsytti järjettömästi, joskus kymmenen pintaan kaaduttiin uupuneina unten maille. Muista en tiedä, mutta mä ainakin simahdin saman tien.

Viileä sadepäivä ei haitannut mua yhtään, pitkästä aikaa oli siedettävä lämpötila kotona – eikä harmittanut istua sisällä töiden parissa. Aika hurjaa tosin, että viime viikon melkein +30°C helteet vaihtuivat alle +10°C sateiseen harmauteen alta aikayksikön. Eilen iltapäivällä pihahommissa kotikotona vielä tarkeni lyhythihaisessa, mutta tänään heitin kauppareissulle neuleen lisäksi takinkin päälle. Voi kunpa ilmat lämpenisivät edes vähäsen viikonlopuksi, häitä olisi niin paljon mukavampi juhlia aurinkoisessa säässä! Turha kuitenkin kantaa huolta etukäteen, joten palataan vielä kuvien muodossa viikonloppuun ja auringonpaisteeseen.

Lähdettiin kullan kanssa matkaan perjantaina iltapäivällä; nahkapuvut niskaan, Cebarin tankki täyteen ja pyörän keula kohti Pirkanmaata. Ensimmäinen pysähdys oli Säkylässä, käytiin fiilistelemässä sotkussa (joka tosin on nykyään remontissa ja väliaikaissotku on aivan jotain muuta) banaanimunkin ääressä. Matka jatkui Huittisten kautta kohti määränpäätä, Säkylä-Huittinen välillä tie oli jotain aivan järkyttävää tietöistä johtuen ja kyllä pääsi helpotuksen huokaus, kun siltä tieltä selvittiin ehjänä pois. Seuraava etappi oli Kiskokabinetti, joka sattui matkan varrelle sopivasti siinä kohtaa kun takapuoli alkoi huutaa hoosiannaa. Hyvin muuten huomasi, että oli ajokauden eka pidempi reissu vasta menossa, kun persaus puutui jo 50 km jälkeen… Mangojätski paitsi oli katkenneesta tikusta huolimatta oikein sopiva välipala, sointui myös kauniisti prätkän ja mun ajoasun väreihin. :)

Seitsemän maissa vihdoin oltiin perillä, siinä melkein heti laitettiinkin sitten grilli tulille. Onni hieman ujosteli meitä alkuun, mutta eipä kestänyt kuin hetki kunnes pikkuherra nauraa käkätti jo mun leikeille. Ilta oli kesäisen lämmin ja syötiinkin ulkosalla, caesarsalaatti grillatulla kanalla ja perunalohkoilla oli jotain aivan taivaallista. Mahat täynnä siirryttiin hiljalleen sisätiloihin ja Onnin nukahdettua käytiin vielä saunassa. Aika tasan yhdeltä oli kaikki jo silmät lurpallaan, joten ei muuta kuin unta palloon. Kyllä nukutti mainiosti, kun oli hyvä patja alla ja lämpötila selvästi meidän kämpän 25 lämpöastetta viileämpi.

Lauantaipäivä meni hyvin pitkälti auringosta nauttiessa, oli niin ihana pysähtyä hetkeksi ja vain olla. Pojat kehittelivät tiskiaineesta ja sokerista jättimäisiä saippuakuplia, jotka eivät menneet saman tien rikki – ja jotka jättivät mukavan tahmean kohdan siihen mihin lopulta poksahtivat. Myös paperilennokkeja lenteli takapihan ilmatilassa vähän väliä, yksi saatiin tuunattua sellaiseksi että se pysyi ilmassa vaikka kuinka pitkään.

Onni oli tietysti päiväuniaikaa lukuun ottamatta menossa mukana, välillä käytiin prätkän päälläkin istuskelemassa ja pöristelemässä. Iltapäivän jälkiruoka oli liekitettyä ananasta kermajäätelöllä ja kinuskikastikkeella, suussa sulavan herkullista! Päivän kääntyessä iltaan pakattiin kultsin kanssa kimpsumme, vilkutettiin heiheit ja lähdettiin ajelemaan kotia kohti.

