AvainsanaSafkaa

Hälsningar från Stockholm! Perjantaina päivällä tosiaan köröttelin bussilla Helsinkiin, ja viideltä irtosi Silja Serenade laiturista K-serkku ja minä mukanaan. Ekana iltana ei ihmeempiä tehty, vähän käytiin tutkailemassa TaxFreen sekä pikkuputiikkien tarjontaa ja ostettiin jotain pientä evästä ym. plus syötiin iltapalaksi salaatit. Mihinkään humppabaariin ei jaksettu lähteä vaan mentiin sen sijaan nukkumaan, jotta jaksettaisiin seuraavana päivänä kekkaloida pitkin Tukholmaa.

Kierreltiin pääasiassa ydinkeskustan liikkeitä, oli meillä 24h-kortit tunnelbanaan mutta aika loppui yksinkertaisesti kesken (vajaa kuusi tuntia on yllättävän lyhyt aika!). Aloitettiin Sergelgångenista, sieltä Gallerianiin ja edelleen kadun toiselle puolelle, kävinpä mäkin ekaa kertaa NK:ssa. Kolmen maissa hypättiin taas tunnelbanaan ja löydettiin tiemme Hard Rock Cafen eteen – oli muuten sekin jotain täysin uutta mulle eli ensimmäinen visiittini Hard Rock Cafessa.

Päätettiin jäädä sinne nauttimaan myöhäinen lounas: listaa ei tarvinnut kovin kauaa pähkäillä, sillä kumpaakin meistä houkutti California Chicken Club Sandwich. Annos oli sinänsä arvokas (170kr = n. 20e) mutta myös kooltaan jättimäinen, ja olipa kyllä aivan mielettömän herkullistakin. Rapeiden leipien välissä oli grillattua kanaa, pekonia, tuoreita avokadoviipaleita, tomaattia, salaattia sekä sitruunamajoneesia, lisäksi lautasella oli juuri sopivan rapsakoita tikkuperunoita.

Kameraa en montaa kertaa kassista kaivanut, mitäpä sitä jossain kaupassa olisi kuvannutkaan. Tukholmasta ostoskasseihin päätyneet asiat tallensin muistikortille jo laivassa, heitetään ne saman tien tähän höpinöiden perään.

Weekdaysta ostin itselleni Cheap Mondayn harmaat farkut, joissa on hauskat tekonahkaiset yksityiskohdat taskuissa ja vyölenkeissä, ja kullalle toin tuliaisiksi saman merkin tummanharmaan t-paidan vaalealla printillä. Kumpikin oli alennuksessa ja lähti mukaan puoleen hintaan, yhteensä maksoivat alle 300 kruunua.

Lindexin alerekiltä löysin vaivaisella 75 kruunulla tummanharmaan taskullisen neuletakin, ei aivan täydellinen mutta ajaa asiansa kunnes joskus löydän sen The Neuletakin. Tuossa neuleessa on jopa hippasen villaa ja angoraa! Sydänsukkiksia olin katsellut jo Suomessa ja nyt niiden tullessa vastaan 30 kruunun hintalapulla en voinut vastustaa, H&M Dividedia ovat siis.

Olen viime aikoina vältellyt Gina Tricotin trikoohelvettiä viimeiseen saakka, lähinnä koska Turussa ainakin soi aina musiikki liian kovalla ja tavaraa on liikaa – eivätkä ne kertakäyttörättejä hullunkiilto silmissään hamstraavat nuoret neidit ainakaan paranna asiaa. Tukholmassa poikkesin Cubuksesta viereisen GT:n alakertaan lauantaiaamun hiljaisuuden houkuttelemana, lisäkseni siellä oli ehkä kaksi ihmistä plus kaikki vaaterekit olivat vielä hyvinkin siistejä. Yhden hankinnan tein, tuollaisen harmaan vähän korkeavyötäröisen satiinihameen. Olin valmis maksamaan hintalapun mukaisen vajaa 100 kr, mutta yllätyksekseni kassalla hinnaksi tulikin vain 49 kr.

Että sellaisia. Mitään turhuuksia en ostanut, hetken houkutukset jätin suosiolla kauppaan. Loput kruunut käytin laivalla tuliaisiin, ja tänään pyörähdettiin nopeasti vielä Helsingissä parissa kaupassa ennen kuin lähdin kotimatkalle. Pari aivan loistavaa juttua löytyi, katsotaan josko kirjoittelen niistä vielä toiste enemmän kuvien kera. Nyt on pakko kaatua sänkyyn ennen kuin nukahdan pää näppiksellä…

Ehkä söpöin joulupallo koskaan!

