AvainsanaSafkaa

Tämä viikko vetelee viimeisiään, onpahan taas kerran ollut viikonloppu täynnä säpinää. Taidan tässä kohtaa keskittyä pelkästään hyviin asioihin ja unohtaa ne vähemmän iloiset asiat toistaiseksi. Palataan niihin joskus toiste, jos palataan.

Perjantai-illalla nappasin siskon kyytiin rautatieasemalta ja ajettiin kotikotiin saunomaan sekä paijaamaan kissoja. Lauantaina heräsin kerrankin ihmisten aikoihin, toisin sanoen ennen puoltapäivää siis. Yövuoroviikko oli jälleen sekoittanut aika tehokkaasti vuorokausirytmin, ylläri… Päivällä oltiin meidän perheen naisten kesken paikallisilla joulumarkkinoilla, ei mikään kovin laaja tapahtuma. Parikin kivaa juttua tuli vastaan, mutta lopulta mukaani lähti ainoastaan huovutettu sydänrintakoru, josta kuvaa joskus myöhemmin ehkä.

Markkinoiden jälkeen hurautettiin siskon kanssa takaisin Turkuun ja lähdettiin kaupungilla käymään. Ihan käsittämättömästi oli ihmisiä liikenteessä! Hansakorttelin Cafe Braheen oli hurja jono, mutta onneksi Yliopistonkadun vastaavassa oli väljempää ja tiskissä oli kaksi aurajuustocroissanttiakin juuri sopivasti. Pikkusisko tarjosi veronpalautustensa kunniaksi croissantin ja kaakaon mätkyjä maksaneelle isosiskolleen, ihana. ♥ Kahvilta suunnattiin takaisin Hansaan ja jouluostosten pariin, sain mä tällä kertaa sentään pari lahjaa ostettua. Ja jotain tarttui siinä sivussa mukaan itsellekin, niistä(kin) lisää joku toinen kerta.

Illalla otettiin miehemme mukaan ja mentiin koko konkkaronkka Raisioon iltaa viettämään. Kyseessä oli tädin ja tämän tulevan miehen tuparit, kahvitteluversio sukulaisten kesken pidettiin jo viime viikolla. Kuisma oli jälleen menossa mukana, saapuessamme paikalle kissaherra kehräsi onnellisena sohvalla vieraiden pölistessä ympärillä. Meidän katit olisivat kyllä juosseet johonkin piiloon heti hälinän alettua… Ilta oli ihan mukava, vaikka en yhtä siideriä enempää juonutkaan. Kulta lähti kavereidensa kanssa baariin ja tupsahti kotiin vasta joskus kolmelta jonkun ihme puheripulin saaneena, hyvä ettei tarvinnut ruveta jesarilla tukkimaan pälättävää suuta. :)

Tämä päivä katosi ihan huomaamatta, en tainnut edes pihalla käydä muuten kuin parvekkeella pikaisesti. Siivosin koko kämpän, moppasin oikein lattiatkin. Puhdasta ainakin pitäisi nyt olla! Huomenna täytyykin sitten herätä ajoissa ja tehdä vähän töitä kotona, varsinaisiin töihin en huomenna ole menossa. Sytytin kaksi kynttilää mummilta saamaamme adventtikynttiläjuttuun, kynttilän numero kaksi vaihdoin tämän päivän merkkipäivästä johtuen sinivalkoiseen kynttilään. Se oli niin 92-vuotiaan maamme itsenäisyyden kunniaksi kuin myös edesmenneiden isovanhempiemme – kumpikin sotaveteraaneja – muistoksi.

Reino & The Rhinos – Tähän tyyliin [2008]

Tarkoitus oli jo eilen päivittää, mutta nukuin pitkälle iltapäivään ja sitten innostuin siivoamaan kämpän eikä mun siivoukset tunnetusti ole mikään kymmenen minuutin homma… Illalla piti vielä päästä saunaan ja yöksi meninkin töihin, joten aikaa oli suht hintsusti kaikkeen. Saattaa myös olla, etten mä vain osaa käyttää aikaani oikein.