Tarkoituksemme oli alun perin viipyä sunnuntaihin saakka, mutta säätiedotuksen uhkailevan sateella heti sunnuntaiaamusta luovutettiin suosiolla ja palattiin jo lauantaina. Turun suunnalla ei tosin ainakaan satanut ennen kuin myöhään iltapäivällä vasta… Oli kuitenkin hieno minireissu ja tottakai aivan ihana nähdä rakkaita ihmisiä. Kiitos vielä Akkikille ja hänen miehilleen (heh :D), toivottavasti nähdään pian taas uudestaan!

Chisu – Vapaa ja yksin [2009]

Ei oikeesti, vuorokauden tunnit ei meinaa millään riittää! Koko ajan hullu hässäkkä päällä ja kymmenen rautaa yhtä aikaa tulessa. Jonkun verran sentään olen ehtinyt nukkua öisin, mutta syöminen on jäänyt vähemmälle – tajusin tänään ettei me olla käyty koko viikkona kunnolla kaupassa ja nyt on jo torstai. Jääkaapissa ei kyllä paljon muuta olekaan kuin valo, leipää onneksi on pakastimessa ja jotain pussipastojakin pari kaapissa. Jos vaikka tänään saisi aikaiseksi kokata jotain pientä iltapurtavaa?

Palataanpa viikonloppuun, jolloin tuli syötyä vaikka mitä. Lauantaina ajeltiin siis alkuillasta Saloon siskon luokse, jossa illan ohjelmassa oli tupaantuliaiset eli toisin sanoen vaihtelevan kokoinen lössi ahtautuneena runsaan 30 neliön yksiöön. :) Pöytä notkui naposteltavaa, olipa sisko väsännyt kylmäsavulohirulliakin. Mulla on aina ollut epäilys kylmää kalaa kohtaan, mutta noita rullia popsin pari – vaikka en kyllä osaa sanoa tykkäänkö vai inhoanko. Hyvin tekivät rullat vieraiden kesken kauppansa joka tapauksessa. Snapsiakin otettiin hieman, kuvan violetin liköörin sisko sai lahjaksi ja sitä piti heti testata. Aika makeaa eikä mulla kyllä mennyt koko snapsilasillinen alas, mutta kolan kanssa miksattuna toimi paremmin kuin hyvin.

Ohjelma koostui boolin ja napostelun lisäksi iloisesta puheensorinasta (Nokia-jutuista förstås) ja muutamista Guitar Hero -matseista. Kuviakin räpsittiin innokkaasti, mm. mun kamera oli yhdessä vaiheessa varmaan tunnin erään pojan käsissä kun tämä ihastuneena testaili eri toimintoja. Kaupungilla muistin nakittaa kultsin kameran taakse nappaamaan kuvan mun asusta, nimeltään päälläni nähty kokonaisuus oli blogioksennus. Arvaako joku mistä tällainen nimi?

Iltaa jatkettiin “Pulpukassa” (en muista mikä sen mestan nimi oikeasti on), jossa heti alkuun törmäsin yläasteajoilta tuttuun poikaan. Ei olla varmaan viimeiseen viiteen vuoteen osuttu missään kohdakkain, ihan hullua miten pieni maailma taas onkaan. Baarissa oli porukkaa ihan mukavasti, saatiin onneksi vallattua porukallemme loosi ettei tarvinnut koko iltaa seisoskella. Musiikki oli just niin huonoa, että se oli hyvää – ja erittäin tanssittavaa siis. Tyttöjen kanssa kulutettiin tanssilattiaa ahkerasti, paljon ihania 90-luvun hittejä ja vähän jotain uudempiakin. Niin ja pääsinpä kerrankin tanssimaan hitaan biisin kullan kanssa! Hitaat tuovat mulle aina mieleen ala-asteen hipat, joissa viidennellä ja kuudennella luokalla kohokohta oli se jos pääsee tanssimaan hitaita jonkun kivan pojan kanssa. Pikkuisena kolmas- ja neljäsluokkalaisenahan hippojen päätarkoitus oli tietysti buffetin tarjonta. ;)