Uudenvuodenaattoilta sujui leppoisasti maalla, mikä sopi mulle paremmin kuin hyvin. Kai sitä alkaa olla jo sen verran vanha, ettei bilettäminen vuoden vaihtumisen kunniaksi enää houkuttele vaan mieluummin juhlistaa tapahtumaa rauhallisesti hyvässä seurassa. Vuosi sitten oltiin Salossa yhden tutun järjestämissä pirskeissä, joten nyt kaipasi vähän jotain muuta illan ohjelmaan. Eli ei varsinaista ohjelmaa lainkaan. ;)

Oltiin siis pienellä porukalla kaveripariskunnan luona maalla, ja iltaan kuului saunomista, syömistä, Wiin pelaamista, kuoharia ynnä muuta. Mukana menossa oli myös karvaisia kavereita, nimittäin kaksi kissaa. Valkomusta Pate oli pääasiassa hyperaktiivinen, sinne tänne sinkoileva pallo – joka yritti kerta toisensa jälkeen mennä mun toilettipussukkaan ja varastaa sieltä hiuslenkin tai pari. Rauhallisempi tapaus Minni sen sijaan maastoutui muun muassa pärekoriin ja katseli sieltä touhujamme epäilevästi.

Illan onnistumisen takaa sopivat eväät. Sinänsä sapuskaa ei ollut montaa lajia, mutta jotenkin kummasti niilläkin sai kyllä syötyä itsensä ähkyn kaltaiseen olotilaan. Pöydästä löytyi rosollia, lihapullia (riistasta olettaisin), kanafetasalaattia, kinkkujuustopiirasta, muutamaa erilaista juustoa, viinirypäleitä sekä avokadomössöä, nachoja ja salsaa.

Ruokapöytään istahdettiin illalla sen verran myöhään, että mussuttamisen lopetettuamme voitiinkin sitten melkein jo siirtyä ulkosalle vastaanottamaan uutta vuotta. Pakkasta oli onneksi ainoastaan muutama aste, tosin kyllä silti ehti näpit jäätyä kun kameran kanssa heilui. Ehkä siitä syystä mun ilotulituskuvat olikin aika surkeita? Ei kovin kummoisia siis, ja esimerkiksi paras näytti tältä:

Ilotulitusten jälkeen siirryttiin äkkiä takaisin sisätiloihin ja laitettiin kahvi tippumaan. Yöpurtavaksi oli siskon tekemää sitruuna-turkinpippuri-kakkua, tuollainen juustokakkuhässäkkä digestivepohjalla toimii kyllä joka kerta (ja monessa eri tilanteessa). Pitäisikin joku päivä taas väkertää maailman paras ja makein valkosuklaajuustokakku mangokuorrutteella tai vastaavalla…

Nukkumaan mentiin kolmen maissa, sitä ennen sekä Feline että mä oltiin jo ehditty torkahtaa hetkeksi – aamuvuorot vaativat veronsa. Vuoden ensimmäinen yö tulikin sitten koisittua oikein kunnolla, mitä nyt jossain vaiheessa havahduin siihen kun Pate yritti taas päästä käsiksi siihen mun toilettilaukkuun… Puoliltapäivin kaikki alkoivat vihdoin heräillä uniltaan ja katettiin pöytään myöhäinen brunssi. Mikäpä sen parempi tapa aloittaa uusi vuosi kuin herkullisella ruualla!

Death Cab For Cutie – You Can Play These Songs With Chords [2002]

Kiireet senkun jatkuvat ja nyt vielä kaiken kukkuraksi pamahti flunssa päälle, ensimmäinen kunnon sellainen sitten armeija-ajan. Nytkään ei tosin kuumetta ole, kunhan on ääni miehekkään käheä ja räkää tulee niin että vähän väliä saa olla nenäliina kourassa. Ilmeisesti viikonloppuinen Helsingin merituuli oli yllättävän navakka, vaikken varsinaisesti missään vaiheessa ollut jääkalikkana.

Helsingin reissuun palailen myöhemmin, tämä postaus käsittelee sen sijaan edellisviikonloppua Tampereella. Ajeltiin siis perjantai-illalla Pirkanmaalle, Feline meni kaverinsa luokse ja me kullan kanssa suunnattiin Akkikin perheen vieraaksi. Perjantaina ei paljon muuta tehty kuin hengailtu ja syöty, mutta lauantaina päivällä lähdin kera kultsin käymään kaupungilla.

