AvainsanaStudio25

No niin, nyt se takki! Siis se loistavamahtavaupea Helsingin löytö, the villakangastakki, josta oli reissupostauksen yhteydessä ohimennen puhetta. Kuvia kaivattiin, kuvia tulee. Kas tässä!

LONG MELTON COAT. Military inspired luxe-length trench peaked winter coat, styled with our signature stitching , diagonal zip and smart peaked collar. Guaranteed to boast, wear over skinny jeans and statement heels.
(Kuvaus: Firetrap)

Mikä tästä tekee the villakangastakin just mulle? Musta väri – check. Sopiva pituus – check. Tarpeeksi pitkät hihat mun apinakäsille – check. Hyvä materiaali – noh, villaa voisi olla enemmän ja tekokuituja vähemmän (54% villa, 28% polyesteri, 7% viskoosi, 7% akryyli, 4% polyamidi) mutta menettelee. Jokin pieni juju tai extra – CHECK!

Plussaa ropisee ehdottomasti myös epoleteista ja hihansuiden tampeista (onkohan tuo oikea nimitys..?) sekä tilavista taskuista, joista ei taatusti mikään putoa.

Helma on takaa vähän pidempi, mikä tuo mielestäni takkiin mukavasti muotoa. Eikä muuten kankut palele! Olen aina ajatellut villakangastakkeihin kuuluvat ehdottomasti napit (mieluiten tuplanappirivit), mutta tähän takkiin sivussa oleva vetoketju on juurikin sellainen mielenkiintoinen lisä. Olen myös havainnut vetskarin käytössä paljon nappeja kätevämmäksi, tsip vaan ja takki on kiinni eikä mistään tuule läpi.

Tykkään kovasti myös takin kauluksesta. Paksumman huivin kanssa napit eivät mene kiinni asti, mutta kaulus näyttää silti skarpilta. Eikä taaskaan tuuli pääse tunkeutumaan mistään raosta. Kaiken kaikkiaan ei voisi enempää olla mun näköinen takki!

Riivaajalta bongasin alennusmyyntien aikaan, että kyseinen takkimalli oli alennuksessa merkin omassa verkkokaupassa, mutta eihän siellä tietenkään enää ollut mustasta kokoja jäljellä. Harkitsin tummansinisen version tilaamista – onneksi en ehtinyt, sillä Helsingin Studio25 tarjoili aletangollisen takkia sekä mustana että tummansinisenä. Mustaan tosiaan sitten päädyin, -50% lätkä hintalapussa ei aiheuttanut kovin pitkää mietintäaikaa. Firetrap tosiaan on takin merkki ja Endeavour takkimallin nimi.

(Kuvista kiitos hovikuvaajalleni aka avopuolisolleni.)

Viime viikolla oli juttua parista onnistuneesta alelöydöstä, jotka lähtivät matkaani mukaan Studiosta. Tämän viikon iltavuoroleskeydestä huolimatta sain napsittua (lue: jaksoin väkertää kaukolaukaisimen kanssa) parit kuvat blogia varten, joten tässäpä tulee Ruotsin tiikerit!

Iskin silmäni raitapaitaan about ensimmäisen alerekin kohdalla ja olin onnessani kun kokolapuissa luki muutakin kuin L, jota aleissa eniten tulee vastaan. Pikainen sovitus hellemekon päälle vahvisti mielikuvani ohuen neulepaidan rennoudesta – täydellinen sitten joskus koittavaa kesän vaihtumista syksyyn -aikaa ajatellen. Materiaali on puuvillaa, neulos kevyttä ja vajaamittaiset hihat viimeistelevät ei-talvisen fiiliksen.

Sisäinen farkkufanityttöni houkutteli nappaamaan mukaan myös nämä järjettömällä 100e (!!) alemerkinnällä varustetut (kesä)farkut, sillä kaapistani ei aiemmin löytynyt a) vaaleita eikä b) sopivasti repaleisia farkkuja. Vähän 90-lukua, vähän tätä päivää, hyvin toimii joka tapauksessa – myös lahkeet kesäisesti kääräistynä.

* * * * * * * * * *

Kummatkin nämä Tiger of Swedenin vaatekappaleet on jo testattu vallitsevissa olosuhteissa (tänään ainakin oli melkeinpä kylmä!) ja todettu toimiviksi. Raitaneuleelle hintaa jäi alennuksen jälkeen n. 35e ja farkut maksoivat 39e, ostopaikkana siis Studio25 Hansan kakkoskerroksessa.