Nukkumaan selvittiin mutkien kautta joskus viiden jälkeen aamuyöstä, onneksi yö oli lämmin eikä tullut kylmä uinuvassa kaupungissa pyörien. Puoliltapäivin oltiin jo hereillä, ja yhden maissa pöydälle illan jäljiltä jääneet kalja- ym. pullot olivat vaihtuneet herkulliseen brunssiin. Ehdottomasti paljon parempi vaihtoehto kuin mättää heti herättyään naamaansa jotain rasvaista hesepullaa! Nyt kyllä alkaa maha kurnia, kun katsoo tuota kuvaa… Univelkaa viikonlopulta jäi aika reippaasti, sunnuntai-illalla olikin sitten parin tunnin päiväunien jälkeen ihan katujyrän alle jäänyt olo. Seuraavana yönä uni tuli nopeasti enkä edes heräillyt yöllä, kuten mulla usein on tapana.

Kiitokset siskolle hauskoista kekkereistä!

(Baarikuvan taisi nappaista K, muut ovat itse ottamiani.)

Pidin näköjään hieman suunnittelematonta lomaa blogista. Monta kertaa olin aikeissa päivittää, mutta aina tuli muuta eteen ja päivät vaan hävisivät johonkin. Pääasiassa olen tehnyt töitä, viime viikolla mulla oli työpäiviä kuusi huolimatta torstain pyhäpäivästä. Ei siis ehkä mikään ihme, etten oikeastaan muuta ole ehtinyt tehdä – en edes nauttia järjettömistä keväthelteistä. On muuten hassua, miten vain viikkoa aiemmin kaikkialla angstattiin tavanomaista kylmemmästä kevätsäästä, ja nyt lämpöaallon pukatessa päälle about jokainen blogi on yhtäkkiä pullollaan hellehehkutusta aurinkoisine kuvineen. :)

Keskiviikkoillalla sentään käytiin kullan kanssa kävelemässä. Raunistulan siiloilla on purku täydessä vauhdissa, ihan käsittämätöntä millaisiin paikkoihin graffitteja onkaan käyty maalailemassa. Paljastuvat ohikulkijan silmillekin nyt, kun osia rakennuksesta on jo purettu. Siiloilta jatkettiin jokirantaa pitkin ydinkeskusta kiertäen, paljon näkyi ihmisiä olevan jokirannassa loikoilemassa vielä seitsemän jälkeen illalla. Kunpa vain itsekin ehtisi joku päivä ulos nauttimaan auringosta ja lämmöstä!

Torstai-illan vietin tehokkaasti varastossa, mikäs siinä tuplapalkalla työskennellessä. Perjantaina sain duunit purkkiin sen verran ajoissa iltapäivällä, että päästiin lähtemään kullan kanssa kaupunkiin kenkäkaupan kautta (poika sai ensimmäiset Vagabondinsa) syömään. Paikkana oli Hansakorttelissa sijaitseva Red Hot Chilis ja ruokana kummallakin aurajuustohampurilainen, kun oli hyvä tarjous napsahtanut tekstiviestitse puhelimeen. Rakastan ravintolaburgereita, rakastan aurajuustoa, rakastan rapsakoita ranskiksia – sanat eivät riitä kuvaamaan miten herkullinen annos oli! Aurajuustokastiketta oli välissä sopivan paljon ja myös viherpuoli oli juuri sopivasti edustettuna, marinoiduilla punasipuleilla vieläpä. Kaksi kunnon pihviä takasivat sen, ettei todellakaan ollut nälkä pois lähtiessä.

Lounasaikaan Red Hot Chilis on suht edullinen ruokapaikka ja mun mielestä kaikin puolin parempi kuin entinen suosikkini Amarillo. Jyväskylä-aikoinani suorastaan palvoin Amarilloa ja erityisesti sen quesadilloja, mutta ruokalistan uusiuduttua ja hintojen noustua olen jo kahdesti joutunut karvaasti pettymään kyseiseen ravintolaan. En kovin usein käy ulkona syömässä, joten pettymyksillä on suuri vaikutus seuraavan kerran ruokapaikkaa valitessa. Red Hot Chilis on toiminut joka kerta, samaan ei näillä main pysty ehkä kuin Taco Bar Myllyssä. Ja nyt puhun siis oman kokemukseni perusteella enkä tosiaankaan ole kaikkia ravintoloita edes testannut.