Tiistaiaamulla lähdettiin siis ajelemaan kohti Tamperetta, Ideaparkiin taidettiin saapua joskus yhdentoista jälkeen. Olin ollut edellisen yön töissä ja vuoron jälkeen nukkunut parisen tuntia, menomatkan olin yllättäen aika taju kankaalla. Täytyy myöntää, ettei kyllä ollut ihan se kaikista paras fiilis joulushoppailulle… Sen takia varmaan en ostanutkaan yhtä ainutta lahjaa, vaikka sain mä kyllä hyviä ideoita moneenkin pakettiin. Onneksi muut sentään tekivät niitä lahjaostoksia munkin edestä.

Puolenpäivän jälkeen mahat alkoivat kurnia vaativasti, joten suunnattiin askeleemme Pancho Villaan. H valitsi listalta burgerin ja me muut otettiin kolmeen pekkaan Grande Fiesta Original, jossa oli jättikorissa nachoja, salaattia, sipulirenkaita, kalanugetteja, kanansiipiä sekä juustojalapenoja. Kyllä oli namia!

Jälkiruuan sai ilmaiseksi, ei tosin em. ravintolassa vaan Ideaparkin keskuspuistossa, jonne oli tuotu suurin koskaan näkemäni kakku! Kakkupalan kanssa sai myös kahvia tai mehua, ihan ok jälkkäri siis. Keskuspuistossa oli myös kymmeniä erilaisia piparkakkutaloja, mm. suloinen iglu pingviineineen. Pitäisiköhän tänä vuonna leipoakin piparitalo? Sellainen ei meidän jouluperinteeseen ole yleensä kuulunut, mutta voisihan sitä kokeilla.

Neljän maissa lähdettiin takaisin autolle, josta löydettiin kulta umpiunessa. Herra oli väsähtänyt shoppailuun jo tuntia aiemmin, ilmeisesti vähän väsytti. ;) Lempäälästä ajettiin Akkikin luokse, jossa vietettiin seuraavat pari tuntia. Onni-vauvaa ei tällä kertaa meinannut millään saada pysäytettyä kuvaan, poitsu kun viipottaa siihen tahtiin pitkin lattioita. Ei näin vuoden pimeimpänä aikana kyllä tahdo muutenkaan saada minkäänlaista onnistunutta otosta sisätiloissa… Kevättä ja valoa odotellessa.

Salossa oltiin takaisin joskus puoli kymmeneltä, siitä ajeltiin sitten kultsin kanssa vielä Turkuun. Tiistain ja keskiviikon väliseksi yöksi en viitsinyt töihin mennä, sen verran oli univelkaa että kannatti ennemmin painua kotiin unten maille. Viime yön tosiaan olin taas töissä, samoin ensi yö menee niissä merkeissä. Seuraavan vuoron jälkeen voin hyvällä omalla tunnolla aloittaa viikonlopun vieton, ah ihanuutta.

Akkikilla muuten oli just hienot tähtijouluvalot, joiden perään ehdin jo kaipailla. Ovat kuulemma Citymarketista, täytyypi käväistä joku päivä siellä tsekkaamassa. Netistä tosin katselin, että myös Kodin Ykkösessä on pariakin erilaista tähtivalojutskaa – sielläkin voisi siis piipahtaa. Nyt kuitenkin lähden lähi-Siwaan palauttamaan Elloksen pakettia, jonka positiivisen sisällön koitan muistaa paljastaa lähipäivinä. Sieltä nimittäin paljastui jotain mahtavaa, jotain mitä olen etsinyt vuosikausia!

Vilkaisin eilen illalla blogin nykyistä ulkoasua omastani hieman poikkeavalla näytöllä ja havaitsin joitakin korjausta vaativia seikkoja. Linkkien väri muun muassa oli sekä tekstissä että sivupalkin listoissa aivan liian haaleaa, minkä seurauksena linkkejä oli hankala ylipäänsä nähdä. Asia on nyt korjattu, samoin kuin pari muutakin pikku bugia. Tutkimukset kuitenkin jatkuvat vielä, ja mahdollisista puutteista/ongelmista on toivottavaa kertoa vaikkapa kommenttiosiossa.

Tänään on ollut aika pitkä päivä. Aamulla herätys oli jo ennen neljää, koska olin siskoa auttelemassa tämän töissä. Aamupäivä hurahti töiden merkeissä, ja puolenpäivän maissa mentiin mummin & vaarin luokse. Mummi oli kovasti meitä kaipaillut käymään, mukava olikin käydä taas pitkästä aikaa. Mummi oli toukokuun loppupuolella reissaamassa Italiassa, josta sain tuliaisiksi herkullisen rannekorun, ihanan sitruunaisen keittiöpyyhkeen sekä sitruunasaippuan.