Treffattiin tytöt Hämeenkadulla ja päädyttiin Coffee Housen herkkujen ääreen. Leipäbaaria ei tästä kahvilasta löytynyt, mutta onneksi olikin enemmän makeannälkä: suklaakakku oli suussasulavaa ja kermavaahdon kanssa aivan täydellinen kombo! Yksin en olisi tuollaista palaa pystynyt syömään, miehen kanssa jaettuna määrä oli oikein passeli. Juomaksi valitsin valkosuklaakaakaon, joka myös oli kermavaahtoinen ja kinuskikastikkeineen kerrassaan ihanaa.

Iltapäivällä palattiin takaisin majapaikkaamme, nyt siskokin oli mukana. Iltaa vietettiin hyvässä seurassa rentoutuen ja herkutellen, P kokkaili kunnon rasvaiset setit tulisia kanansiipiä, perunoita, mozzarellatikkuja ja muuta – oi että oli hyvää!

Seurana oli tietysti myös Onni, joka harmiksi oli hieman kuumeinen ja siksi aika väsynyt erityisesti iltaisin. Leikkejä jaksoi silti leikkiä, välillä katsottiin sitten telkkarista mm. Chuggingtonia. Oli muuten sellainen tunnari tuossa sarjassa, että maanantain yövuorossakin vielä soi päässä…

Lauantai-illalla Onnin mentyä nukkumaan kävin poikien kanssa pihalla kuvaamassa tulileikkejä. P oli hankkinut sellaiset ihmeen ketjut, joiden päät sytytetään tuleen ja sitten pyöritellään koko systeemiä sinne tänne. Niiden nimeä en tiedä, mutta ehkä kuvista saa jotain selkoa? Upealta joka tapauksessa näytti niin livenä kuin kameran muistikortillakin.

(Klikkaa suuremmaksi!)

Sunnuntaina pakattiin tavarat ja sanottiin heipat perhe H:lle, kotimatkalla poikettiin vielä pikaisesti Ideaparkissa. Sieltä ei löytynyt mitään mutta lauantaiselta keskustavisiitiltä mukaani lähti pari ihanaa juttua, palataan niihin tuonnempana. Turussa oltiin joskus kuuden pintaan, pari tuntia ehdin olla kotona ja sitten jo lähdinkin Felinen kyydissä Saloon ja yöksi töihin. Se oli mukava viikonloppu se, kiitoksia vaan vielä Akkikille miehineen seurasta ja majoituksesta!

Tämä viikko oli taas vaihteeksi aivan järjetöntä hulinaa, koko ajan piti olla jossain menossa tai vaihtoehtoisesti istua kotona koneella ja tehdä töitä. Sen ajan mitä en viipottanut missään tai ollut kotihommissa, rentouduin pääasiassa nukkuen (öisin) sekä mm. sivistin tietämystäni kahden leffan verran: alkuviikosta ruudulla pyöri Napoleon Dynamite ja tänään siskon houkuttelemana Twilight.

Ensin mainittu oli kaikessa hullunkurisuudessaan oikeastaan aika hellyyttävä, mikä varmasti on aika yleinen reaktio. Jälkimmäinen taas oli jotenkin kummallinen, mutta kuitenkin sen verran kiinnostava että jossain vaiheessa täytyy katsoa myös ne jatko-osat. Sitä vellovaa Robert Pattison -hehkutusta en kyllä ymmärrä, mun mielestä kaveri oli ainakin tuossa ekassa leffassa lähinnä vaan pelottava… No okei, oli sen hymy ihan söpö elokuvan loppupuolella mutta ne silmät ja kulmakarvat seuraavat mua varmaan uniinkin. Hrr.

Keskiviikkona olin tosiaan Salossa pukunäytöksen kenraaliharjoituksissa ja sen jälkeen pyörähdettiin Felinen kanssa nopsaan Plazassa. Nälkä alkoi kurnia mahassa, joten pääsin vihdoinkin testaamaan Antonio Cantinan sapuskat – puhetta aiheesta on siskon kanssa ollut ties miten pitkään. Club Bolillo oli oikein makoisa, kana ja pekoni sopivat yllättävän hyvin yhteen. Plussaa hyvin kasassa pysyvästä kokonaisuudesta, nuo leivät sai helposti syötyä sormin haarukan ja veitsen kanssa säheltämisen (= leipä kumossa ja täytteet levällään) sijaan.