Poisonblack – Of Rust And Bones [2010]

Rammsteinin keikkaliput helmikuiselle Hartwallille jäivät tänään saamatta, muuten päivä oli oikeastaan aika jees. Oltiin hoidettu hommat hyvin ja päästiin töistä jo kahdelta, oi että minkälaista luksusta oli kun päivä tuntui niin pitkältä! Kävin kotona ainoastaan kääntymässä ja vähentämässä vaatetusta – aamulla sää tuntui jotenkin tosi viileältä ja mulla oli sitten iltapäivän helteessä mustat farkut ja pitkähihainen paita… Ei sillä, toimisto pysyy vähän turhankin viileänä ja pitkät housut ovat vilukissalle aika must.

Feline ja R mua jo odottelivatkin alaovella tullessani kotiin, lähdettiin siitä sitten kaupunkiin. Mun piti saada viimekuisia lounasseteleitä käytettyä (olis tämän kuun setelitkin vielä kaikki 10 kpl käyttämättä!) ja R:lla oli joku lahjakortti, joten mentiin myöhäiselle lounaalle Rossoon. Olin haaveillut pizzasta bearnaisekastikkeella siitä asti, kun keväällä Helsingin reissulla sellaista Felinen lautaselta maistoin. Valinta ei siis tänään ollut vaikea, muita täytteitä tosin jouduin hetkisen pohtimaan ja bearnaisen kaveriksi pizzan päälle päätyi kanaa, rucolaa sekä tuoreita herkkusieniä. Ja oli kyllä hyvä setti!

Mahat piukassa suunnattiin Hansaan, tytöt siitä pian lähtivätkin kohti Ruissaloa. Mun piti käydä työasioiden puitteissa Studio25:ssa ja tulipa sitten vilkaistua alerekkien suuntaankin. Vähän Tiger of Swedeniä muutti mun kaappiin loistavien alehintojen kera, niistä lisää mahdollisesti myöhemmin. Tuollainen Firetrapin Deadly the Gnome -maskotti olisi ihan mahtava saada kotia koristamaan, varsinkin kun niitä on ties missä väreissä. Eivät vaan taida olla tavallisen tallaajan ostettavissa, ainakaan Studiosta (en tosin ole kysynyt).

Alejuttujen lisäksi kuikuilin myös normaalihintaisia tuotteita, joista ainakin tämä Dieselin lompakko on aivan mieletön! Toisaalta olen eBayssa kytännyt yhtä Iron Fistin vähän vastaavanlaista lompakkoa (tai pientä kirjekuorilaukkua, hursomhelst) useamman kuukauden, mutta kyllä Dieselistä ehkä kilpakumppanin saisi. Hintaeroa niillä on jonkin verran, ei mahdottomasti kuitenkaan. Ja voi olla, etten lopulta hanki kumpaakaan kun huomaan että pärjään vanhoillakin. ;)

Lopuksi vielä pari kynsilakkauutuutta Mavalalta, haaleanvihreä Khaki Vintage tarttui Sokokselta matkaan viime viikolla ja mustahileinen Black Oyster tänään. Olin sopivasti eilen illalla ottanut vanhat lakat pois kynsistä, niin pääsin heti kokeilemaan tuota vähän tummempaa versiota avaruuskynsilakasta. Hyvältä näyttää, tycker jag! Sokoksella on muuten parhaillaan S-etukorttitarjouksessa Mavalan lakat 3,50 e / kpl, mikäli joku sattuu kaipailemaan esimerkiksi kivaa kesäväriä kynsiin.

Tähän väliin otan esittelyyn muutaman ostoksen joulukuun ajalta. Verrattuna viime talveen kaupoissa parhaillaan olevat alennusmyynnit ovat olleet aikamoisia pettymyksiä – tai ehkä musta vaan on tullut nirsompi. Ei sinänsä mikään huonompi homma, kun kaapit kuitenkin pursuilevat tavaraa jo valmiiksi… Kehitystä, kehitystä. Muutamia juttuja (kuten kunnollista neuletakkia tai hameen kanssa sopivia, suht pitkiä ja korottomia saapikkaita/saappaita) tosin oikeasti kaipaisin, mutta toistaiseksi ei ole mitään juuri passelia tullut vastaan. Ja kaikin puolin täydellistä vähempään en tiettyjen artikkelien kanssa edes tyydy, vaan mieluummin jatkan etsintää.