Tuoksuu muuten älyttömän hyvältä saippuaksi tuo, sellainen kivan raikas sitruunainen tuoksu. Ja rannekoruun liittyen: mä olen huomannut alkavani pikkuhiljaa taas sietää vaaleanpunaista väriä, pelottavaa(ko?). Joskus teininä tuli ylitykättyä vaaleanpunainen, mutta nyt olen alkanut himoita mm. niitä jumalaisia H&M:n kenkiä, joita ainakin Nelliina on hehkuttanut. Enkä edes mustina vaan nimenomaan värissä ‘vaalea roosa‘.

Iltapäivällä lähdin siskon mukana Saloon, jonne sisko meni loppuviikoksi poikaystävänsä luokse. Käytiin muutamalla kirpparilla, muuta en löytänyt kuin leveät kirkkaankeltaiset kengännauhat (vain 20snt!) sekä yhden söpön kirjasen (joka todennäköisesti päätyy lahjaksi). Ennen kuin hyppäsin Turkuun menevään bussiin käytiin taltuttamassa nälkäiset mahamme Fes-nimisessä mestassa, jonka possun ulkofile -annos oli iso, monipuolinen ja ennen kaikkea maittava.

Perunoina H:lla oli ranskalaiset, siskolla aurajuustoperunat ja mulla ristikkoperunat.

Tällä viikolla on kyllä ollut aivan ihana ilma joka päivä! Täydellinen viikko kuluttaa viimeiset armeijan lomapäivät siis. Huomenna voisin ehkä mennä jonnekin puistoon tms. loikoilemaan, jos vaikka ottaisi kirjan messiin. Postissakin pitäisi käydä, sillä mun postiluukusta oli yritetty tunkea jotain isoa kirjekuorta, joka ei ollut mahtunut ja täytyy nyt hakea postista.

Siskon poikaystävä H osti jokin aika sitten asunnon, jota mäkin pääsin tänään katsomaan – ja jonka pihassa oli puskallinen sydämiä (ks. kuva yllä). :) Pientä remonttia siellä tehdään ennen muuttoa, ihan kivalta kämpältä vaikutti kaiken kaikkiaan. Oijoi, kun itsekin saisi hankittua ihka oman kodin! Tämä mun asunto alkaa 39 neliönsä kanssa tuntua turhan pieneltä, kun sen jakaa toisen kanssa – eikä kullan tavaroita edes ole täällä vielä… No, kaikki varmasti aikanaan.

Bat For Lashes – Fur And Gold [2006]

Neljän päivän viikko intissä hujahti nopeasti, harmaudestaan ja sateisuudestaan huolimatta. Ohjelmassa oli mm. johtajakoulutusta (JoKo 1.10) ja keskiviikkona pyörittiin pitkin maita ja mantuja harjoittelemassa aseman vauhdikasta perustamista sekä purkamista. Se ei ollut todellakaan mun päivä, jotenkin oli todella stressaantunut fiilis ja aika kököstihän (mm. ajatin vaunun päin puuta plus masto alkoi oikutella ja päivän päätteeksi jouduttiin purkamaan kamat maston päästä kokonaan…) päivä loppujen lopuksi sujui. Pannu saatiin onneksi seuraavana päivänä kuntoon, joten päästään sillä lähtemään Maanvyöryyn ensi viikolla.

Torstaina lomille lähtö tarkoitti yhtä kuin risteily Silja Europalla. Aluksi mun luokse ei pitänyt ennen satamaan siirtymistä tulla kuin yksi tyttö, mutta yhtäkkiä huomasin olohuoneen olevan valloitettu. Suurin osa pojista tosin lähti jo edeltä bussilla satamaan, ja viimeisen puolituntisen ajan sain rauhassa pakata kamat ynnä muuta.