Näytöksestä on kyllä kuvamateriaalia ja muuta kerrottavaa, mutta niihin palaan toivottavasti huomenissa. Viikonlopustakin olisi vähän jotain höpistävää, joskohan senkin jossain kohtaa ehtisi. Nämä mun bloggaukset tulee hippasen jälkijunassa, mutta no can do.

Keskiviikkoillalla oli muuten aivan mieletön taivas auringonlaskun aikaan! Käytiin kullan kanssa iltakävelylläkin suunnilleen niihin aikoihin, hurjaa miten kahdeksan jälkeen illalla alkaa jo olla pimeää. Vaikka ei tietysti mikään ihme, kun syyspäiväntasaus on jo ensi viikolla. Talvi tulla puksuttaa vääjäämättä kohti.

Loppuviikko oli jälleen onneton bloggaamisen suhteen, mutta sellaista se aina toisinaan on. Perjantaina mulla oli vapaapäivä, josta vietin hyvin pienen osan kotona. Sen verran paljon oli viikolla tullut istuttua sisällä koneen ääressä, että oli oikein piristävää viettää aikaa muualla aivan muiden asioiden merkeissä.

Aamupäivällä olin Felinen kanssa Salossa pukusovituksessa sekä vähän kuivaharjoittelemassa lavakuvioita – en olekaan tainnut mainita, että olen taas lupautunut kaverille malliksi? :P Kyseessä on siis Moderndayhippien opiskeluihin liittyvä Luonnon helmassa -pukunäytös, jonka ensimmäiset näytökset ovat tulevana torstaina Salossa. Pikkasen jänskättää, miten mallileikit taas multa luontuu – varsinkin kun mun asu on hieman haastava… Mutta onnistuihan se keväälläkin niin mikä jottei tällä kertaa myös.

Matkalla takaisin Turkuun poikettiin Tammisillan ABC:llä syömässä. Onneksi en ole oikeasti malli niin voin silloin tällöin valita lautaselleni pannupitsan, esimerkiksi Rosso Expressin broilerista, vuohenjuustosta, tomaattikastikkeesta, juustosta ja rucolasta koostuvan Bolzanon.

Näytti pannussa pieneltä mutta osoittautui todella täyttävksi, Felinen autettua neljännesosan verran lopputulos oli niukasti Jose 2 – pitsa 1. Ei muuten tehnyt mieli syödä koko loppupäivänä, paitsi ihan vähän suklaata.

Vietettiin palkkapäivän kunniaksi parituntinen Skanssissa ennen kotiinmenoa, kierreltiin kaupoissa ja osallistuttiin Biancon Please stop global warming -ilmastonmuutoskampanjaan poseeramalla kameralle 45-kokoiset maastonvihreät kumisaappaat jalassa. Saatiin siitä hyvästä hienot pinssit, tsek Felinen pipo kahvinryystämiskuvassa alempana.

Niin, ennen kauppakeskuksesta poistumista istahdettiin hetkeksi Cafe Braheen. Sisko tahtoi iltapäiväkahvin hasselpähkinämakusiirapilla (meniköhän oikein?) ja mä otin janon taltuttaakseni mehupullon, jonka etiketissä kiivi ja mansikka halasivat ja jonka korkin sisäpuolella oli random fakta muurahaisista. Päivän pienet piristykset ja silleen.

Skanssista ostin niinkin tärkeät vermeet kuin ihonväriset rintsikat (olkaimilla muunneltavat) ja alushousut (tukevat sekä muotoilevat kunnon mummopökät aletangolta). Kyllä nyt kelpaa astella näytöslavalla valkoisessa asussa, kun ei rintsikat ja alkkarit näy näpi.

Melkein unohdin ne suklaat. Salosta lähtiessä pysähdyttiin ekan kerran jo Halikossa, kun vaadin vihdoinkin päästä katsastamaan Design Hillin. Paljon kaikkea ihanaa sisustustavaraa! Mukaan ei tosin tällä kertaa tarttunut muuta kuin muutama herkkusuklaa, mun valinnat ovat kuvassa oikealla. Suklaa nimeltä Tokio sisälsi vihreää teetä ja pyramidin muotoinen Cairo oli valkoista suklaata sekä pistaasia. Namnamnam.

P.S. Anteeksi linkeistä, joista liian monessa (= kahdessa) rävähtää kamalat soundit ilmoille kun sivuille menee. Toivottavasti ette a) klikanneet niitä tai b) jos klikkasitte niin ette pelästyneet, ainakaan kovin paljoa.

Justin Timberlake – FutureSex/LoveSounds [2006]