Nyt nukkumaan, jotta jaksaa huomenna taas pakertaa töiden parissa. Toivottavasti ehdin jossain vaiheessa kirjoitella myös viikonlopusta, kerrankin oli jotain äksöniä ja pitkästä aikaa myös juhlimista ohjelmassa. Palataan asiaan.

Osa blogimaailmasta vietti viime lauantaita Helsinki-miitissä, mutta mäpä osallistuinkin paljon parempiin pirskeisiin – polttareihin! Mua seitsemän vuotta vanhempi tätini astelee kuukauden kuluttua alttarille, toivottavasti keväisen kauniina toukokuun päivänä. Viikonloppuna oli vuorossa yllätyskekkerit tulevalle morsiamelle, hyvin onnistuttiinkin järjestelemään ja tapahtuma tuli tädille ihan puskien takaa.

Päivä alkoi Raisiosta eräältä huoltoasemalta, josta sankari kaapattiin pakettiauton kyytiin ja kuljetettiin silmät sidottuina ensimmäiseen kohteeseen. Tunti meni porukalla zumbaten, itse tosin keskityin kuvien räpsimiseen. Tuplavalotus on tosi jees ominaisuus uudessa kamerassa!

Zumbasta siirryttiin Kerttulan liikuntamaisemiin, jossa ensimmäiseksi ohjelmassa oli piknik urheilukentän keskellä. Päivä oli aurinkoinen mutta ihan mielettömän tuulinen, onneksi kentältä löytyi evästelyä varten hieman suojaisampi paikka jonkun katoksen vierestä. Eväänä oli patonkia, juustoja, viinirypäleitä yms. sekä tietysti kuohuvaa juomaa. Piknikin jälkeen suunnattiin kävelylenkille Raision maastoihin ja matkan aikana tuleva morsian sai erinäisiä tehtäviä suoritettavakseen, minkä puitteissa kävimme mm. Kukkatalossa. Metsäisemmällä osuudella silmiin osui pientareelta sinivuokkoja, en olekaan moneen vuoteen niitä päässyt kuvaamaan.

Iltapäivällä Raisio sai jäädä taakse ja matkustettiin maalle mun kotikotiin, jossa juotiin kahvit ja vähän vatsatanssittiin siskon opastuksella. Sitten sauna odotti jo lämpimänä ja morsiusvalmiina, joten vaihdettiin sisätilat ulkosalle. Uima-allashan meillä on saunan vieressä, mutta näin alkukeväästä vesi ei montaa astetta ole vielä ehtinyt lämmetä. Iskä oli halunnut yllättää polttariporukan ja hankkinut saunan viereen kylpytynnyrin, jonka vesi oli suunnilleen ruumiinlämpöistä. Tynnyri saavutti suuren suosion ja tuulen yhä puhaltaessa oli ihana lillua lämpimässä paljussa!

Saunassa tehtiin morsiustaikoja, ja morsiamella oli tietysti oma spesiaali paikkansa lauteilla. Täti myös pääsi juoksemaan alasti saunan ympäri kattilankansia paukuttaen, kuten morsiussaunassa usein on tapana. Naapurit varmaan miettivät, että nyt me ollaan lopullisesti niksahdettu… :) Varmaan pari tuntia meni saunoessa, aika hyvin murisi maha kun vihdoin selviytyi takaisin sisälle. Illan menyy koostui broilerikiusauksesta, fetasalaatista ja dippiherkuista, puna- ja valkoviinitonkatkin oli hankittu. Olisi tehnyt mieli ottaa useamman kerran lisää, mutta kahden lautasellisen jälkeen mahaan ei enää kertakaikkiaan mahtunut.

Loppuilta istuskeltiin porukassa, visailtiin ja naurettiin vedet silmissä. Puolenyön maissa lähdettiin vielä pyörähtämään paikallisessa, sakki osallistui parin biisin verran karaokeiltaan. Muut vielä jatkoivat Turkuun baariin, mun matka katkesi siinä kohtaa ja jäin kotikotiin yöksi. Päivä oli ollut hauska mutta pitkä, ei tarvinnut kauaa unta odotella kun pään painoi tyynyyn.

Kent – Röd [2009]