Risteilystä mulla ei ole sen kummempaa sanottavaa, nauraa sai mahan kipeäksi ja seuraavana päivänä väsytti ihan tarpeeksi. Iso osa porukasta jaksoi remuta vielä perjantainkin, kun taas me kullan kanssa otettiin selvästi rauhallisemmin. Ja tulipa torstai-illalla juotua hieman vodkaa eikä perjantaina mun kädessä nähty muuta kuin alkoholitonta juotavaa… Mulla on kyllä aika surkea viinapää nykyään, kun en oikeastaan koskaan juo (missä ei nyt sinänsä ole mitään huonoa). Perjantaina oli tietysti kamala nälkä ja kullan kanssa käytiin tutustumassa salaattipöydän antimiin – oijoi mitä herkkuja siellä olikaan! Perussalaattiainesten (salaatti, kurkku, tomaatti, paprika) lisäksi lappasin lautaseni kukkuralleen mm. kanafileitä, fetaa, ananasta, tonnikalaa, auringonkukansiemeniä sekä marinoituja valkosipulinkynsiä. Lisukkeeksi pari minicroissantia ja juomaksi maitoa, aivan käsittämättömän hyvä setti.

Ihan risteilyn alussa muuten näin TaxFreessä hyvin tutulta näyttävän tytön, jonka hetken päästä ymmärsin muistuttavan Sagaa. En viitsinyt karkkihyllyjen välissä mennä utelemaan olinko oikeassa enkä sitten nähnyt tyttöä enää myöhemmin.

Sen verran reissu verotti voimia, että viime yönä tuli nukuttua kellon ympäri. Tänään päivää on piristänyt se, että jaksoin vihdoin siivota kämppäni (hui sitä pölyn määrää!) sekä kaksi yllättävää puhelua. Ensin soitti vanha luokkakaveri Jyväskylästä, varmaan joku 45 minuuttia siinä höpistiin kuulumisia. Myöhemmin iltapäivällä soitti toinen kaveri, jonka kanssa keskusteltiin tovi julkaisujärjestelmistä ja niiden ongelmista. Tajusin, että pitäisi soitella useammin ihmisille, joiden kanssa ei muuten tule oltua yhteyksissä mitenkään liikaa.

Alkuillasta tultiin kullan kanssa mun kotikotiin, jossa päätettiin myös yöpyä. Saunominen teki gutaa, samoin grillattu kana raikkaan fetasalaatin kera. Kulta on vaihteeksi jumittunut läppärille pelailemaan, ja mun dataillessa tässä porukoiden koneella syliin on nukahtanut kissa. Kohta on ehkä pakko herättää mustavalkoinen neiti, koska alkaa uni painaa omaakin silmää.

Reino & The Rhinos – Tähän tyyliin [2008]

Koitan nyt saada pikaisen merkinnän aikaiseksi ennen kuin lähdetään kullan kanssa tädin ja tämän tuoreen kihlatun luokse saunomaan. Muutakin kuin inttijuttuja olisi kirjoitettavana, mutta jätän sen suosiolla myöhempään ajankohtaan. Ei sotketa kahta täysin eri asiaa samaan entryyn. :)

Tämä viikko vietettiin jälleen maastossa, kyseessä oli aselajiharjoitus länsi. Yllättävän kevyt leiri oli, siirryttiinkin vain kerran neljän päivän aikana. Ei sillä etteikö olisi ihan mukavaa ollut, kun ei koko aikaa tarvinnut olla sykkimässä asemaa pystyyn/kasaan. Meidän ryhmän kuski oli loukannut viime lomilla kätensä eikä lähtenyt lainkaan harjoitukseen mukaan ja tilalle saatiin sitten vasta ajoluvan saanut pasikuski, joka ei tiennyt viestilaitteista hölkäsen pöläystä. Hyvin silti saatiin hommat toimimaan, vaikka yksi olikin välillä aika pihalla. Tämä oli muuten viimeinen leiri ennen PV:n pääsotaharjoitusta, suomeksi sanottuna loppusotaa. Ja jäljellä olevat aamutkin alkavat pian kolmosella, hui!

Kuka arvaa ensi vilkaisulla mitä yllä olevan kuvan ruoka on? Oikea vastaus on “kaakaokeitto”, viestialiupseerini mielenkiintoinen visio. Mustikka-vadelma-lämminkuppia (siis sellaista ns. pussikeittoa) ja kaakaojauhetta, nautitaan trangiasta näkkileivän kera. En maistanut, mutta kovasti poika väitti tuon olevan hyvää. Pikkasen epäilyttää.