Hell Bunnyn pallotakki tulikin jo esiteltyä jokin aika sitten, on muuten takille sadellut kehuja vähän joka suunnasta – niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin. Lämpimänä pysyminen ei ole ollut ongelma edes parinkymmenen pakkasasteen “raikkailla” keleillä, kunhan alla olevat vaatteet osaa kerrostaa sopivasti. Tampereen reissulta mukaan lähti myös yllä olevassa kuvassa näkyvät korvaläpät, H&M Dividedin noin kahdeksan euron kissoja en kyennyt vastustamaan. Nuo päässä ei kyllä korvia palele, itse asiassa ovat sen verran paksut ettei äänetkään meinaa kuulua kunnolla läpi… Toimivat siis osittain myös kuulosuojaimina. :)

Kaulassa pilkahtava sininen kaulaliina on sekin tämän talven ostoksia, ankkurikuosi hurmasi Cybershopissa ja kaulaliina lähti materiaalistaan huolimatta mukaan. Toisin sanoen tuossa ei siis ollut materiaalilappua lainkaan, mutta sähköisyydestä päätellen epäilisin olevan akryylia tai muuta tekokuitua. Lämmin se joka tapauksessa on.

Alkuviikosta kävin tsekkaamassa Turun keskustan aletarjonnan ja lopulta toin kotiin kaksi asiaa. Vaatekappaleen kuvaan mahdollisesti myöhemmin, toinen hankinta taas kuuluu kenkäosastoon ja on seuraus turhautumisestani siedettävien pitkävartisten popojen metsästykseen. Studio25 yllätti parilla talvi-Converseja, sattuipa alepöydässä olemaan jäljellä enää ainoa pari juurikin omaa kokoani. Sovituksen jälkeen päätös oli selvä, ja niin marssin kotiin kera uuden All Star -kenkäparin.

Noissa on tosiaan tuollainen karvavuoraus koko kengässä, ainoastaan pohja on ns. normaali. Saatan myöhemmin laittaa noihin vielä lämpöpohjalliset, toistaiseksi noilla on hyvin pärjännyt sellasissa kymmenen asteen pakkasissa. En ole koskaan ajatellut hankkivani ruskeita Conseja, mutta tuo suklaanruskea väritys yhdistettynä kevyesti kermanvalkoiseen teddyyn on kieltämättä aika herkullinen kombo. Me likes.

Peilikaappiin lisäystä tuli The Body Shopista, jonka alet kurkkasin pikaisesti eräänä iltana kullan kanssa Skanssissa käydessäni. Passionhedelmäinen kasvopesu mulla on tällä hetkellä käytössä, putelissa on pohjalla ehkä sentin verran, joten tämä aletuote (4,50e) tuli tarpeeseen. TBS:n vartalovoit ovat jotain ihan parasta, 12 eurolla lähti tämä passionhedelmävoi mukaan. Vähän ehkä houkuttaisi hakea vielä joku toinenkin tuoksu, kun niitä oli vaikka mitä ihania alennuksessa. Manteliöljykäsirasva maksoi 7e ja on muuten aika loistavaa tavaraa näin muutaman käyttökerran perusteella! Tuoksuu sopivasti ja saa kuivankarheat kädet pehmeiksi.

Pakko kai tässä kohtaa tunnustaa, että laitoin H&M:ltä tilaukseen sen miesten villaneuleen Lanvin loves H&M-mallistosta, kun niitä oli myöhemmin edelleen jäljellä. Väri oli kaunis harmaa, mutta merinovilla oli seittimäisen ohutta ja koko S turhan väljä mun vartalomallille – palautukseen meni se neuletakki siis. Samasta paketista kaappiini muutti kuitenkin pari uutta yläosaa: raidallinen trikoopaita 8e sekä sähkönsininen läpikuultava paitis 5e. Jotain on vielä tulossa jälkitoimituksella tammikuun puolella, niistä sitten asiaa ehkä joskus toiste.

Nyt menen laittamaan romppeet kasaan ja sen jälkeen otan suunnan maalle vastaanottamaan tulevaa vuotta. Koskaan en ole baarissa uuttavuotta viettänyt enkä tee sitä nytkään. Oikein ihanaa kakstuhattayhtätoista kaikille!

Tampereelta emme suinkaan lähteneet perjantaina saman tien kotiin, vaan jäimme yökylään Akkikin ja P:n luokse. Felinen oli alun perin tarkoitus jatkaa illalla vielä kohti Savoa, mutta jäikin sitten vielä seuraksemme Tampereelle ja jatkoi reissaamistaan vasta lauantaina.

Seitsemältä illalla alkoi olla jo hieman nälkä, joten Särkänniemestä suuntasimme American Dineriin syömään. Kulta otti jälleen Original Giant Burgerin, me Felinen kanssa päädyimme syömään puoliksi Turkey & Chipotle Ranch Sandwichin ristikkoperunoilla. Lisäksi pöytään tuli aurajuusto- ja curry-dipit, joista ensin mainittu oli ihan mielettömän hyvää.

Mahat täynnä siirryimme yöpaikkaamme, jossa Akkiki jo odotteli pikkupotilaan kanssa. Onnilla oli flunssaisuudestaan huolimatta täysi meno päällä, taisi vähän innostua kun tuli vieraita kylään. Poika kävi vuorotellen kiskomassa mut tai siskon viereiseen huoneeseen leikkimään junaradalla – yleensä juuri kun oli ehtinyt istahtaa takaisin sohvalle.

Jännää kyllä seurata lapsen kasvua ja kehitystä, kun ei niin kauhean usein näe. Jotenkin näin parin-kolmen kuukauden välein poika tuntuu aina kasvaneen älyttömästi! Ei nyt ehkä niinkään kooltaan mutta olemukseltaan; nytkin esimerkiksi puhetta tuli niin paljon enemmän ja myös vähän selkeämmin kuin viimeksi nähdessä.

Onnin mentyä nukkumaan loppuillan nauruista piti huolen pojat featuring Barbaba Barbapapa. Tuosta vaaleanpunaisesta lötköstä voi saada aikaiseksi todella hulvattomia mielleyhtymiä, kun on tarpeeksi väsynyt… Saunan jälkeen Barbaba (kahdesti sama virhe, ei jösses!) Barbapapa onneksi unohtui, kun keskityttiin pelaamaan pleikkarilla sellaista hauskaa tietovisaa.

(Klik klik isommaksi.)

Aamulla heräiltiin joskus yhdeksän jälkeen, syötiin aamupalaa jne. Felinen piti ehtiä kahdeltatoista lähtevään junaan, joten heitettiin ajoissa hyvästit Akkikille, P:lle ja Onnille – kiitos vielä tätäkin kautta yösijasta ja seurasta! Voi kunpa välimatkaa olisi vähemmän, niin voisi useamminkin nähdä. ♥

Sisko saatiin rautatieasemalle ja autollekin löydettiin sopiva kiekollinen parkkipaikka, sitten vaan suunnaksi Yo-talo ja Ofelia Market. En ole vastaavassa tapahtumassa koskaan käynyt, joten ihan mielenkiinnosta piti käydä tsekkaamassa, kun kerrankin satuin olemaan oikeassa kaupungissa oikeaan aikaan.

Jonotettiin ehkä kymmenisen minuuttia sisälle, onneksi päivä oli lämmin eikä sateinen kuten säätiedotus oli vielä perjantaina lupaillut. Sisälle päästyämme kierreltiin pöydät, mies piti huolen etten liian pitkäksi aikaa jäänyt tarjontaa tutkailemaan. ;) Ja ei, en väkisin raahannut herraa mukaani, mutta hän kun ei tahtonut yksinkään lähteä mihinkään seikkailemaan vaan päätti tulla mun kanssa Yo-talolle. Vastineeksi vein hänet sitten kahville Ofelia Marketin jälkeen.

Perimmäisestä nurkasta löydettiin Mielikuvituskirahvi, siellä tytöt istuskelivat pöydän takana superhienolla tapetilla päällystetty seinä taustanaan. Vähän olisi taas tehnyt mieli ostaa koru taikka pari, mutta hillitsin tällä kertaa itseni. Olen edelleen hyvin rakastunut Mielikuvituskirahvilta pari viikkoa sitten ostamiini pääkallo/ankkurikorviksiin eikä korvissani ole pahemmin muita korviksia näkynyt.

Kovin pitkään en halunnut kullan kärsivällisyyttä koetella, joten lähdettiin ajoissa Yo-talolta eikä valitettavasti ehditty nähdä yhtäkään ohjelmanumeroa. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä minkälainen tapahtuma oli kyseessä, tietää vähän mitä odottaa jos joskus toiste tulee tilaisuus osallistua vastaavaan häppeningiin.

Yo-talolta suunnattiin Hämeenkadulle, matkalla tosin pyörähdettiin nopsaan Studio25:ssa kun satuin huomaamaan kyltin kadulla. Aletangolta nappasin sovituskoppiin mukaani muutaman paidan ja sen seurauksena matkamme jatkui Firetrapin täydellisen pehmoisen puuvillatopin kanssa. L-koko oli juuri sopivan löysä päällä ja lintuprintti kruunasi topin ihanuuden. Ah, ihastusta!

Kahden pintaan oltiin takaisin autolla ja kotimatka pääsi alkamaan. Mua väsytti hulluna ja torkuinkin jonkun aikaa niin autossa kuin perillä kotonakin. Olin illalla ajatellut mennä vielä Klubilla käymään, mutta väsymys vei voiton enkä jaksanut mitenkään yökyöpelöidä. No, ehkä joskus toiste.

Pariisin Kevät – Astronautti [2010]